Pystyisikö miehesi vastustamaan kiusausta jos

Onneksi en usko että ihan heti moista tapahtuisi ;) Lisäksi luotan siihen että minä olen kyllä se nro I vaikka olisikin tämän 15v aikana kerran-pari toista pönkkäissyt (tosin en edes usko että on, tuskin on kukaan noin tullut itseään tarjoamaan).

Eli kaunis ja tyrkky nainen, meidän parisuhteessa huono aika, mies kyllästynyt (ja humalassa) ja kiinnijäämisestä ei pelkoa niin varmaankin lähtisi naisen matkaan.

mutta mieheni on harvinaisen, kadehdittavan järkevä - joten kyllä pystyisi.

Olemme eroamassa, joten olisin vain iloinen mieheni puolesta, jos näin kävisi ;) Voi olla, että jossain vaiheessa avioliittoamme olisi ehkä pystynytkin, sillä mies kuulemma kärsii ihan hirveästi, jos on mennyt pettämään (minua ei tietääkseni ole pettänyt, mutta entistä tyttöystäväänsä kyllä.)

Olen ihan varma että mun mies pettäisi jos tuollainen tilaisuus osuisi kohdalle. Varmasti moni muukin ihan kunnollinen perheenisä.



Ettekö muka itse sortuisi vastaavassa tilanteessa?

Sen tiedän, ettei mieheni itse menisi vonkaamaan. Saattaisi vähän flirtata, mutta jäisi siihen. Mutta jos hurmaava nainen noin suoraan kysyisi, niin voi olla, että jos mies olisi hiprakassa, meno päällä ja kevättä rinnassa niin suostuisikin. Uskon että potisi kuitenkin asiasta huonoa omaatuntoa.

että mieskin voisi pettää?



Kyllä täytyy parisuhteesta puuttua luottamus ja olla jotain vikaa, jos menee pettämään. Oli sitten kuinka hemaiseva misu tai adonis vastassa.

ja vastasi että hän epäilisi heti, että naisella viiraa päästä. Lisäksi sanoi, ettei teinit kiinnosta :) Voisi kuulemma harkita pari kertaa jos vonkaaja olisi nelikymppinen ja hemaiseva, mutta tiedä häntä, täänkin sanoi pilke silmäkulmassa.

Oon tuhat prosenttisen varma, ettei häntä muut naiset kiinnosta. Luottamus on molemminpuolista.

kun kerran on nuoremman kanssa naimisissa. ;)

Tietää että jättäisin sen heti jos jäisi kiinni pettämisestä.

Selvinpäin se on ihan luotettava mies.

Miehestäni en todellakaan osaa sanoa, mutta jos niin kävisi että mielihalut saisivat voiton, niin en kyllä haluaisi edes tietää asiasta. Sellaista sattuu, me ollaan kaikki ihmisiä ja erehtyväisiä.

Jos sillä hetkellä on lupa mennä (elämme vapaassa suhteessa), niin voisi mennä jos kys 25v on miehen makuinen.



Jos taas olemme sopineet että nyt ei ole hyvä aika (plus että "herrasmiessäännöt" pätevät aina, esim jos omassa suhteessa kiistoja ko hetkellä tai muuten ei mene järin ruusuisesti, ei tietenkään mennä ja aiheuteta sillä lisää skismaa. Oma suhde ennen muita) niin ei mene.

on sitten niin vanhanaikainen periaatteen mies että en voisi kuvitella sen pettävän missään tilanteessa (ja on sanonutkin ettei voisi)... =D

kysyikö joku että ettekö itsekin sortuisi sopivan tilaisuuden tullen? En todellakaan sortuisi, olen myös varma ettei miehenikään. Mitä järkeä on parisuhteessa jossa ei ole luottamusta?

mutta mieheni on harvinaisen, kadehdittavan järkevä - joten kyllä pystyisi.

Pitää uskollisuutta tärkeimpänä asiana parisuhteessa.