Millanen äiti muuttaa miehensä luolta pois ja jättää lapsen sinne?
Voisitteko ajatella itse tekevänne niin?
Mun tuttava muutti ja jätti pojan sit isänsä kanssa asumaan, poika vasta 4v. Äiti on ollut kotiäitinä, joten luulis pojan ikävöivän paljon, kun joutuu nyt päiväkotiin ja äitiä ei ole nähnyt viikkoon ainakaan.
Kommentit (17)
Todellakin, hanki elämä ja ala leipomaan pitkoja rusinoilla!!!!!
aika varmasti ollut lapsen kanssa yksin 24/7 koko sen 4 vuotta
koska isä voi tarjota lapsille enemmän mm. koti tai koulu ei vaihtuisi, lapset voisivat jatkaa harrastuksiaan. Isällä paremmin varaa elättää. Miksi lasten pitäisi kärsiä paljon erosta. Parempi että minä kärsin enemmän kuin lapseni
olen vierestä seurannut lasten pahoinvointia kun äiti otti ja lähti - ei kaunista katseltavaa...
Näitähän riittää kun uusi ukko löytyy niin kaikki vanha saa jäädä, mukaanlukien lapset.... Surettaa lasten ja vanhan puolison puolesta.
Sitten lopulta ovat vaihtoehdot vähissä.
Ei varmana silti tarkoita ettei lastansa rakastaisi. Ehkäpä hän tarvitsee " loman" ennen kun jaksaa taas.
Itse en osaa varmaksi sanoa mutta luulisin että ottaisin lapset mukaani mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä maailma tuo mukanaan.
On sukulaiseni vaimo. 5 lasta, nuorin jotain 7-vuotias, kaikki lapset jäi isälle ja äiti muutti uuden miehen kanssa toiselle puolelle Suomea. Oli vielä ehdottanut isälle että jakaisivat lapset niin et isä on heidän kans alkuillan ja tekee ruoan ja äiti sitten viettää loppuillan lasten kanssa.
Äiti siis jättänyt lapset isälle ja muuttanut itse lähistölle pienempään asuntoon. Mun mielestä ihan sama kumman luona lapset asuvat, ainakin meidän perheessä kumpikin vanhemmista olisi ihan yhtä pätevä hoitamaan lapsia. Miksi isiä ei leimata samanlaisiksi monstereiksi jos isä poistuu kuvioista. Mun näistä tuttavista kaksi äitiä oli monta vuotta kotiäitinä, tuntui että heille vain tuli mitta täyteen sitä ainaista paapomista, sekä lasten että miesten.
Itse voisin kuvitella kyllä myös lähteväni ja jättäväni lapset isälleen, ja silti olen omasta mielestäni ihan normaali lapsiaan rakastava äiti.
Jos kumpikin on täyspäisiä aikuisia ja huolehtii kuitenkin lapsista yhdessä. Ei sillä kauheesti väliä missä ne asuu.
äidin hylkääminen on aina traumaattisempaa kuin isän hylkääminen. ja hylkäämisenä se siinä tilanteessa tunnetaan.
eli, lapset kärsii enemmän, vaikkei sitä ääneen sanoiskaan.
haluaa antaa periksi. Tai sitten käytännön seikat muuten puoltavat tuota ratkaisua. Ikäväähän se on, kun perheet hajoavat. Ei se ole alkuperäinen tarkoitus. Elämä on joskus kovaa. Toisen asioista ja tilanteista ei aina tiedä, miten vaikeita on. Kun menee arvostelemaan, on parasta pysyä nöyrällä paikalla.
No en ymmärrä jos äiti hylkää lapsensa eikä käy koskaan häntä katsomassa!!
Ymmärrän jos äiti muuttaa lähistölle ja näkee lapsiansa. Minun mieheni on ainakin todella ihana isä lapsilleen voisin hyvillä mielin antaa hänen kasvattaa lapset jos olisi tarvis..
Vierailija:
äidin hylkääminen on aina traumaattisempaa kuin isän hylkääminen. ja hylkäämisenä se siinä tilanteessa tunnetaan.eli, lapset kärsii enemmän, vaikkei sitä ääneen sanoiskaan.
Mielestäni näissä tilanteissa pitää ajatella nimenomaan lapsen parasta. Lapsen paras ei aina ole äiti, vaan tilantesta riippuen se voi olla kuka tahansa. Mielestäni on erittäin itsekästä ajatella, että lapsella on yvä vail minun kanssani, koskaolenhan sen äiti.
siihen ei auta vaikka äitiä näkisikin muutaman kerran viikossa
Hirviöäiti. Älä vaan pidä enää yhteyttä häneen ja juoruile kaikille mahdollisille kuinka paha nainen se on.
Ps. Hanki elämä!