Miten vihjata ruokamääristä lapselle ilman että aiheuttaa syömishäiriön?

ja vähentävät hieman ahmimistakin.

20

Aina ensimmäisenä pöytään tullessaan kysyy " saako ottaa lisää" vaikka ei ole vielä edes aloittanut syömistä.



Ennen olen sanonut että saa ottaa lisää, mutta nyt olen alkanut rajoittamaan kun masu on pyöristynyt kovasti. Olen sanonut että " äiti laittaa sinulle sellaisen annoksen että masu tulee täyteen" ja sitten lapsi ottaa esim. ½ leipäpalan lisäksi, lasillisen maitoa ja hedelmän/porkkanan/kurkkua tms. jälkiruuaksi. Tämä on toiminut meillä. Tykkää esim. nakeista niin heti kysyy että saako lisää. Olen sanonut että kaksi nakkia riittää perunamuusin kanssa vallan mainiosti.



Karkkipäivä on kerran viikossa jolloin syö joko lakun tai tikkarin tai pienen karkkiaskin. Keksiä ja pullaa tms. ei ostella kaappeihin varoiksi sillä lapsi olisi niitä vailla koko ajan.



Painon nousu on tasaantunut kun olen kiinnittänyt huomiota tuohon annoskokoon ja tosiaan laittanut lautaselle annoksen lautasmallin mukaan. Toki suhteutettuna siihen että kyseessä on lapsi eli jos aikuinen ottaa 5 lihapullaa niin lapselle laitan 2. Kannustan salaattien, vihannesten ja hedelmien sekä marjojen syöntiin ja tarjoan niitä reilusti.



4-vuotiasta on vielä ehkä helppo huijata sillä usein teen niin että laitan leipäviipaleen puoliksi ja sitten hän saa ottaa niitä välipalalla kaksi. Kun hän aina pyytää kaksi leipää. Puolitan siis syödyn leipämäärän pistämällä viipaleet puoleksi ja lapsi ei asiaa huomaa/ei kiinnitä siihen huomiota. Näin ollen välipalalla hän syö yhden kokonaisen viipaleen leipää kahden sijasta, ottaa lisäksi hedelmän/kasviksen ja lasillisen maitoa. Sillä jaksaa eikä tule masu liian täyteen.



Tsemppiä! Vähän vaikea antaa vinkkejä kun itsellä on sen verran pienempi lapsi. Siskoni aikoinan kärsi syömisestään. Söi ja söi ja sitten oli ähkyssä. Tuota kesti ikähaarukassa 6-10v. ja lapsi oli pyöreä. Hän itsekin sanoi että ei voi sille mitään kun haluaa vain ottaa lisää ja lisää vaikka maha on täynnä eikä pysty lopettamaan. Hiljalleen tapahtui muutos ja nyt 15v:na on ihan normaalipainoinen ja normaali suhde ruokaan.

Ei siitä voi syömishäiriötä tulla, jos opettaa lapsen syömään sopivia annoksia (jotkut muksut vetävät enemmän kuin aikuiset eikä kukaan puutu siihen, miettikää jo energiamääriä!). Siitä tulee syömishäiriö, ettei kukaan sano mitään ja sitten lasta haukutaan pulskaksi/ terkkari toteaa tarkastuksessa että oletpas lihonut viime vuodesta.

Kun pituuskasvu ja painonnousu kulkevat hyppäyksittäin, voi ajoittain esiintyä " pullukoitumista" . Jonkin ajan kuluttua pituuskasvu korjaa taas tilanteen. Olisi hyvä mitata ja punnita lapsi ja verrata saatuja tuloksia siihen miltä se näyttää kasvukäyrällä. Jos painon suhde pituuteen on edelleen normaalirajoissa, ei syytä huoleen mutta jos paino on ampaissut yläkäyrille niin asialle on toki silloin tehtävä jotain.



Muistan tuttavaperheestä lapsen jolla oli saman tapaista ongelmaa ja silloin kouluterveydenhoitaja otti asian puheeksi lapsen kanssa. Terveydenhoitaja oli jutellut lapsen kanssa ruoka-asioista, ja ohjannut lasta terveellisempiin ruokatapoihin. Lapsen äiti kertoi että terveydenhoitaja oli puhunut lapselle samat asiat kuin mitä hän oli itsekin yrittänyt puhua, mutta nyt juttu oli mennyt perille ihan toisella tavalla kuin äidin puheet. Ehkä säkin voisit olla yhteydessä terkkariin, tulisi silloin noi mittauksetkin tarkistettua?

voi olla joku voimakas kasvukausikin päällä

Ongelma on vain se, että laittamani välipala ei riitä vaan pyydetään lisää kun " on nälkä" . Voinko sanoa, että ei ole? Joskus olen kyllä varovaisesti kysynyt, että onko tosiaan nälkä vai tekeekö vain mieli. Vastaus on " en tiedä" .



ap

Eli laittaisin terveellistä (ehkä jopa yliterveellistä opetteluvaiheessa) ruokaa tarjolle säännöllisin väliajoin. Meinaan, ei kukaan sille aikuisena kerro koska on kylläinen ja koska ei, se täytyy opetella ihan itse. Jollei lapsi opi itse säätelemään nälkäänsä, niin veisin lääkäriin.



välipalaksi antaisin esim. porkkanasuikaleita, eihän se ketään haittaa vaikka vetäis niitä kilon. Sitten oppis, ette taidakaan olla ihan niin nälkä.

Esim. kohtuullinen annos lautaselle, ja lisää ei tarvitse yleensä ottaa.



Asiallinen keskustelu siitä, että kohtuulliset määrät riittävät.

Minä yritän opettaa lapsille että kaikkea ei tarvitse syödä, jos on täynnä, ja toisaalta, että (meillä lähinnä herkkujen kohdalla) syödään aina kohtuudella. Tykkään ostaa jäätelöt pieninä puikkoina joita voi ottaa vaikka jälkkäriksi, mutta tietenkin vain 1. Tai suklaata pari palaa, ei enempää jne.

Joka leivälle pitää juoda lasi vettä.



Janon ja nälän voi sekoittaa.



Jos on vielä nälkä, sitten voi syödä puuroa tms. josta ei niin pidä.

Tuli sellainen tunne, että olen jotenkin huono ihminen, kun haluan ottaa lisää ja muitten mielestä se on liikaa. Vaikka tosiaan ihan ohimennen sanoi, eikä mitenkään arvostellen.

Ja vettä tai maitoa myös.



Ja terveellisiä leivänpäällisiä: kurkkuvoileipä, ei vain makkaraa.

Mutta leipää, makkaroita ja juustoa ja lihaa ei vedetä miten huvittaa. Annos on jokaiselle, ei enempää.



Ja osta kuukaudenpäivät vain täysjyväruisleipää. Ei mitään vehnähöttöjä tai leseleipiä.

menee koulussa? Onko siellä jotain ongelmia, onko lapsellasi stressiä?

Ei siis tosiaankin mitään selityksiä tai " pullukka" -sanoja, ihan vaan sanot toisen voileivän jälkeen että " sulla ei voi olla enää nälkä, mitä jos joisit vähän vettä?" . Jos vielä tinkaa, annat hedelmää/vihannesta. Saako lapsi monivitamiinia? Minä söin vitamiinien puutteen takia kaikkea epäterveellistä enkä tullut kylläiseksi juuri mistään. Tarkista rasvojen määrä ruokavaliossa; hyvää rasvaa saa olla kohtuullisesti!

eikä muutakaan " kunnon ruokaa" määrättömästi, vaan sittne kun on se kohtuullinen annos syöty, siitä eteenpäin voi syödä kasviksia ja hedelmiä. Mutta ei tietysti mitään banaaneja ja rusinoita, vaan omppua, appelsiinia, porkkanoita, kurkkua, kaalia jne.

Hänen painoaan pitäisi seurata, th:n pitäisi puuttua asiaan, äidinkin pitäisi jotenkin vihjaista, että nyt et syö enempää, jopa rajoittaa kasvavan lapsen ruokaa.



Faktat: lapsi EI ole ylipainoinen, th:n luentoa lapsi EI tarvitse (ei vaikka olisikin).

Terveellinen ruoka on nyt se mitä lapsen vuoksi äiti voi tehdä. Anna lapsen syödä niin paljon kuin haluaa, hän on kasvuiässä ja kausia tulee ja menee. Huolehdi kuitenkin siitä mitä lapsi saa syödä, niin kuin tuossa joku jo kirjoittikin.

Itse muistan lapsuudesta, että mulla ei ollut lainkaan kylläisyyden tunnetta. Tajusin sen itsekin, mutta en voinut lopettaa syömistä. Onneksi silloin vanhemmat kannustivat liikkumaan, ja paino pysyi joten kuten kurissa.

Teini-iässä opin kompensoimaan ahmimista ylenmääräisellä liikunnalla, dieettaamisella ja oksentamisella, ja sain yli kymmenen vuotta kestäneen bulimian :(



Mutta oikeasti häiriö on ollut olemassa jo niin kauan kuin muistan (ainakin 5-vuotiaasta), mutta teini-iässä oppiessani kompensoimaan ahmintaa vaiva tuli vain " näkyväksi" .



En oikein usko, että kommentit sinänsä aiheuttavat syömishäiriötä, vaan pikemminkin saavat lapsen etsimään tehokkaampia kompensaatiokeinoja ahmintaan, mikä johtaa kliiniseen syömishäiriöön.



Onko teillä suvussa syömishäiriöitä (=anoreksiaa, bulimiaa, suuria painonvaihteluita, jojo-laihduttajia)?

Syöttehän ruisleipää, puuroa, hedelmiä, marjoja ja maitorahkaa vaalean leivän, murojen, pullan ja jogurtin sijaan?



Välipalaa voi minusta aivan hyvin rajoittaa sillä perustella, että sitten ei päivällisellä oikea ruoka maistu, muuten en rajoittaisi lapsen ruokamääriä.