Miksi ihmisiä ihmetyttää jos joku haluaa enemmän kuin kolme lasta?

Etkö muka itse ihmettele ollenkaan, jos joku nainen ei aidosti halua koskaan äidiksi yhdellekään lapselle? Ihmiset on erilaisia, ja tietenkin omista ajatuksista poikkeava käytös ihmetyttää.

1) Jos vanhemmat valittavat jatkuvasti väsymystään, ovat kärttyisiä ja huutavat jo kolmellekin lapselleen, pistää vähän mietityttämään, miksi ihmeessä (ja millä oikeudella) he haluavat lisää lapsia.



2) Jos perheellä on tiukkaa taloudellisesti jo kolmenkin lapsen kanssa, ihmetyttää, miten he meinaavat pärjätä isompana perheenä. Lapsiin kun menee sitä ENEMMÄN rahaa mitä isommiksi he kasvavat...



Jos taas joillain on sekä henkisiä että taloudellisia resursseja isonkin perheen pyörittämiseen, niin siitä vaan. Silloin tosin pitää olla valmis luopumaan aika paljosta, ainakin omasta ajasta (tilalle toki myös saa paljon, riippuu mistä haaveilee).

niin, että kun on itse jossain elämäntilanteessa, niin tuntuu, että kaikki ihmettelevät juuri omaa tilannetta ja omia valintoja. Jotkut ehkä ihmettelevätkin, jotkut jopa arvostelevat. Mutta eivät kaikki. Omista kokemuksista muodostuu oletus: ihmiset (kaikki) ihmettelevät miksi teen näin. Vaikka tosiasiassa suuri osa ei ihmettelisi/arvostelisi.



Omalla kohdallani luulen ainakin omien ajatusteni olevan osasyynä siihen, että koen muiden aina ihmettelevän arvostelevasti valintaani ryhtyä nuorena äidiksi. Koska aito ihmetys ja kiinnostus kysellä ovat mielestäni eri asioita, kuin ihmetellä arvostellen.



15

Vierailija:

Jos taas joillain on sekä henkisiä että taloudellisia resursseja isonkin perheen pyörittämiseen, niin siitä vaan. Silloin tosin pitää olla valmis luopumaan aika paljosta, ainakin omasta ajasta (tilalle toki myös saa paljon, riippuu mistä haaveilee).

Millä perusteella ajatellaan että neljän tai viiden lapsen äiti joutuisi luopumaan jostain enemmästä kuin kahden lapsen äiti? Esim. just ajan suhteen

Ihan samalla tavalla ne kaksi tarvitsee lapsenvahdin jos vanhemmat haluaa vaikka kahdestaan matkalle kuin neljä tarvitsee. Ja ihan samalla lailla isä voi hoitaa neljää kuin kahta, jos äiti vaikka haluaa harrastaa.

Mun mielestä on hyvin erikoinen ajatus, että useampi eri ikäinen lapsi tarvitsis jotenkin enemmän juuri äidin hoitoa kuin vain muutama. Siinä samassa ne viisi oikeasti menee kuin vaikka kaksi. Ruokaa tietty pitää laittaa enemmän.

toki, jos ajattelee lapsiaan jonakin laumana, niin samanverran varmaan aikaa menee. Tosin siitäkin olen eri mieltä, että minusta ruoanlaitto kestää joka kerta enemmän aikaa, tekee sitä sitten kahdelle tai kahdeksalle hengelle.

Meillä on tosiaan viisi lasta, ja jokaisen lapsen synnyttyä olen joutunut entisestään vähentämään omaa vapaa-aikaani ja samoin on käynyt miehelle. Tämä on siis meidän valintamme, emmekä siitä valita, vain tukijoukkojen puuttuminen joskus harmittaa. Meillä tosin kuljetetaan lapsia harrastuksiin ja tehdään kaikenlaisia juttuja lasten kanssa iästä riippuen, joten siihen sitä aikaakin menee. Esim. eilen olin kahdestaan vanhimman lapsen kanssa konsertissa ja tänään menen kahden lapsen kanssa vielä uimaan. Jos me tehtäisiin kaikki asiat aina kimpassa, huolimatta siitä, mikä ketäkin lasta kiinnostaa, ajankäyttö olisi tosiaan sama lapsien määrästä riippumatta.

pärjätä heidän kanssaan, organisoida jopa työn ja vapaa-ajan hyvin ja on valmis joustamaan omasta ajastaan ja menoistaan lasten vuoksi. Kas, kun emme kaikki ole samanlaisia, samanlaisilla voimavaroillavarustettuja.

Itse olen isosta perheestä ja me lapset olimme todellakin vain lauma. Vanhemmat eivät koskaan tehneet kanssamme mitään, ei kai ollut aikaa ja voimavaroja. Mutta ei valittamista siitä, että sisaruksia on paljon. Minulle sisarukset on todella tärkeitä.

Mulla on ystäviä ja tuttuja, joilla kolme tai enemmän lapsia. En ihmettele, jokainen tekee itselleen parhaat ratkaisut. Ja kukaan ei vaikuta katuneen " normi" määrästä poikkeavaa lapsimäärää.



Mulla on itsellä kaksi lasta, enempää ei tule terveyssyistä ja rahasyistä. Terveys tosin eniten painaa...

.