Miten pääkaupunkiseutulaiset ovat rahoittaneet asumisensa?!

Emme haaveilekaan vastaavan kokoisista asunnoista kuin missä vanhempamme aikanaan samassa elämäntilanteessa asuivat.

mutta on niissä hinta-arvioissa totta toinen puoli. Me myimme itse asuntomme hintaan 380 000 viime syksynä ja pyysimme välittjiltä arvioita. Kaikki olisivat laittaneet lähtöhinnan nelosella alkavaksi ja arvelivat meidän saavan asunnosta 385 000. Me laitoimme sen hinnaksi ja tingimme 5000 euroa. Asunto myytiin heti, tingimme 5000 euroa eli yhden kolmanneksen välityspalkkiosta :)



Nykyinen asunto oli myynnissä välittäjällä pyyntihintaan 490 000. Tarjosimme siitä 420 000 ja 435 000 oli vastatarjous johon suostuimme. Oli siis välittäjälisää ja asunto pitkään myynnissä ja myyjä taisi olla aika pettynyt kauppahintaan lopuksi. Meille hinta sopi -- asunto oli rakenteiltaan hyväkuntoinen mutta sisältä .. hmm.. orkkiskuntoinen. Tähän vedoten oli mahdollista saada se halvalla. Täydellinen pintaremontti keittiöineen maksoi osin itse tehtynä noin 40 000 ja kohtuullisen hyväkuntoinen naapuriasunto ollaan laittamassa myyntiin hintaan 545 000. Uskoisin tuon meille tutun välittäjän antaman " no 500 000 nyt vähintäänkin, todennäköisesti reippaasti enemmän" -arvion pitävän paikkansa. Idea on, että itsekin vähän tuntee alueensa markkinoita ennen kuin uskoo välittäjää...

selviää aika helposti, kun katsoo YM:n sivuilta toteutuneet kauppahinnat. Esim. me maksettiin 9 vuotta sitten neliöstämme vajaa miljoona markkaa (mikä tuntui kamalalta summalta silloin, vaikka on vaan sen 160 000 euroa...). Nyt naapurin täsmälleen samanlaisesta asunnosta on näköjään maksettu 295 000. Joten ei se tehty voitto mitään ihan kuvittelua ole, vaikka eihän ne rahat meidän elämässä mitenkään näy, kun ei olla tätä myymässä.



Mutta myönnän auliisti, että tuuria oli meilläkin kun ensiasuntoa ostettiin: saatiin kaksio hyvältä auleelta tosi halvalla 90-luvun alussa ja kun myytiin se viisi vuotta myöhemmin, saatiin 300 000 markkaa enemmän. Sillä pesämunalla uskalsi jo ottaa sen 600 000 markkaa lainaa, mikä tarvittiin lisää nykyiseen asuntoon.

että jos ostat nyt kolmion ja maksat siitä 100 000 euroa, oletetaan että asunnon hinnat nousevat ja saat kolmiostasi 120 000 euroa, MUTTA päivitätkin sen neliöön ... joka on vastaavasti noussut prosentuaalisesti ainakin saman verran, esim. 130 000 - 156 000 euroa ... niin et ole kyllä voittanut yhtään mitään vaan itse asiassa ' hävinnyt' 16 000 euroa. Siis absoluuttisesti asuntojen hintakehityksessä, ei nyt huomioida elämäntilanteita tms.

Tehtiin kaupat tästä 4h&k&vh&s&wc&kh asunnosta 4½v sitten ja hinta oli 135 000e, siis uutena! iso lasitettu terassikin tässä on ja omaa pihaa, hesan keskustaan vajaa 20km.

Nyt vastaava myynnissä ja pyytävät siitä 220 000e, uskomatonta!

alle 4h asunnoissa hinnat pysyneet samoina. Nyt puhutaan siis toteutuneista myyntihinnoista!

voittoa tehdään arviolta 100000-150000. Sitten rakennutamme pienemmällä lainalla itsellemme isoman talon.

yksiöt ovat kuuminta kamaa



Asuntokauppaa tehdään yleensä lainarahalla. Jos ostaa 100 000 markkaa maksavan asunnon ja maksaa lainan lyhennyksiä reippaasti, asunnon omarahoitusosuus nousee reilusti joka kuussa. Kun asuntojen arvo nousee ja oma lainan määrä on suhteellisen pieni, omarahoituksen suhteellinen nopea kasvu on tuottoa. Ei siis ole kyse pelkistä asuntojen hintojen nousuista, vaan siitä, mikä on sijoituksen ja tuoton suhde toisiinsa.



Asuntokaupalla voi kartuttaa omaisuuttaan hyvin, jos onnistuu tekemään kauppaa oikeisiin aikoihin.

maltillista hintojen nousua edelleen n.5-7 % pk-seudulla.

Ehkä isot arvoasunnot eivät enää nouse, mutta okt:t koko ajan nousseet.

mutta pitää osata myös ostaa oikein... Siis ostaa hyvältä alueelta pommiasuntoja. SE on ainakin meille ollut hyvä strategia -- kun pstimme 10 vuotta sitten ensimmäisemme melkein kokonaan lainarahalla asumme nyt asunnossa, jossa enää 1/3 velkaa. Aina olemme ostaneet huonokuntoisen läävän terveestä ja hyvinhoidetusta talosta. Itse tehtynä (arkkitehtiveljestä on paljon apua!) remontin kustannukset ovat minimaaliset sen aiheuttamaan hinnannousuun verrattuna...



Olemme myös oman asuntomme vieressä vaurastuneet sijoitusyksiöllä. Ostamme yksiön KOKONAAN velkarahalla. Pommikuntoisen mutta vuokralaisten suosimalta alueelta. Esim. edellinen Käpylästä -- 32 neliötä hintaan 69 000 euroa. Remontti pääosin itse tehtynä noin pieneen asuntoon maksoi 9000 euroa, siihen löytyi säästöjä. kokonaishinta siis oli 78 000. Vuokralainen maksoi asunnosta 3 vuotta 500 euroa kuussa. Myimme asunnon, josta oli jäljellä lainaa 61 000 euroa hintaa 104 000. Voittoa tuli 35 000 euroa. Voitosta vähennetään myyntikustannukset (välittäjän palkkio) ja remonttikustannukset tms. ennen myyntivoittoveron maksamista. Veroa piti lopulta maksaa yhteensä 7000 euroa.



Voittoa tuli siis 35000-9000 (remontti) - 7000 eli 19 000. Lisäksi maksoimme lainan pois, jolloin voitto suureni lyhennetyn määrän (8000 euroa) verran. KOlmessa vuodessa ihan kiva summa, jolla voimme aina lyhentää omaa asuntolainaamme kertaluonteisesti. Lisäksi teemme voittorahoilla jonkun reissun. Nyt on uusi sijoituskämppä taas etsinnässä...



T: en muista mikä numero, mutta se, jonka mielestä asuntokauppa on yleisesti ottaen aika kannattavaa -- ainakin meidän pienipalkkaisen perheen vaurastumisen salaisuus :)

Jos ostat asunnon sijoitusmielessä vs kodin. Tarkoitan, että moni ihastuu asuntoon ja ostaa sen, maksaa ehkä vähän liikaa, ehkä ei. Oma koti on maailman paras ja kaupat olleet paljon paremmat kuin kenelläkään muulla,asunnon hinta on noussut ja nousee koko ajan,velkaa suhteessa asuntoon ei ole enää nimeksikään,mutta kun asuntoa alkaa myymään niin karu totuus saattaa paljastua. Oman lapsen aiheuttamat kolhut lattiassa alentavat hintaa,keittiö ja kylppäri eivät mielytä ostajaa,joka niin ikään ostaa asunnon KODIKSEEN ja ostaja tinkii hintaa remottiin vedoten...