Miksi lahjalista koetaan loukkaavana?

Vaikka se kuitenkin auttaisi häävierasta. ;-)

1. Lahjaa ei saa pyytää. Lahja annetaan

2. Lahjalistailijat aliarvioivat vieraittensa kykyä tuoda mieluisia lahjoja

3. Lahjalistoista paistaa läpi, että morsian on taskulaskimen kanssa kierrellyt Stockmannilla

siirtää sitä suvussa eteenpäin pakottamalla nuoripari käyttämään hopeisia chippendale-ruokailuvälineitä ja kultaraitaisia myrna-astioita ja liljakuvioisia pellavaliinoja ainakin vierasten tullessa näkyviin. Se olis sellaista kulttuurista pakkosivistämistä ja vieraskoreutta. Tädit ja anopit myös kilpailivat keskenään siitä, kuka antaa " hienoimmat" lahjat.



Kun on lahjalista, molemmat tarkoitukset menevät ihan hukkaan. Morsiusparia ei voida pakkosivistää vaan pahimmassa tapauksessa he pääsevät esittelemään omaa makuaan muillekin jotka saattavat ottaa vaikka opikseen. Ja tädit ja sukulaiset eivät voi kilpailla siitä, kenen tyylikkyys on tyylikkäintä ja hienointa ja kalleinta, kun he eivät pääse omaa tyyliään esittelemään.



Tästä ihmiset hermostuvat.



Semmoisia häitä ei ole ollut koskaan, jossa lahjoja ei annettaisi lainkaan. Aina kun on järjestetty juhlat, on myös annettu lahjoja.

Jos joku haluaa ostaa hääparille astioita, aterimia yms. hän aivan varmasti kysyy kaasojen tms. kautta, mitä sarjaa hääpari kerää. En usko, että tulee sitä vahinkoa, että hääpari kerää Artikia ja tuleekin Savoniaa :DDD



Minusta tyylikkäintä on se, jos vieraat voivat tarvittaessa tiedustella lahjaideoita ja sitä kautta kuulla, että hääparilta puuttuu esim. 10l kattila.



Itselleni on kaikesta huolimatta ollut ikimuistoisimpia ja tärkeimpiä ne lahjat, jotka ovat antajan itsensä valitsemia. Näin vain on. Kyllähän useimmat lahjat annetaan sydämestä ja silloin mietitään paljonkin sitä, mikä hääparia miellyttäisi. (Eli ihan metsään ei voi mennä.) Ja on ihanaa, kun saa yllätyksiä!!!

Minulle olisi ollut " katastrofi" , jos joku olisi tuonut jotain savonia-sarjaa meille. Olisivat menneet suoraan roskiin.



Lahjalistan tein vieraiden avuksi, sillä itse en edes tuntenut suurinta osaa vierastani (miehellä iso suku), muissa juhlissa vain tavannut ja siellä nähnyt heidän " tyylikkäät" lahjansa.



Rahaa emme halunneet, joten siksi koimme lahjalistan kätevämpänä.

tavaroita tyyliin



taikinapyörä

kierrevispilä

patalappu

alkon punaviinilaseja





Saimme sitten ihan toisenlaisia viinilaseja kolmea eri sarhjaa, jääkaappimagneetteja, mukeja.... harmittaa tavallaan, sillä nuo jäävät käyttämättä ja ostimme kuitenkin ne alunperin toivomamme tavarat.

Se pukee rahvaanomaiselta tuntuvalla tavalla sanoiksi ajatuksen vieraista lahja-automaatteina, jotka eivät itse osaa hankkia hääparille mielestä lahjaa. Se myös antaa ymmärtää, että ihmisellä on oikeus päättää, mitä saa lahjaksi, ja rikkoo siten koko lahjan antamisen ajatusta vastaan. Lahjan antamiseen kun perinteisesti kuuluu antajan oma halu muistaa lahjan saajaa. " Tilatusta" lahjasta jää puuttumaan aito antamisen ilo. Pahimmassa tapauksessa " tilatun" lahjan antajalle jää " tilaajasta" ahne kuva. Ainakin oma kuvani tiukkojen lahjalistojen tai rahatoiveiden esittäjistä on valitettavasti muuttunut negatiivisempaan suuntaan kuin ennen kyseisten ihmisten häitä.