Miehen exällä ei taida olla omaa elämää...
Hohhoijaa, mieheni exä on ihan alusta asti (useita vuosia siis) koittanut vainota minua jos jonkinlaisilla konsteilla, alkuun hän koitti udella lastensa kautta tietoja minusta, esim. henkilötunnusta, syntymäaikaa, syntymäpaikkaa, pankkitiliä, tyttönimeä jne. ilmeisesti ihan mitä vain millä perusteella voisi tonkia minusta tietoja. Hän on töissä erään suuren sairaalan hallinnossa ja kaiketi pääsee asiakasrekistereihin käsiksi niin halutessaan. On ollut ikävää, kun en ole voinut kertoa lapsille ihan kaikkea itsestäni.
Exän viimeisin vouhkaus on sellainen, että hän on suunnittelemassa muuttoa entiseen seinänaapurihuoneistoomme. Kyseessä on pieni taloyhtiö ja nainen koittaa nyt ilmeisesti tätä kautta saada tietoja minusta, ilmeisesti ihan kaikki keinot on käytettävä. Kyseisellä paikkakunnalla on kyllä aika paljon muitakin asuntoja vapaana, joten ihan puhtaaalta sattumalta tämä ei kyllä tunnu.
Ei sillä, että minulla olisi mitään hävettävää tai peiteltävää, lisäksi kyseisen yhtiön kaikki asukkaat ovat ehtineet vaihtua jo ainakin kertaalleen tässä vuosien aikana. Jotenkin koko ajatuksesta tulee hieman epämiellyttävä olo - minusta koko ajatuskin tuntuu vähän perverssiltä.
Totta kai tiedän, että jokaisella on oikeus muuttaa minne lystää, mutta esimerkiksi lapset eivät ihan yksimielisesti ole onnessaan asioiden saamasta käänteestä, ehkä hieman häpeävät ajatusta siitä, että ennen asuttiin kyseisessä talossa viikonloppuja isän luona, nyt muutetaan uudestaan äidin kanssa...
Mielipiteitä?
Kommentit (19)
... on kyllä törkeää kiusantekoa. Kas kun ei tullut nurkkiin hiippailemaan.
Olen asioinut kyseisessä sairaalassa viimeksi lapsena vuonna 1978. Henkilö ei tiedä tyttönimeäni.
Hän ei myöskään tiedä, koska olen syntynyt.
Sinähän sait toimimaan sen, mitä hänkin yritti, mutta ei onnistunut, olethan yhdessä hänen ihannemiehensä kanssa. Mieheni exällä oli samaa syndroomaa, hän matki minua jonkin aikaa ihan kaikessa. Ikään kuin kokeili, tulisiko hänestäkin onnellinen, jos hän olisi samanlainen kuin minä, tai tulisiko jopa ex-mies (siis minun mieheni) takaisin. Mutta eihän se niin toimi, etenkin jos on sattunut jättämään miehensä (siis minun mieheni) toisen miehen takia.
Vierailija:
lapset eivät ihan yksimielisesti ole onnessaan asioiden saamasta käänteestä, ehkä hieman häpeävät ajatusta siitä, että ennen asuttiin kyseisessä talossa viikonloppuja isän luona, nyt muutetaan uudestaan äidin kanssa...Luulisin et lapset ovat innoissaan
älä hermoile. Kyllä asiat järjestyy. Toivota vaan tervetulleeksi
Ja ihan heidän kommenteistaan. Etenkin vanhin on asiasta kovin vaivautunut.
No, tuossa on vielä monta mutkaa matkassa. Asuntokin on vielä myynnissä, roikkunut Etuovessa jo neljä kuukautta.
Ex-puolisoiden ja uusien kumppanien välillä on aina kuitenkin jännitteitä vaikka miten yritetään sovussa olla ja lapset vaistoavat tämän. Varsinkin jos eksä on kovasti lapsiltaan tentannut isän uuden elämästä, pelkäävät varmasti että asuminen samassa taloyhtiössä johtaa jonkinlaisiin selkkauksiin.
Pahoittelut, jos viestit ovat olleet jotenkin epäloogisia, olen kuumeessa ja ajatukset hieman takkuavat.
Ajatuksena tätä koko kuvio vain kummastuttaa. Mieheni totesi eilen, että hänestä nainen ei ole vieläkään osannut päästä vanhasta suhteesta irti (erosta siis yli 6 vuotta aikaa), vaan hakeutumalla hakeutuu tilanteisiin, joissa joutuu olemaan miehen historian kanssa tekemisissä.
Lisättäköön vielä, että pari oli jo erillään kun suhteemme alkoi, ettei tästä tule mitään erillistä topiccia.
ketkä ovat käyneet papereitasi lukemassa, mikäli epäilet, että miehen ex on niihin asiattomasti käynyt tutustumassa. Ymmärsin, että todennäköisesti ei ole jos ei tyttönimeäsi ja syntymäaikaasi tiedä, mutta jos kuitenkin haluat asian tarkistaa, niin sinulla on siihen oikeus! Saapahan ainakin huomautuksen jos on toiminut asiattomasti...
Oikeasti tuntuu ahdistavalta, kun ihminen jahtaa tuolla tavalla. Muutimme toiselle paikkakunnalle vajaa vuosi sitten, ja siitäkös kyseinen nainen raivostui.
Exä pyöri aiemman kotimme nurkilla jatkuvasti. Nyt hän ei tosiaan tiedä postiosoitettamme ja haluaa kaiketi kostaa tämän muuttomme jollain lailla. Lapsetkaan eivät ole kertoneet äidilleen osoitettamme, tajuavat varmaan mistä on kyse (emme ole siis sanoneet lapsille mitään).
omat lapseni viettäisivät huomattavasti aikaa jonkun minulle vieraan ihmisen kanssa, olisin kyllä enemmän lasten kuin miehen takia kiinnostunut siitä, minkälainen ihminen tämä on. Varsinkin, jos minusta tuntuisi, että jotain minulta yritetään pimittää. Äitinä sitä on kuitenkin aina vähän puolustusasemissa lasten suhteen.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että sinulla olisi oikeus selvitellä exäsi uuden kumppanin sotut, tyttönimet, pankkitilit ja jopa kaivella näiden avulla tietoja sairaalan tiedostoista? Jos toimisit noin, kyseessä olisi jos ei rikos, ainakin rikkomus.
Mitään salattavaa meillä ei todellakaan ole koskaan ollut, jos sellaiseksi ei lasketa omaa yksityisyyttäni. Meillä ei todellakaan ole alkoholi- eikä mielenterveysongelmia, saati sitten väkivaltaa tai muuta. Lapset ovat aina saaneet ihan vapaasti puhua asioista, joita meillä on tehty. Meidän mielestä exillä nyt ei vain ole oikeutta puuttua toistensa perhe-elämään. Olen itsekin exä ja annan oman exäni elää omaa elämäänsä.
Lapset ovat olleet luonamme aina oikein mielellään, ja voin väittää että lapsia huolletaan meillä jopa paremmin kuin lasten äidin luona. Kaikki äidit eivät ole ns. hyviä äitejä, suurin osa varmaan kyllä.
vaan tavallaan ymmärrän, jos siitä menee vähän sekaisin. Siis nimenomaan tuosta lapsijutusta, ei niinkään siitä, että miehellä olisi uusi. Mikä tietysti olisi ikävää sekin, rakastanhan miestäni tietysti kovasti. Lapset vaan ovat niin tärkeitä, että jos joskus päässä naksahtaa, niin lasten takia.
19
mutta jos lapsi open luona viettäisi säännöllisesti viettäisi öitä, haluasin varmasti osoitteen tietää. Ja mielellään muutakin. Ja en ole tosiaan niin tiukoille joutunut, että vielä olisin naksahtanut niin pahasti, kirjoitan vain, että kyllä minä tavallaan ymmärrän sellaista ylisuojelevuuttakin.
Hän vain tuppasi pyörimään nurkillamme ihan uteliaisuuttaan muutenkin siis kuin lapsia meille tuodessaan, kerran hän jopa käski yhtä lapsistaan ottamaan asunnossamme salaa valokuvia.
Nyt kun muutimme paikkakuntaa emme vain enää jaksaneet ajatusta, että hän jatkaa stalker-meininkiä edelleen. Olemme mielestämme ansainneet koitrauhamme.
Minusta siis exä on itse saanut aikaan tilanteen, jossa hänelle ei enää anneta tietoja. Olisihan se mukavaa, jos olisi mukavat ja toimivat välit, mutta kaikkien kanssa tämä ei näköjään onnistu.
että lasten äiti on vähän sekaisin. Tarkoitinpahan vain, että se on minusta inhimillistä. Toivottavasti tilanne hoituu parhainpäin niin että lasten kannalta yhteistyönne olisi mahdollisimman sujuvaa.
Ja niin monta juttua olen täälläkin lukenut, missä äitipuolet tuntuvat suhtautuvan ihan sairaalla tavalla miehen lapsiin, että todella ilo lukea miten luontevasti sinä kirjoitat lasten hoidosta, etkä siitä tunnu olevan ollenkaan pahoillasi. Niin että voimia vain sinulle, ja perheellesi.
19
ja miehen existä..