*** KESÄNUPUT ma-ke ***

[color=DarkMagenta]Minäkin haluan ¿vinkkejä¿ kesävauvaa varten. Meillä pojat syntyneet loka- ja marraskuussa, joten talvipukeutuminen on jo hanskassa ; )



Ilonella3: meillä ei ollut minkäänlaista mustasukkaisuutta silloin esikoisella kun kakkonen syntyi (ikäero 2v) tosin en nyt muista minkälainen ikäero teillä tulossa¿



Mutta nyt ruuanlaittoon. Mies tulee kohta töistä ja vie esikoisen mukanaan tontille. Viedään sitten nuoremman kanssa sapuskat sinne ja mennään samalla nauttimaan ihanasta ulkoilmalämmöstä : ) (meidän piha ei ole edes suuremmin kaurainen kun tontinnostamisen takia jouduttu ajamaan paljon soraa)[/color]





[color=DeepPink]art rv 31+1 (edelleen)[/color]

Mulla oli tänään neuvola ja kaikki edelleen mukavasti. Hemoglobiinia se ei mitannut, kun ajatteli, ettei sitä nyt joka kerta tarvi mitata - varsinkin, kun viimeksi oli jo lähtenyt nousuun. Painoa oli tullut 700g/vko, itseä hiukan hirvittää, mutta osa painonnoususta on kyllä ihan omaa syytä. Mutta kun makeannälkä yllättää vähän liian usein...

Verikokeiden tuloksetkin oli tullu ja vasta-aineita ei ollu muodostunu, onneksi :) Sf-mitta oli 27cm eli kasvanut 2cm edellisestä käynnistä, joten sekin kasvaa ihan normaalisti. Vauveli oli terkkarin mukaan kääntynyt pää alaspäin, mutta sanoi sen voivan vielä muuttua moneen kertaan. Sykettä meinasi olla hankala mitata, kun vaavi liikkui aina sen dopplerin alta pois. Sen verran kuitenkin saatiin kuulumaan, että ihan ok oli :)



Äitiyspakkauskin tuli eilen! Oli ihana päästä penkomaan kaikkia vaatteita. Tykkäsin kovasti pakkauksen sisällöstä - värit oli kohdillaan ja muutenkin näytti mukavilta. Eilen innostuin myös hyödyntämään H&M:n tarjouksen ja kävin nettikaupassa vähän tilaamassa vaatteita. Ihan vähän vain :)



Itseä on alkanut kovasti mietityttämään, että vauva voi olla maailmassa jo ihan muutaman viikon päästä. Mulla on kaksi sisarusta ja mä olen viihtynyt äiteen mahassa kaikista pisimpään, huikeasti viikoille 36+1. Siskolla molemmat lapset on tullut 3 viikkoa etuajassa...

Hurjaa, että ihan pian alkaa jo 30. vko :)



Nimistäkin on ollut juttua. Meillä on pari nimiehdotusta sekä tytölle että pojalle, mutta katsoo nyt vieläkö muuttuu. Meillä pidetään varmaan jotkut pienimuotoiset nimijuhlat, mutta ei siis ristiäisiä, kun emme kuulu kirkkoon.



No mutta, näin siis täällä tällä kertaa. Vointeja kaikille!



makri 28+6

-RR 107/64

-SF 29

-SYKE 140

ja painoa olit tullut vain 600g, mut koko raskaudenaikanaina

tullut 8.7kg nyt tosiaan rv30+2



koskas olette menossa sairaalaan tutustuun?? toiset on jo käynyt!

mä meen vast 10.5 eli silloin rv 35+6! aika myöhään minun mielestäni, jos toiset on jo käynyt ja raskausviikkoja vähemmän ku minulla,

mut me ollaan täällä hämees hitaita.. :)

Moikka,



Ihanan keväinen päivä, jee! +9 näyttää mittari ja aurinkokin pilkottelee. Aamusta oli tosi synkkä keli..



Täällä meikä vaan sairaslomailee..

Eilisiltana supisteli jonkun verran, yöllä ei tietääkseni ainakaan. Nukuin melko hyvin läpi yön. Mitä nyt heräsin ainaskin kerran vauvan melskaamiseen..

Aamulla supisteli kanssa hieman.

Huomaan että maatessa ei supistele paljoa mutta heti kun liikkuu, saati istuu niin alkaa supistella tosi herkästi :o

Eli se on tää ISTUMINEN se pahin :(

Hieman hirvittää ja ihmetyttää kyllä että lääkäri eilen antoi vaan viikon saikkua. Eihän se istumatyö ens viikolla oo minnekään kadonnut?! No, torstaina neuvolassa täytyy jutella siitä sitten.



Vein päivällä miestä sitten tikin poistoon ja samalla reissulla ostin itelleni ekat imetysliivit!!! Koosta ei ois ollut mitään tietoa kyllä mutta onneks oli ihana myyjä joka auttoi mua löytämään just oikeen. Onhan tuo kuppikoko kasvanut... :D On maitovarakin nyt huomiotu..



Kotimatkalla alko supisteleen ihan hirveesti ja osa oli aika kipeitäkin. Joten nyt kotona olen sitten vaan maannut.. ja johan on helpottanut taas.



VAuva on potkinut tosi napakasti (taas kerran..) että välillä meikä oikeen hypähtelee.. :D Oikee kylki on aina eniten tähtäimessä, myös vasenkin.



Meillähän oli tuo sairaalaan tutustumiskäynti jo kuukaus sitten. Aika aikasin mutta se ryhmä olikin tarkoitettu huhti- ja toukokuisille. Kun eivät välttämättä järjestäkään ryhmää kesä- ja heinäkuisille sitten. Hyvä että pääsi siellä käymään silloin. Oli hyvä käynti.



Palailenpa taas..



Mukavaa illan jatkoa,



a_j + pötkis 30+5

Oltiin tuolla Pohjois-Karjalassa sukuloimassa eikä siellä ole nettiä (mummolassa). Kyllähän tuota pari päivää sujahti mainiosti ilmankin, vaikka olenkin aika riippuvainen tästä tietokoneesta. Piti ihan junaliputkin ostaa asemalta, yleensä kun ostan ne jo reilusti etukäteen netistä, jotta saadaan perhehytti. Se on ihan ehdoton tuon neidin kanssa matkustamiseen. Eihän se pysy hetkeäkään paikoillaan. Lisäks siellä hytissä on mukavan rauhallista ja saa syödä eväätkin ihan omassa rauhassa.



Mukava, mutta rankka reissu. Esikoisella oli mukavaa uhmaa koko reissun ajan. Pukeminen oli aina hirveä taistelu. Aamulla ei meinannut millään laittaa vaippaa ja aina kaikki piti tehdä sit väkisin. Ei oo kivaa pukea väkisin rimpuilevaa lasta tän mahan kanssa. Ihmeen vähän silti supisteli. Ehkä miun mieli on niin rentoutunut kun sai jäädä pois töistä, että supistelut väheni sillä =)



Luin kyllä kaikki jutut, mutta enpäs enää muista mitä piti kommentoida. No ainakin imetysliiveistä oli juttua. Mie menin toissapäivänä nukkumaan ja 5 minuuttia kun olin ollut sänygssä, niin paita oli ihan märkä. Tissit on alkaneet vuotaa ihan urakalla. Eli nyt jo pitää yöllä käyttää liivejä ja liivinsuojuksia.



Mulla taitaa olla viidet imetysliivit. Kahdet taitaa olla Anita-merkkiset, en muista tarkkaan. Maksoi 50e/kpl. Ne on kaarituettomat, kokoa 70F!! Normisti mulla on koko 70D, raskausaikana se kasvoi kokoon 70E ja imetysaikana oli sit tuo F. Yhdet liivit on Anttilasta halpisliivit, ne on just yökäyttöön, sellaiset puuvillaiset kaarituettomat. Yhdet on jotkut Lindexin versiot ja yhdet on Triumphin kaarituelliset. Niitä en kerinnyt käyttää kuin ihan pari kertaa. Tissithän pienenee aika radikaalisti kun maidotulo tasoittuu, joten ei kannata ostaa monia isoja liivejä. Ne jää sitten lörpöttämään aika nopsaan.



Perjantaina me lähdetään sitten Helsinkiin. Pari päivää saa kotona rentoutua. Mietin just, että pitäisköhän tänään pesaista ikkunoita kun on luvattu se +10 astetta lämmintä. Ehkä se taitaa olla kyllä helpompaa kun on vähintään +15 astetta, ei sitten ikkunat huurustu.



Synnyttäminen ei kauheasti pelota. Joku päivä kun on tullut noita oikein kipeitä suppareita, niin silloin vähän hirvittää. Sen kun tietää, että ne ei ole MITÄÄN verrattuna niihin oikeisiin supistuksiin. Muistan synnytyksessä ajatelleeni, että se oli paljon kamalampaa mihin oli valmistautunut. Mutta yhtä nopsaan se kyllä unohtuikin. Tietyllä tavalla menen ihan innoissaan synnyttämään, on se kuitenkin kuvuista huolimatta aivan ainutlaatuinen hetki. Ja sitten kun vauva on ulkona, niin maailma pysähtyy. Ponnistaminen ei pelota. Viimeksi ponnistuvaihe kesti reilun vartin enkä revennyt. Vällihan hieronta oli auttanut. Aloitin itse asiassa viime viikolla sen hieromisen. Ajattelin, että jos vaikka syntyy vähän etuajassa, niin onpahan aloitettu ajoissa valmistautuminen.



Tukisukista oli puhetta. Mulla on Instrusta ostetut stay up-tukisukat. Maksaa 25e. Jos suonikohjuja pukkaa tuohon polven alle, niin polvipituiset ei riitä, ne todennäköisesti vaan pahentaa asiaa. Eli kantsii ostaa stay upit. Mulla jalkasäryt hävis niiden myötä (+ sen kuuluisan Hirudoid Forten). Ne kun on ohuiden sukkahousujen kaltaiset, niin niitä voi pitää myös vaikka hameen kanssa alkukesästä.



Nyt taidan lähteä viettämään laatuaikaa esikoisen kanssa. Raukka kun joutui koko ajan vaan pukemaan ja riisumaan reissussa. Koko ajan oltiin menossa johonkin. Ei ihme että kiukutti. Nyt vietetään leppoisa päivä ja leikitään hänen ehdoillaan.



Tytteli-83 rv 31+2

Maanantaina kävin äitipolilla kontrollikäynnillä supistelujen vuoksi. Sairasloma jatkuu nyt sitten 20.4 asti. Sain lääkäriltä todella huonoa palvelua. Tunsin itseni rikolliseksi asioidessani siellä vaikka muutamaa viikkoa aikaisemmin edellinen lääkäri oli polilla varannut minulle ajan kontroliin... Lääkäri vihjaili, että nämä asiat olisi voinut hoitaa terveyskeskuksessa. Enpä osannut hänen kolleegansa määräystä mitenkään kyseenalaistaa. Samalla piti katsoa vauvan kokoa. Minulle kun on uhkailtu, että vaavi on aika suuri. Viimeksi vauva oli kolme viikkoa suurempi laskettuunaikaan nähden. Tämän kertainen lääkäri tylysti totesi, että viikot ovat olleet niin pienet, että ei ole silloin voinut mitään päätellä. Katsoi kuitenkin vauvan kokoa ja totesi, että suuri on ja määräsi ajan koon arviointiin viikolle 34. Lääkäri ei vaivautunut kertonut minulle minkä kokoinen vaavi siellä masussa tällä hetkellä on. Olisihan se ollut ihan mukava tietää. Yritin vielä hienovaraisesti kysäistä, että näyttääkö vauva edelleen pojalta niinkuin rakenneultrassa sanottiin, vastausta en tietysti saanut. Tyhmä minä, kun sellaista edes kysyin, sain varmaan lääkärin hermostumaan entisestään.

Olen yrittänyt avustaa miestä graduhaastattelujen litteroinnissa. Itsekin täytyisi saada oma kandi valmiiksi, mutta laitetaan mies nyt etusijalle tutkinnonuudistuksen vuoksi. Itsellä on suunnitelmana jatkaa kandia graduksi syksyllä, katsotaan kuinka tulee käymään. En tiedä pystyykö minun motivaatiolla ja lyhytjänteisyydellä vauvan kanssa puuhaamaan mitään ylimääräistä.

Tänään on neuvolalääkäri, pelottaa, painoa on varmasti tullut liikaa lisää. No ei se ihme ole. Liikkuminen kun on aivan onnetonta, maksimissaan 15 minuutin rauhalliset mummolaahustukset ovat minulle rankinta mitä pystyn noiden supistelujen vuoksi. Positiivista on, että liitoskivut ovat loppuneet.

Nappula mietti vauvan liikeiden hidastumista. Olen itse huomannut ihan saman. Kyllähän se vauva kovasti hytkyttelee ja liikkeet näkyvät hyvin päälle päin, mutta ne hienot hypähdykset ja rajuimmat pomput on loppuneet.



mapemaukka 27+4

Minä täällä tuskailen vaatteiden kanssa! Meillä olisi tänä iltana tiedossa miehen työn puolesta kekkerit joihin pitäisi keksiä jotain vähän päällepantavaa. Kuvittelin että löytäisin kaapista jotain käyttökelpoista, edes siskolta lainaamistani vähän juhlavammista äitiysvaatteista. Mutta toisin kävi! Siis vaikka olenkin raskaana, haluan silti pitää oman tyylini pukeutumisessa ja nuo siskon " tantta-tamineet" eivät tuntuneet ollenkaan omilta. Oli siis pakko käydä kaupassa. Onneksi tämä nykymuoti suosii meitä raskaanaolevia eli ihan normaaleista naisten vaatteista löytyy isolle masulle sopivia tunikoita ym. Toki oli naurussa pitelemistä kun menin niiden tamineiden kanssa sovituskoppiin kun jotkut näytti ihan hirvittäviltä mun päällä ja toiset taas ei mahtuneet päälle ollenkaan! Löysin kuin löysinkin pari vaatepartta ja lisäksi kaulakorun, joten enköhän mä niistä saa kehitettyä tyydyttävän ratkaisun. Töitä täytyy kyllä tehdä ahkerasti että saan tästä naamavärkistä ja tukkapehkosta edustuskelpoisen. Nyt kun oon ollut pian kaksi kuukautta ihan vaan kotioloissa, kynnys lähteä ihmisten ilmoille saatikka juhliin on tosi korkea. En kyllä koe olevani hehkeimmilläni nyt!



Viime viikonloppuna oltiin kylpylässä lasten kanssa ja huomasin siellä kauhukseni että sääri- ja kainalokarvat ovat ajamatta! Lisäksi alapään karvoitus varmaan pursuili uikkareiden reunoista. Yritin tiirailla näkyykö ne mutta enhän mä itte näe tonne mahan alle mitään! Varmasti joku Aihe vapaa-palstalainen näki ja kauhistelee näkyä tuolla AV:lla!



Ihanaa kun lumet alkaa sulaa ja puutarha paljastuu lumen alta. Mulla on kodinhoitohuoneen työtaso täynnä kukantaimia esikasvatuksessa. Sormet syyhyää päästä istuttamaan niitä pihalle! En kyllä tiedä olenko touko-kesäkuun vaihteessa siinä kunnossa että pystyn sitä itse tekemään mutta eiköhän mies auta siinä sitten.



Synnytyssairaalaan tutustumisesta oli puhetta. Meillähän on Seinäjoella ihan uusi synnytysosasto joka on ollut käytössä vasta alle vuoden. Olisi kiva päästä tutustumaan sinne sillä mähän oon synnyttänyt meidän molemmat lapset siellä vanhalla osastolla. Pitäisköhän kysyä neuvolasta, voisko sinne mennä tutustumaan synnytysvalmennusryhmän kanssa vaikken tietenkään itse ko. ryhmään kuulukaan.



Nyt on pakko mennä syömään kun oon jo 2 tuntia ollut syömättä ;)



GeddyLee 29+1

Ihanan aurinkoista ilmaa pitelee edelleen ainakin täällä pääkaupunkiseudulla!



Synnytyssairaalaan tutustumisesta oli puhetta. Meillä täällä ei ainakaan ole neuvolassa kerrottu asiasta mitään, mutta kävin sitten äsken Kätilöopiston sivuilla kurkkaamassa, ja siellä luki, että päivittäin järjestetään synnytysosastoon tutustumista. Kai sinne sitten vain voisi soittaa ja ilmoittautua jollekin päivälle. Onko kellään kokemusta?



Noista perhevalmennuksistakin on aina välillä joku kertonut, ja ilmeisesti on aika lailla vaihtelua, miten ja missä vaiheessa toteutetaan. Meillä on kaksi perhevalmennuskertaa toukokuussa, ja ilmeisesti esimerkiksi hengityksestä tai sellaisesta siellä ei ole mitään. Kai lähinnä keskustellaan jne. Tarkemminhan sen näkee sitten toukokuussa :).



Parisuhde: myö ollaan oltu yhdessä kohta kahdeksan vuotta, ja elokuussa tulee häistä kaksi vuotta. Ollaan aika erilaisia, mutta viihdytään kyllä hyvin kotona yhdessä. Ja ollaan kai aika kummallinen pari siinä mielessä, että todella harvoin riidellään. Jotain pientä napinaa tietysti voi välillä olla, mutta pahoja riitoja on ollut vain muutaman kerran koko yhdessäoloaikana. Saa nähdä, muuttuuko tilanne vauvan ja lisääntyneen kotityömäärän myötä :).



Mitähän muuta kiinnostavaa täällä oli keskusteltu... nyt ei taas muistu mieleen. Ai niin, ainakin kesävauvan pukemisesta olisi kiva kuulla minustakin, ensimmäistä kun odottelen, niin on tuo pienen vauvan pukeminen vähän hakusessa. Oletteko jo miettineet kotiintulovaatteita pikkuisille?



Nyt on pakko yrittää keskittyä hetkeksi graduun, illalla menenkin käymään pitkästä aikaa Kiasmassa. Teen taidehistorian sivuainetta, ja siihen kuuluu kuusi museokäyntiä... hiukan hankalaa nyt, kun olen niin supisteluherkkä, mutta toisaalta mukava käydä vähän katsomassa taidetta!



Niina 30+5

Hetken aikaa sisällä rojuja keräämässä (mukamas...tässä konellahan sitä kuitenkin vaan nökötän ;-)) ja kohta taas ihanasta auringosta nauttimaan...



Synnärille tutustumisesta: itse en ole yhdessäkään raskaudessa ollut minkäänlaisessa perhe/synnytysvalmennuksessa ja itse olen siis varannut tutustumisajan sairaaloihin. Ekat synnytin naistenklinikalla, kuopuksen Tammisaaressa ja molempiin oli suositus että noin kuukautta enne laskettua aikaa tutustumaan. Nyt Tammisaaressa synnäri menee remonttiin ja siirtyy toisiin tiloihin, ja sanoivat että kätilön kanssa voisin noilla viikoilla käydä kurkkimassa uudet tilat ja juttelemassa tulevasta synnytyksestä.



Kesävauvoista: Meillä nuo kolme aiempaa ovat kevät/kesävauvoja ja on se vaan niiiiiiiiin helppoa niitten kanssa. Meillä ollaan oltu lähestulkoon pelkissä vaipoissa tai kokonaan ilman omalla pihalla/rannalla kesähelteillä (auringolta suojattuna tottakai) ja perusvaatetus on melkein hihatonta bodya/sortsiasua nilkkasukkien kera. Itse kun olen kantoliinafriikki niin vauva suurimman osan ajasta kulkee auringolta suojassa liinassa miltei nakuna varpaat ja pää vaan peitettynä sukilla ja lierihatulla, samoin rattaisiin nukkumaan laitettaessa on riittäny vaan lyhytihainen body ja ohut peitto päälle. Toki jos kylmä kesä sattuu eteen niin sitten sen mukaan lisättykin vaatetusta. Mutta meillä muutenkin aika kevyillä vaatteilla kuljettu aina ja sitten peittoja/makuupusseja yms käytetty sen lisäksi mieluummin kuin lisätty sitä vaatteiden määrää...



Kummeistakin oli ollut asiaa: meillä sinänsä vähän hupaisa - ja monen mielestä omituinenkin järjestely - sillä kaikilla lapsilla on samat kummit ja niin tulee myös tälle viimoisellekin. Ekoilla on myös yhdet kummit lisää, mutta siinähän kävi juuri niin että toinen näistä " extroista" pitää yhteyttä kummilapseensa, toisesta ei taas ole vuosiin kuulunut mitään joten paha mielihän siitä tälle toiselle lapselle syntyy aina. Siksi mielestäni erittäin helppoa ja kätevää kun parhaimmat ystäväni ovat itse halunneet olla kaikille lapsillemme kummeja, näin jokainen saa tasapuolisen kohtelun - eikä tarvitse päätä vaivata sillä mistä neljännelle lapsille enää keksisi luotettavía aikuisystäviä :-)

Tosin... olemme miehen kanssa eroamassa kirkosta mutta teemme sen varmaan vasta ristiäisten jälkeen. Ettei sitten tarvitse myöhemmin yhdelle lapselle selitellä miksei hänelle pidetty juhlia kuten muille. Muutoin meillä on helppo järjestää oman näköiset juhlat, erittäin rennot oli viimeksikin kun oli kaunis sää ja saatiin kaikki olla ulkona terassilla omalla pihalla kahvittelemassa.

Aion leipoa paljon, mutta muuten en kovin juhlallisuuksia harrasta. Tälle tulevallekin ompelen oman kastepuvun ja muille lapsille yhteensopivat vaatteet, me aikuiset ollaankin sitten ihan rennosti farkku/sortsi/kesämekkolinjalla eikä kellään pipo kiristä päätä. (paitsi ehkä nyt anopeilla kun joutuvat nokitusten saman katon alle naama happamena murjottamaan ;-)) hihii...)



olikohan jotain muutakin mielessä...? varmastikin, mutta nyt pihalle muitten joukkoon, jääköön romukasat iltaa odottamaan tuohon lattialle. huokaus.



Nappula ja urpo-ulla 31+1

Moikka,



Neuvolassa käyty :)

Hb 114

RR 130/75

Painonlisäys 3,7kg :O, eli melkein kilo/viikko...

SF 28cm

Syke 150-160



Kerroin noista kiristävistä suppareista, jotka ovat ihan jatkuvia aina kävellessä ja jotakin tehdessä. Terkka halusi heti varata ajan lääkärille. Näin ollen joudun nyt uuteen tarkastukseen 8.4. jossa katsotaan kohdunsuun tilanne. Viikolla 36 varataan myös aika ultraan, jossa nähdään vauvan asento ja koko.



Tuosta vauvan asennosta sanoi sen verran, että on ihme kippurassa poikittain...minkä olen ikäväkseni myös itsekin huomannut. Sattuu nimittäin aikas paljon tuonne nivustaipeisiin kun vauva oikoo päätään ja selkäänsä (miten on sinne mahtunutkin itsensä tunkemaan, kapeimpaan mahdolliseen paikkaan), potkut tuntuvat navan yläpuolella vasemmalla ja kädet lääppivät navan yläpuolella oikealla...kohtu on kuulemma tosi korkealla, alkaa ihan tuosta rintojen alta, ei ihme, että on närästänyt. Silti mennään ihan näiden viikkojen käyrillä, tosin, pitää ottaa tuo vauvan asento huomioon, hän kun on poikittain. Voi olla, että jos olisi RT:ssa niin kohdun korkeus voisi olla jotakin tähtitieteellistä.



Nyt vähän huolestuttavat nuo supparit kun olen ollut siinä luulossa, että ne ovat ihan normaaleja, mutta ilmeisesti eivät sitten ole, jos tulevat ihan jatkumona heti kun jotakin tekee...kerroin terkalle hengenahdistuksestakin ja hän oli sitä mieltä, että ne tulevat siitä kun koko kohtu kiristyy, näillä viikoilla ne harjoitussupparit kuulemma tuntuvat alavatsalla...kyllä meikäläisellä vaan pingottuu koko vatsa ja keuhkot menevät ihan kasaan myös. Jätin kertomatta, että tuon kiristävän olon lisäksi jalat ja kädet valahtavat ihan voimattomiksi...ihan kuin olisi juonut jotakin päihdyttävää.



No, katsellaan mitä tuleman pitää. Koetan ottaa rauhallisesti kunnes pääsen lääkärikontrolliin.



On kuulkaas mennyt lasten koulunkäynti ihan omituiseksi kun nykyään pitää ostaa musiikkitunneille HUILU :O ja kuulemma ihan oikeasta soitinliikkeestä...ei millään jaksaisi lähteä etsimään sellaista enää tänään. Meidän 10v tyttö ilmoitti, että huilu tarvitaan huomenna :-/



Minun pitäisi siivota täällä, mikäli meinaan pitää ne kekkerit lauantaina. Mutta kun nuo supparit ovat niin invalidisoivia, etten jaksaisi millään aloittaa. Huohotan kuin valas jo parin minuutin kumartelun jälkeen. Jalatkaan eivät tottele kun iskiashermot pistävät puukoniskujaan pakaroissa. MIten nuo jalat ovatkin niin raskaat nostella ja hallita? En meinaa päästä edes autoon sisälle kun pitäisi nostaa jalat kynnyksen yli. Pitää käsillä auttaa ja tunnen olevani ihan mummo!



Uimahallissa olisi kiva kyllä käydä, mutta tuo Geddy-Leen kuvailema puskaongelma taitaa olla minunkin esteeni ja tietty sopivan uimapuvun löytäminen toinen. En muutenkaan tykkää esitellä isoa mahaani ilkosillani kun uikut on täynnä häpeilemättä toisia tuijottelevia kanssaihmisiä - kenenkään sirkushuviksi en suostu! :(



Nyt kyllä lopettelen ja alan laittaa tuota pyykkikasaa ojennukseen, vaikka tiedänhän minä, mitä siitäkin taas seuraa, vaikka istuallaan sen teenkin.



Kanelisokeri 30+5

Kanelisokeri aika samanlaista vaatetusta olin myös ajatellut. Täytyisi joku päivä alkaa käydä vauvanvaatteita läpi, jotta tietäisi mitä pitäisi vielä ostaa. Ainakin se hellehattu:D Ja ajattelin nyt ainakin muutaman vaatteen ostaa, vaikka ei tarvitsisikaan. Nyt vihdoin eilen oli äitiyspäiväraha päätös tehty ja pitäisi se 140e tulla. Niillä ajattelin muutaman vaatteen ainakin ostaa. Muita hankintoja ei oikeastaan enään tarvitakkaan.



Art kakkosen ja vauvan ikäeroksi tulee myös 2vuotta. Saas nähdä mityen käy:) Onneksi miehellä on 4viikkoa kesälomaa+isyyslomat päälle (viikko ainakin kyllä säästetään myöhäisemmäksi).



Liikkeistä piti myös kirjoittaa. Paljon enemmän on viimeaikoina tuntunut " pyllyn" heiluttelua puolelta toiselle ja liikkeet on paljon hitaampia. Useammin on myös painon tunnetta jomalla kummalla puolella missä vauva on (myös alapäässä missä luulen että pää on).Myös potkuja tulee vielä, mutta niissä sit onkin paljon enemmän voimaa. Myös pienten käsien hipelöintiä tuntuu alavatsalla. Liikkeiden määrä vaihtelee aika paljonkin eri päivinä.



ilonella 28+6

Nyt siellä neuvolalääkärissä tuli käytyä. Painoa oli todellakin tullut, viikkoa kohden huimat 1080 g. Turvotustakin oli. Kohdunkaula on lyhentynyt 4 sentistä 2.5 senttiin ja on hieman pehmeä, kiinni kuitenkin. Supisteluista juteltiin ja lääkäri kehotti hankkimaan tukivyön. Liikunnasta kyselin ja suositteli yrittämään uimista. Minulla kun tuo lenkkeily on todella onnetonta. Samantien alkaa supistamaan. Happihyppy ja mummolaahustus vartin verran on minulle sopivaa. Täytyy heti perjantaina mennä uimaan kun äiti tulee viikonloppuna kyläilylle. Mukavampaa mennä jonkun kanssa.

Kirjoittelin jo aiemmin pitkät pätkät mutta ilmeisesti liian kauan koska hävis teksti kun oli kirjautuminen rauennut. Hö.



Jäinpä kiinni sokerirasitustestissä. Eipä se yllätys ollut muuta kuin se että nyt oli kaks ekaa arvoa pielessä kun aiemmin kahes viimeses raskaudes vaan paasto lievästi koholla. Olisivat ottaneet vuorokausikäyrälle polille mutta kieltäydyin koska mies matkoilla eikä lapsilla hoitajaa. Onneks sain sitten soittelemalla itselleni lainaksi kunnalta mittarin jolla itse seuraan 3 vrk arvoja. Luulin että ohjeet mittauksesta tulee mukaan ( ja tulihan se koneen ohjeet jne ) mutta ei mitään erityistä raskausdiabeteksen mittausjutuista.

Eli nyt kysynkin jos kuulolla on immeisiä jotka ovat sairaalan vuorokausikäyrän sijasta mitanneet arvoja 3 päivää kotona että miten se tapahtuaa? Olenko joka päivä paastolla sen 12 tuntia illasta aamuun ja mittaan ja mittaan tunnin ja kahen tunnin päästä (eli samoin kuin sokerirasituksessa) vai aina ruokailua ja heti sen jälkeen vai miten ihmeessä.



Äsken jo kokeilin vehjettä kun oli appi neuvomassa heti syönnin jälkeen ja oli arvo 5,1. En ees tiedä oliko normaali vai ei.



Olin kyllä aika kärmeissäni sen puhelinkeskustelun jälkeen äitipolin kätilön kanssa. Miten sitä pitääkin olla toisen aikuiselle ihmiselle niin holhoava ja alentuva puheissaan. Aargh. Ikääkin kun mulla on jo ihan keski-iän verran.

Ärsyttävintä siinä oli että ihminen ei tiedä musta ja mun syömisistä mitään mutta olettaa toki sitten vaikka mitä. Samoin kiistelimme siitä oliko mun kuopus makrosomialapsi vai ei. Jostain syystä pelkän painon perusteella hän oli kuulemma makrosomialapsi. Minä siihen että ei tasan tarkkaan ollut, näin sanoi lääkärikin. Lopuksi kysyi täti lapsen pituutta ( 55cm) ja myönsi sitten että olihan se aika pitkäkin sitten.

Olen synnyttänyt 3 vanhempaa lasta eri sairaalassa kun nyt olis tarkoitus tätä tulevaa kuopusta väkertää joten ei heillä ole mitään tietoja musta ja mun synnytyksistä etukäteen. Mua rasittaa jo etukäteen. Kun mulla on kaikenlaisia erikoisuuksia noissa synnytyksissä ollut ( siis ei mitään riskejä tms. mutta esim. vauva on korkealla loppuun asti ja vasta just ennen ponnistusta alkaa laskeutua vauhdilla, eivätkä millään meinaa uskoa että näin on). Viimeseni kanssa kättärillä taisin jo saada hankalan äidin maineen kun pidin pintani niin monessa asiassa ( ja olin oikeassa, parissa annoin periksi ja sain katua).



Älkää ymmärtäkö väärin, mä otan ihan tosissani ruokavaliot, vauvan voinnin ( oli vauva ihan normaalimitoissa ainakin vielä, pieni verrattuna jättiläisveljiin, johtuiskohan siitä että on luvattu nyt tyttöä) sun muut mutta mä en voi s i e t ä ä holhoavaa asennetta. Ihan kun mulla olis raskauden takia aivot narikassa ja mulle nyt voi puhua miten vaan. Onneks en ole törmännyt tähän neuvolassa.



Meilläkin on kesävauva ekaa kertaa. Shoppailin joulun jälkeen nettialet helleasuja ja lyhythihaisia bodeja. Vaikea miettiä mitä ostaa kun kesä voi olla helteinen tai kolea tai toki molempia. Vaatteita onkin nyt pienemmässä koossa varmaan ihan yli tarpeen....Muiden vuodenaikojen vauvoilla kun kuitenkin on toppavaatetta ja pitkähihaista, kesällä ei nyt sentäs toppavaatetta ( tai onhan sitä joskus lunta tullut kesäkuun ekoina päivinäkin..) mutta muutoin voi olla kevyttä tai paksumpaa. No eiköhän sitä selviä.





Nyt lopetan taas tämän itsekeskeisen jaarituksen ennenkuin teksti taas häviää.



Soilioili 30+4

Voi kurjuus noita sokereita. Ihan lohdutukseksi, samoin olisin tehnyt minäkin, eihän mihinkään tarkkailuun voi jäädä jos kotona on liuta lapsia hoideltavana. Vaikka hoitoalan ammattilainen olenkin, olen monta kertaa itse potilaana (lähinnä synnärillä) ollessani huomannut, miten ihmistä kohdellaan kuin karjaa, holhoavasti, vailla ihmisarvoa ja kunnioitusta :(



Jouduin tarkkailemaan sokereita edellisessä raskaudessa, mutten tehnyt sitä sairaalalle vaan neuvolaan. Silloin otettiin aina paastoarvo ennen ruokailua ja sitten 1h arvo ruokailun jälkeen. En siis osaa paremmin neuvoa. Kannattaa aloittaa varmaan se mittailu kun ensin soitat vaikka neuvolaan ja kysyt sieltä ohjeistusta.



Minua jäi mietityttämään tuo sinun ison lapsesi paino, että miten paljon hän painoi? Minulla on lapset olleet kokoluokkaa: 3950g, 52cm, py 34cm (esikoinen), 4800g, 55cm, py 39cm (keskimmäinen) ja 4305g, 50cm, py 37cm (nuorimmainen). Tämä viimeinen käynnistettiin muutamaa päivää ennen laskettua aikaa kun mittasivat ultralla (utra-arvio piti grammalleen paikkansa) ja totesivat, että iso on. Keskimmäinen meni 12pv yli lasketun ajan ennen kuin päätti syntyä. Esikoinen syntyi päivälleen laskettuna aikana.



Kyllä tuo pituus merkkaa ja paljon vauvalla. Vaikka tuo meidän keskimmäinen oli miltei 5kg möllykkä, oli hän sentään pitkä, mikä taisi olla minun onneni. Vaikeampi tämä nuorimmainen oli synnyttää, kun oli vartaloltaan kuin lihapulla, vaikka kevyempi olikin painoltaan kuin veljensä. 5cm tekee jo pituudessa paljon :)



Kanelisokeri, edelleen 30+5

Täälläpä on keskusteltu runsaasti, kiva :) Meillä oli muutto uuteen asuntoon viikonloppuna, joten kiirettä on pitänyt viime päivät. Nyt olen sairaslomalla, syynä univaikeudet ja selkäkivut sekä supistukset. Lääkäri oli supernihkeä ja antoi vain viikon saikkua. Ei kuulemma voi antaa enempää, kun raskaus ei ole sairaus. Avauduinkin jo aiheesta omassa topicissa. Ihmettelen, miten ihmiset saa sairaslomaa monta viikkoa, kun itse en näköään osaa selittää huonoa vointiani tarpeeksi selkeästi.



Oliko se Sakariini, jolla on vielä muutto edessä? Voimia ja jaksamisia, on se aikamoinen homma. Mutta on se ihanaa sitten laittaa uutta kotia :)



Miten te osaattekin tietää, missä kohdassa masua on vauvan peppu ja missä mikäkin. Epäilen, että vauvan pää on alhaalla, kun tuntuu painetta alhaalla, mutta muuten en tiedä, mitenpäin kaveri siellä lilluu. Liikkeet ovat kuitenkin alkaneet sattua täälläkin, aika kovia ovat. Ja sitten kaveri potkii nivusiin ja se vähän sattuu, mutta myös kutittaa. Outoa :)



Täälläkin supistelee, tosin enemmän töissä istuessa kuin touhutessa. Käveleminen aiheuttaa myös supistelua, joten aikamoista taaperrusta tuo liikkuminen alkaa olla. Masukin on jo iso, miten se noin onkaan kasvanut...



Synnärille olen menossa tutustumaan, kunhan saan soitettua sinne ja varattua ajan. Myös perhevalmennukseen olemme menossa, ne tosin pidetään vasta toukokuussa.



Lukiokaverini sai viikonloppuna tyttären, voi vitsi :) Jotenkin olen aina kade, kun ihmisillä on tämä odotus- ja synnytysprojekti ohi, mutta niinhän on meillä muillakin jo kohta h-hetki käsillä. Itse olen syntynyt laskettuna päivänä, joten saas nähdä, milloin tämä kaveri päättää tulla ulos.



Poltsi rv. 29+3

Minäpä sain saikkua äippälomaan asti!! (sambaa perslihaksilla istualleen)



Onneksi se Kitunen oli järkimuija ja kuunteli. Itseasiassa tarjosi sitä saikkua koko loppuajalle enkä ees ehtiny kysyä sitä niin pitkäksi. Eräskin taakka tipahti harteilta. Sitten noin 5 min myöhemmin iski huoli siitä, että 3 viikkoa loppupäästä saikkua tipahdan päivärahoille. Saakeli että minnuu alkoi pelottaa mitä mies sanoo.



Toisaalta olin hirmuisen helpottunut mutta sitten meinasi melkein itku päästä. Mulla kun on niitä käräjälaskuja ja muita hankintoja ollut maksettavana, säästötili nollilla ja luottokunta muistaa tasaseen tahtiin laskulla. Mies sitten, semmoinen perusrauhallinen kun on, otti asian ihan lunkisti. Sanoi vaan että se on sitten määrätty. Ja siihen päiväraha-asiaan sanoi vaan että tuskin tuo yhden kuukauden palkka nyt ihan konkurssiin meitä vie. Että minä rakastan tuota miestä. Minä rauhotuin itsekin heti kun huomasin että ei tuo uutinen paljoa hetkauttanut toista.



Kävin sitten irtisanomassa pojan päivähoitopaikan. Siinä on kuukauden irtisanomisaika joten pääsen sitä maksamasta vähän etuajassa.



Soilioili: mulla neuvottiin itse ottamaan sokeriarvoja ennen ruokailua ja 1,5h jälkeen. Jälkeen ei tartte kun tuon 1,5h arvon.



No siellä neuvolassa sitten mitattua:

* painoa tullut jälleen 450g/vko eli yhteensä 5,2 kg

* ei turvotusta (ihme, kun vertaa edellisiä raskauksia)

* verenpaine 139/77

* pissi puhdas (olin syöny 45min aikaisemmin, joten ihmettelin että mitä vettä siihen kuppiin lorotin..)

* hemppa 122 (huima pudotus kun edellinen arvo oli 131 3 viikkoa takaperin)

* kohdunpohjan korkeus 26

* sydänäänissä merkattu plussa, eli siellä jumputteli.



Supisteluja lääkäri mietti ja otti hiiva ja bakteerinäytteet. Kohdunsuun tilanne ei ollu muuttunut, mikä on tietty hienoa. Pituus oli 3cm.



Mulla alkaa olla sippis olo tuon hempan kanssa. Pitäis varmaan sitä rautamehua käydä hakemassa. Mulla on normiarvo siellä 147-148 joten onhan tuo siitä tipahtanut.



Ja hei, tein jääkaappiin vetäytymään sen sacherkakun, huomenna sulatan suklaat siihen päälle. Ja pojalle sain pipon tehtyä valmiiksi. Ensimmäinen pipo, minkä oon neulonu ja hiano tuli!



Helkkari, Tankki täyteen tulee telkkarista.. ---->





- Pirkko ja punkero 27+6

Aamusella käytiin esikoisen kanssa ulkoilemassa. Sit tultiin kotiin syömään ja sen jälkeen mentiin yhdessä päikkäreille. Huomaa, että lapselle uhma on myös pelottava asia. On nimittäin niiiiin kiinni minussa. Päiväunille mentäessäkin hoki vaan, että viereen, viereen (vaikka oltiin jo ihan kiinni toisissamme). Työntyi niin lähelle kuin vaan ikinä pääs. Sit silittelin miun päätä ym. Välillä sitten kiukutaan. Oli varmaan hyvä juttu ottaakin hänet nyt pois päiväkodista, tunteepahan olonsa turvallisemmaksi kun saa ensin kiukuta mulle ja sitten tulla halimaan.



Uimisesta: Mie yritän käydä kerran viikossa siellä uimassa. Mulla on Adidaksen sporttibikinit, mitkä menee oikein hyvin. Itse olen monta vuotta ajellut alapään karvat pois. Miusta karvat hautoo ja kutittaa. Tuosta häpyluun päältä en aja, siihen tulee helposti sisäänkasvaneita. Lisäks en tykkää olla ihan posliini. Ajelu on jo niin tapa, ettei edes iso maha estä sitä. Aika hyvin pystyy sokkonakin ajelemaan.



Pesinpäs tänään kuitenkin ne ikkunat. Ja kylläpäs nyt on hyvä olo! Innostuin vielä imuroimaankin. Eikä supistellut yhtään kipeästi. Selkääkään ei edes särje. Mulla ihan selvästi stressi on kaikista pahin supistusten aiheuttaja. Nyt kun aurinko paistaa ja saa olla ihan rauhassa, niin supparit ovat rauhoittuneet aika hyvin. Huomenna aion pestä yhden maton.



Hassuteltiin vähän suihkussa =) Meillä oli sormivärejä ja maalattiin itseämme ennen suihkuun menoa. Lapsi oli ihan innoissaan. Maalattiin miun mahaa ym. Sit ostettiin muovailuvahaa. Mie sain pestä ihan rauhassa ne ikkunat kun mies muovaili lapsen kanssa. Ei meinannut tulla riemusta loppua. Pitää useamminkin ostaa muovailuvahaa. Nythän siitä on jäljellä enää semmoinen harmaa möntti.



Hitsi, joku typerä jääkiekko-ottelu on menossa ja Greyn anatomia viivästyy. Pitänee kohta laittaa se nauhalle. No, nytpä se peli loppuikin.



Huomiseen!



Tytteli-83