kertokaa rehellisesti mitä ennakkoluuloja tms aiheuttaa nainen jolla ulkkis

vaalea, vähän ylipainoinen, mieheni on intialainen, meillä 2 lasta

Vierailija:

ja on kotoisin Etelä-Euroopasta, EU-maasta. Toistaiseksi meiltä on vaan löytynyt sille rahalle muutakin käyttöä, kuin kansalaisuuden hakeminen. Ehkä sitten hakee, että pääsee äänestämään seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Niin, ja haluaa siksi, että meinaa Suomeen jäädä asumaan ja haluaa on poliittisesti aika aktiivinen ja sitä ketuttaa, kun ei saa äänestää, kuin kuntavaaleissa.

Tarkoitin lähinnä sitä kun sanotaan, että ulkomaalainen mies haluaa itselleen suomalaisen naisen saadakseen Suomen kansalaisuuden... Yleensä kuitenkin eurooppalaisilla tuo motivaatio kansalaisuuden saamiseen tulee siitä, jos jo asuu Suomessa, eikä suomalaista puolisoa haluta varta vasten kansalaisuuden saamiseksi. Aika harva EU-kansalainen varmaan niin hirveästi juuri Suomen kansalaisuutta haluaa, että olisi valmis vain ja ainoastaan sitä varten suomalaisen vaimon ottamaan - yleensä taustalla on ihan tavanomainen rakastuminen. (Ja mun uskoakseni näin on kyllä usein ihan muillakin kuin eurooppalaisilla, vaikka muusta aina kovasti vaahdotaan...)

Oma puolisoni, EU-maasta myös, tuli Suomeen lähinnä pitkin hampain mun perässäni. Jos pidemmäksi aikaa jäädään, juuri noiden asioihin vaikuttamiseen liittyvien juttujen vuoksi kansalaisuutta ehkä pitää harkita. Jos ei jäädä, niin sitten ei... mutta enpä usko että mieheni mun kanssani on päästäkseen käsiksi Suomen kansalaisuuteen kun hänellä kuitenkin olisi paljon helpompaa elää omassa kotimaassaan...

Oma mies on afrikkalainen ja mua ei kiinosta pätkääkään mitä muut meistä ajattelee. Ja mun mies ei edes halua suomen kansalaisuutta mut on se varmaan kusettaja kuitenkin.

Jos on jonkun muunmaalainen, niin ajattelen, että jotain todella tärkeää jää kommunikaatiosta pois. Vaikka molemmat puhuisivat yhteistä kieltä hyvin, ei siinä kuitenkaan ole niitä äidinkielen hienouksia.

Itse en seurustelisi muun kun suomalaisen kanssa ihan jo tuon kielikysymyksenkin takia, mutta mikäs siinä jos tykkää.

Vierailija:

Jos on jonkun muunmaalainen, niin ajattelen, että jotain todella tärkeää jää kommunikaatiosta pois. Vaikka molemmat puhuisivat yhteistä kieltä hyvin, ei siinä kuitenkaan ole niitä äidinkielen hienouksia.

Itse en seurustelisi muun kun suomalaisen kanssa ihan jo tuon kielikysymyksenkin takia, mutta mikäs siinä jos tykkää.

Ei ole koskaan ollut kommunikaatio-ongelmia, toisin kuin suomalaisten ex-poikaystavien kanssa...

Ensinnäkin kuvittelevatko jotkut,että se suomen kansalaisuus tipahtaa luukusta tuosta vain kun suomalaisen saa " huijattua" puolisokseen?! ;) Kannattaisi joskus hieman tutustua tosiasioihin ennen kuin vain olettaa asioita. Jotkut meistä taistelee vuosia sen puolesta,että saamme edes olla saman katon alla...



Ja tuosta kommunikaatiosta...kuten joku jo sanoikin, ei se yhteinen äidinkieli ole kaikki kaikessa. Itse en osaisi edes kuvitella seurustelevani suomalaisen kanssa, ensinnäkin en ole koskaan tavannut suomalaista miestä,jolla olisi samat intressit elämässä kuin minulla! Englantia ja muita kieliä puhun päivittäin enemmän kuin suomea, ihan tavallista minulle.



Ja mitä säälimistä siinä suomalaisessa naisessa on,joka päänsä peittää? Eikö enemmän säälitä nuoret naiset, jotka räkäkännissä viikonloppuisin tappelevat baari-illan päätteeksi kadulla " miestensä" kanssa...



t. afrikkalaisen vaimo

Epäilen siis miehen motiivia, jos vaikka asuu naisen luona ilmaiseksi ja vonkaa naimisiin menoa.



Ja taas naisissa en voi käsittää niitä, jotka erityisesti ovat etsineet itselleen " jotain vähän erikoisempaa" , ei mitään tavallista suomalaista.

Ei se sama synnyinmaa tai " kulttuuri" ole se onnistumisen tae...

minulle ei tule mitään ennakkoluuloja jos näen ulkomaalaisen miehen + suomalaisen naisen. Niissä on niin monelaista.

Olen itse asunut ulkomailla vuosia ja vaikka minulla ei ole perhettä eikä puolisoa, olisin todennäköisimmin ottanut ulkomaalaisen miehen jos olisin miehen ylipäätään halunnut. Suomalainen on liian veretön meikäläiselle vaikkakin turvallinenn.

Jos jollakin sattumalta synkkaa tutun ulkomaalaisen kanssa, niin eikö se ole eri asia kuin että etsitään varta vasten miestä, joka on heti silmin nähden ulkomaalainen (tumma). Onko se jotenkin hienoa, että ei ole yhteistä äidinkieltä, parhaimmillaan ei mitään yhteistä kieltä...?

Vierailija:

Suomalainen on liian veretön meikäläiselle vaikkakin turvallinenn.

Hänellä ei ole minkään valtakunnan kansalaisuutta ja sellainen asetelma on aika turvatonta. Minä itse aion patistaa häntä hakemaan sitä ja onneksi hän on niin fiksu että ymmärtää itsekkin sen.

Hän oppi muuten suomenkielenkin vuodessa, sitä ei moni tee.

Hän on atiivinen ihminen, mukana monelaisessa järjestötoiminnassa ja esiintynyt mediassakin useasti.

Pidän hänessä nimenomaan siksi että hänellä on hyvä itsetunto, hän ei ole itsekäs omaan napaan tuijjottaja ja siitä että hän on valveutunut ihminen joka pyrkii aina elämässä eteenpäin.

Jos kaveri on asunut ulkomailla pitempään, tavannut miehen siellä ja mennyt naimisiin (näitä on tuttavapiirissä paljonkin) niin sehän on ihan normaalielämää, enkä ajattele asiasta sen kummemmin.



Mutta täytyy tunnustaa että suhtaudun vaistomaisesti tosi skeptisesti lomaromansseista alkaneisiin suhteisiin - ennakko-odotus on että sitten kun arki astuu kuvaan niin suhde kuitenkin kariutuu. Sinänsä ihan typerästi huomaan myös, että jos lomaromanssisuhde on kestänyt jo vuosia niin saatan ajatella että " onkohan se moneen kertaan jo katunut että meni naimisiin" , vaikka siihen ei olisi mitään syytä. Ääneen en näitä ajatuksia tietenkään sano, koska ovat niin typeriä.

Vierailija:

Jos jollakin sattumalta synkkaa tutun ulkomaalaisen kanssa, niin eikö se ole eri asia kuin että etsitään varta vasten miestä, joka on heti silmin nähden ulkomaalainen (tumma). Onko se jotenkin hienoa, että ei ole yhteistä äidinkieltä, parhaimmillaan ei mitään yhteistä kieltä...?

Vierailija:

Suomalainen on liian veretön meikäläiselle vaikkakin turvallinenn.

Enkä usko sitäkään että kukaan ottaa sellaista jonka kanssa ei ole mitään yhteistä kieltä.. tuo on sitä tylsää saivartelua.

Minkä minä sille teen ettei suomalainen mies ole minun makuuni.

jos kansalaisuutta kärkkyy. Kansalaisuutta voi anoa vasta monen vuoden jälkeen, ja käsittelyn odotteluunkin voi mennä jopa vuosia.

- onko muka tosi rakkautta

- mies hyväksikäyttää naista taloudellisesti

- mies pettää



Ja nämä on nimenomaan niitä rehellisiä ennakkoluuloja mitä aloittaja pyysi. Ei tarkoitettu loukkauksiksi tai yleistämisiksi.