Pettämisestä

Olen ollut pisimmässä suhteessani ikinä nyt noin 7 vuotta. Meillä on ns. kaukosuhde, vaikka meillä on yhteinen lapsi, joka siis minulla kohta jo 6 vuotta. Tänä aikana olemme viettäneet lomat yhdessä ja muutenkin heti kun siihen tulee tilaisuus. Mies on itsekäs, muttei mikään naistenmies, enemmänkin sellainen vakava ja harmaa, uraorientoitunut. Hänelle riittää, että elämme näin, enkä minäkään ole valmis jättämään omaa uraani ja seuraamaan häntä aina sinne minne työ vie.....nyt on vaan niin, että minua on alkanut hiertämään nämä viikonloppuillat, kun lasta alkaa jo nukuttamaan ja telkasta ei tule juuri mitään. Yksi entinen miesystävä on lähestynyt minua ja ehdottaa tapaamista. Rakastan lapseni isää, mutta kun hän on niin löyhästi meihin sitoutunut olen ruvennut miettimään, että mitä jos tapaisin tämän miehen menneisyydestä. Kärsisikö siitä kukaan? Meillä oli aikanaan tosi kiva suhde. Hän on minua huomattavasti nuorempi, mutta meillä oli hyvää seksiä ja loistavia keskusteluja....hän oli niin innokas ja positiivinen ja seuransa helpottaisi ikävään odotteluaikaan, kun kaipaan miestäni, mutta en ole koskaan ketään pettänyt, olen lopettanut suhteeni aina jos joku uusi on alkanut kiinnostamaan...eli syyllisyyttä en ehkä kestäisi.