Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö miksi lapset ovat mielestäni ärsyttäviä?
01.12.2008 |
No siksi että heillä on koko ajan jotain asiaa. Minä taas haluaisin elää fantasiamaailmassani. Kerron itselleni koko ajan tarinaa siitä millaista seksiä harrastan rakastajani kanssa (joka siis on olemassa vain mielikuvituksessani, vaikka saakin aina jonkun oikean ihmisen kasvot ja vartalon). Ja on ärsyttävää kun koko ajan tarina kesketyy johonkin typerään kommenttiin, johon pitää reagoida.
Muita samanlaisia?
Kommentit (6)
Meillä ainoastaan 1 lapsi, mutta hän puhuu koko ajan, siis ihan jatkuvasti. Jokaiseen kysymykseen pitää olla vastaus HETi ja "en tiedä" ei ole mikään vastaus. Mielenkiinto yhteen aiheeseen kestää sen 32 sekuntia ja sitten tulee mieleen jotain muuta.
Äiti missä se on, äiti äiti äiti?
Jos yrittää piirtää lapsen kanssa, niin hänelle tulee mieleen se yksi oranssi tussi joka oli mummolassa vuonna 0 ja sitten itketään sen perään. Koko ajan pitää olla säätämässä jotain että päästään tilanteesta eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aina jaksa esikoisen jatkuvaa pölpötystä, mutta kaksi nuorempaa ovat onneksi normaalin puheliaita. En kestä myöskään esikoisen huutavaa ja kiihtyvää puhetapaa. Hän hakee huomioita tai innostuu aivan liikaa yli muiden ja puhuu huutaen.
Otan omaa aikaa sanomalla, että nyt keksi itsellesi tekemistä tai ohjaan tekemisen pariin ja teen sitten jotain omaa juttua. Myös DVD:ä katsoo juuri siksi, että olisi välillä hiljaa. Ja komennan opettelemaan hiljaa olemista.
ajattelin jo että olen epänormaali, kun en meinaa jaksaa lastani. Ja niitä on 4...
Esikoinen on se joka on koko ajan (no ei sentään) äänessä eikä ihan hiljaisimmalla äänellä. Ja esikoisella ikää 12.
Jos sanoo että koeta puhua hiljempaa, ei onnistu. Minuutin päästä kailottaa suureen ääneen.. Nuo 3 pienempää on sentään hiljaisempiäänisiä..
Rakkaita mutta rasittavia toisinaan.
varsinkin silloin, kun he yrittävät selittää jotain asiaa, puhe menee puuroksi, eikä siitä saa mitään tolkkua. Koko tarina on jotain "ja sit se oli ihan siellä ja marja meni ja sanoi poks ja sit me oltiin et mutta onneks ei kuitenkaan". Ja sitten sä olet että "no niin, sehän kiva juttu", varsinkin jos et juuri ole sillä tuulella, että yrität alkaa lypsää tarinan kannalta oleellisia tietoja. Tyyliin "missä, kuka, mitä tapahtui".
Äiti äiti äiti kato äiti äiti kato äiti kato äiti äiti äiti äiti kato
Äiti äiti äiti kato äiti äiti kato äiti kato äiti äiti äiti äiti kato
Äiti äiti äiti kato äiti äiti kato äiti kato äiti äiti äiti äiti kato
Äiti äiti äiti kato äiti äiti kato äiti kato äiti äiti äiti äiti kato
Äiti äiti äiti kato äiti äiti kato äiti kato äiti äiti äiti äiti kato
Lapsi oli pois hoidosta 10 päivää erilaisten sairastelujen takia ja voi luoja että rupes jo pää hajoamaan.....
ei minulla tuollaista fantasiamaailmaa ole, mutta samat syyt ovat minulla, miksi he ärsyttävät. Haluan elää omissa ajatuksissani enkä kestä, kun se ajatus koko ajan keskeytyy.
Toinen syy on se, että en kestä sitä vaatimusta. Koko ajan joku haluaa minulta jotain. Argghh.