En ymmärrä miten ateistit " uskaltavat" pysyä kannassaan,

koska ne nyt vaan on juttuja joita on aina ollut ja joita tulee aina olemaan. Tulvia, kuivuutta, tauteja. Koko senaikaisen ihmisen pelkokirjastohan niissä on lueteltu.

Miten sinä uskallat jättää sen huomiotta?

kiinnosta " taivaaseen" paasy, lillua siella nyt iankaiken pilven paalla harpun soittoa kuunnellen - tylsaa! Kuolemanjalkeen ei ole mitaan, eivatka mitkaan profetiat ole toteutuneet, vaan kyseessa on ihan normaalit luonnon tapahtumat. IMHO

- siis miten uskallan pysyä ateistina, vaikka olen varmastikin kuullut ns. " Jumalan sanaa" ?



hyvin uskallan. Terveisin Ateisti

Itse uskovaisetkin yleensä sanovat, ettei usko ole järkikysymys eikä Jumalaa voi järjellä selittää. (Eikä mielestäni tarvitsekaan.) Joten jos vaikka järjellisesti päättelisin, että Jumalaan kannattaisi uskoa, onnistuuko se? En minä ainakaan pysty tulemaan uskovaiseksi vain päättämällä niin. Kun ei pää usko, niin se ei usko.



Voisin tietenkin teeskennellä uskovani ja käyttäytyä sen mukaisesti, mutta jos Jumala on olemassa, epäilenpä vahvasti, että hän tarkoitti uskomisella tuollaista teeskentelmistäkään oman edun tavoittelun nimissä.

olla uskomatta sielunvaellukseen? Tai ylipäänsä minkään muun uskonnon sanomaan kuin tuohon jota sattumalta on koko elämäsi ajan sinulle toitotettu? Mietipä uudemman kerran

Mahtava lause muuten :)



Minkä minä sille voin, että en pysty uskomaan? Ainoa vaihtoehto on siis elää ateistina, enkä pelkää ollenkaan.

Kun ei usko taivaaseen niin ei usko helvettiinkään. Helvetin yksinkertaista siis... Ja jos tässä nyt sitten kuitenkin niin käy että helvettiin mennään niin eiköhän se ole sitten sen ajan ongelma.