Repeääkö eläinten toosa, kun ne synnyttää?

Tarkoitan, että mulla ei ainakaan lantion luiden puolesta ollut vaikeutta synnyttää 4-kiloista/53-senttistä lasta (olis mahtunu varmaan paljon isompikin), mutta väliliha ei antanut periksi. Eli se johtuu siitä, että lihakset pitää elimiä paikoillaan, niin eivät voi joustaa tarpeeksi?

Ponnistavat muuten vaakaan eivätkä esim synnytysjakkaralta.

Tiibetinspanieli ja saksanpaimenkoira tekee miltei samankokoisia pentuja. Sanomattakin selvää, että spanielille tulee hiki.



Pienet koirat on oikeastaan " luonnottomia" :

Tän vuoksi vauvalla on iso pää ja ne joutuu syntymään paljon kehittymättömämpinä kuin vaikkapa hevosen varsa, joka seisoo ja seuraa emoaan parin tunnin ikäisenä. Ihmisen vauvan on synnyttävä 9 kk raskauden jälkeen, koska muuten pää ei enää mahtuisi ja silloin syntyvä vauva on hyvin avuton.



Vaikeita synnytyksiä voi olla muillakin lajeilla, mutta kyllä ihmisellä on suurin epäsuhta vauvan pään ja naisen lantiontilavuuden suhteen.

Tiede-lehdestä luin, että ihmisvauvan pään koko vain kasvaa tulevaisuudessa, jolloin ei enää voi synnyttää kuin keisarinleikkauksella.



Johtaako se meidän lajin kuolemaan, me oltiin luonnon kokeilu, joka riistäytyi käsistä?

On se vasikkakin kuulkaa aika möhkäle kun tulee etusorkat edellä, sitten pää siinä rinnalla, mutta paksuin kohta taitaa olla lapaluissa. Kovilla ne lehmätkin on, mutta totta, vaikka monta poikimista ja poikinutta lehmää olen nähnytkin, en ainuttakaan repeämää.



Ihmislajeja on kuollut aikojen saatossa sukupuuttoon sen takia, että aivot on kasvaneet liikaa, eikä synnytys ole enää onnistunut vaan äidit ja lapset on kuolleet. Ehkäpä eläinmaailmasta samanlaiset lajit on karsiutuneet pois, evoluutio ei ole sallinut pään liiallista kasvua. Syntyvät lapset on vasta viimeaikoina, siis ihan viime vuosikymmeninä alkaneet olemaan yli neljäkiloisia länsimaissa. Se johtuu tietenkin paremmista elinoloista ja ravinnosta, kohdussa on hyvä olla eikä sieltä ole mitään kiirettä pois, joten yliaikaisuus ja suurikokoisuus on lisääntynyt. Kolmansissa ja kehitysmaissa tätä " ongelmaa" ei ole, ja lapset syntyvät pieninä ja helpommin.



Eli tässäkin kohtaa ollaan menty ihan metsään, kehitys ei ole pelkästään hyvä asia, vaan luonnollisiin synnytyksiin ei enää pystytä kun ei muutenkaan olla luonnollisia.

Vierailija:

Eli tässäkin kohtaa ollaan menty ihan metsään, kehitys ei ole pelkästään hyvä asia, vaan luonnollisiin synnytyksiin ei enää pystytä kun ei muutenkaan olla luonnollisia.

Väärää tietoa. Joissain kehitysmaisssa äidit ovat ympärileikattuja jolloin lapset syntyvät elottomina pitkästä ponnistusajasta johtuen + eipä siinä äitikään helpolla pääse silvotun alapäänsä kanssa.



Rakkovaivoja, repeämiä tiedän olleen hevosella, koiralla ja kissalla. Lehmän poikimista joudutaan hyvin usein nykyisin avustaa vasikkaa etujaloista synnytyskanavasta vetäen. Ihanaa tämä eläintenkin jalostus..

Lantion luusto ja pehmytkudos. Naisella voi olla luuston puolesta hyvin tilava lantio, mutta kudokset voi silti repeillä pitkin poikin. Tai vauva voi jämähtää lantion luiden väliin, vaikka pehmytkudos joustaisi miten hyvin. Näistä kahdesta kai nimenomaan luusto-ongelma on ihmislajilla erikoisen yleinen verrattuna muihin eläimiin.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka kymmenes nainen kuolee raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa synnytykset sujuvat turvallisimmin.