Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Isovanhempien " epäluotettavuus"

Vierailija
02.04.2008 |

Onko muilla ongelmana isovanhempia, joiden kanssa on hankalaa sopia asioita, siis esimerkiksi lastenlasten hoitoa?

Meillä on! Äitini on oma lukunsa, tuurijuoppona hän ei ole niitä luotettavimpia lastenvahteja. Eikä siitä sitten sen enempää. Mutta aivan yllättäen nyt myös asiallisena pitämäni anoppi on viime aikoina alkanut vääntää asiat solmuun.

Ja huom! Ei tosiaankaan ole nyt kyse siitä että hoidattaisin lapsiani isovanhemmilla alvariinsa. Anoppi on itse suureen ääneen sanonut, että toivoo voivansa enemmän osallistua lasten hoitoon nyt kun on eläkkeellä. Itse en ole edes uskaltanut kysyä häntä aina kun olisin tarvinut, olen ajatellut että tarvitsee omaakin elämäänsä kun on harrastavaa tyyppiä jne.



Nyt olisi kuitenkin edessä jo aikaa sitten sovittu hoitokeikka anopin kanssa, kun kuopuksella on tärkeä sairaalakäynti enkä tosiaankaan voi ajatella ottavani toisia lapsia mukaan. Ja tämä keikka on siis ollut tiedossa jo useita viikkoja ja anoppi on sanonut että käy, eikä mitään muuta ole... MUTTAMUTTA nyt yhtäkkiä vetelee lupauksiaan takaisin. Kyseli kautta rantain, että kauankohan teillä siellä menee ja moneksikohan tulette takaisin (vaikka tietää että on ihan koko päivä reissu tiedossa). Hänellä olisi nyt sitten jotkin niin tärkeät kissanristiäiset, joihin on just päästävä sinä päivänä ja sinä kellon aikana. Tai rivien välistä näin antoi ymmärtää. Ja heti perään totesi, että no ei se nyt niin tärkeää ole (marttyyriäänensävy!) ja voihan hän ottaa lapset mukaansa JOS SATTUUKIN sitten menemään. Siis: meneekö vai eikö mene? Onko tärkeää vai ei? Ja HALOO, lähtee bussilla kahden eläväisen pikkupojan kanssa (ikää 4 ja 2) 2 tunnin ajomatkan päähän jonnekin eläkeläismummon kahvituksiin? (Ja olettaa että pojat jaksaa kunnialla sen reissun ja istua siellä sen mummelin luona - ei ihan nyt ajatellut loppuun asti asiaa???)



Mä en tiedä mitä tästä pitäis ajatella... Että pitäiskö mun nyt tehdäkin sitten jotain muita järjestelyjä noiden lasten kanssa. Kaipa mun äitini ois kodiksessa, toivoo sopii??? Miksei se anoppi voi suoraan sanoa, että mitä se haluaa? Eli jos ei halua vahtia lapsia tuona yhtenä päivänä, vaan mennä sinne mummolle, niin sanois suoraan! Kun yritin tentata tätä asiaa ja sanoin, että voin tehdä muitakin järjestelyjä, niin kierteli ja kaarteli... MRRRRRR, ärsyttää. Että tääkin stressi nyt vielä tähän lisäks!!! (No ainahan anoppi on sellainen ollut, ettei sen kanssa ole voinut " suoraan" keskustella, vaan kierrellä ja kaarrella ja yrittää haistella että miten asiat on, mutta tähän asti meillä on ollu ok välit ja asialinjalla ja oon ajatellut että hyvin menee ja kaikki on sujunutkin... Mutta tiedättekö nyt meikäläinen on hermostunut! MIKS ihmeessä nyt pitää vääntää tätä asiaa, kun on tommonen tärkee sairaalareissukin tulossa.)



Kiitos, jos jaksoitte lukea mun ärsytyksiäni...

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
02.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on aina varasuunnitelma.

Vierailija
2/5 |
02.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyseessä ole todella joku sairastuminen, läheisen kuolema tai todella joku hyvä syy. Loukkaantuisin kyllä kovasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
02.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos hän on kerran luvannut niin sitten pitää siitä kiinni.

Ja sano, että et halua hänen vievän poikiasi sinne kissan ristiäisiin.

Jos et itse saa sanottua suoraan, niin eikö miehesi voisi puhua omalle äidilleen, että jos kerran haluaa olla lastenne elämässä, niin ois parempi pysyä lupauksissaan tai sitten ette enää vie niitä hoitoon.

Vierailija
4/5 |
02.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ärsyttävää tuollainen kiertely.

Jos viet hänelle joudut sitten sairaalassa jännittämään missä se viilettää lapsiesi kanssa.

Vierailija
5/5 |
02.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset


Varsinkin lapset ovat usein sokeita omien vanhempiensa vanhenemiselle. Esim. itse meinasin tuolilta puedota kun tajusin mummoni olen 80-vuotias...! On hyvässä kunnossa jne. mutta ei tuon ikäinen taatusti jaksa samalla tavalla mitä aikemmin, vaikka niin näyttää pärjäävän... Moni kun ei edes itselleen tunnusta että ikää alkaa olla---> jälkikasvukin pitää heitä teräsvaareina/-mummoina.



Ja ei kannata väheksyä niitä kissanristiäisiä! Tuo tilaisuus voi olla hänelle hyvinkin tärkeä. Vähän sama juttu jos vaikka sinut kutsutaan tupperi-kutsuille (=kissanristiäsiin) ei ehkä joku ymmärrä että mikset voi menoasi perua että pääset sairaan kuskiksi. Mutta ehkä sinne tupperi-kutsuihin on tulossa kavereitasi joita et ole nähnyt vuosiin tmv. =kyse ei ole " vain tuppereista" .



On eri asia jos ohareita tehdään koko ajan, mutta joskus on pakko perua. Itselle käynyt kerran niin, että serkku kutsui häihinsä. Olin innolla menossa, mutta sitten erittäin hyvä ystäväni päätti mennä samana lauantaina naimisiin (iloinen yllätysraskaus, halusivat avioitua siksi) Pitkään pohdin kummat juhlat valisen. Serkku läheinen+koko suku paikalla (osaa ei näe kun häissä ja hautajaisissa) vai hyvän ystävän häät (välimatkan vuoksi molempiin en olisi päässyt) Valitsin ystäväni häät, sillä niihin ei paljoa vieraita tullut, ja kuitenkin hän oli hieman läheisempi minulle mitä serkkuni.