Lue keskustelun säännöt.
Kuinka Te useamman lapsen työssäkäyvät vanhemmat sovitatte menot työarkeenne?
29.11.2008 |
Miten ihmeessä tämä yhteiskunta voi olla rakentunut niin, että me ruuhkavuosia vapaaehtoisesti elävät, joudumme venyttämään itsemme katkeamispisteeseen? Useat meistä lapsia saaneista palaamme työelämään, koska raha ei vieläkään ole alkanut puissa kasvamaan ja menot kuitenkin suurenevat perhekoon kasvaessa. Samalla kun olemme allekirjoittaneet työsopimuksen, olemme myös suostuneet olemaan työpaikalla ja tekemään töitäkin sovitun verran/ajan. Viemme lapsemme hoitopaikkaan työaikamme ajaksi tai lapsemme menevät omatoimisesti suorittamaan oppivelvollisuuttaan päiväsaikaan. Oppivelvollisuude päätyttyä lapset menevät iltapäiväkerhoon, harrastuksiin tai viettävät aikansa kotiympyröissä, -omatoimisesti.
Nykyvanhemmilta kuitenkin edellytetään esimerkiksi seuraavia asioita: Ajan löytämistä vanhempainvartteihin, iltoihin, kehityskeskustseluihin ym. joihin vielä toivotaan ettei lasta/lapsia tuotaisi mukaan vaan heille järjestettäisiin hoitaja siksi ajaksi. Lisäksi nykyisin toivotaan, että vanhemmat tulevat mukaan terveystarkastuksiin, neuvoloihin, hammaslääkäreihin ym. Olisi lisäksi suotavaa, että vanhemmat varaisivat aikaa vanhempainyhdistyksessä käynteihin, koulunmyyjäisiin ja juhliin osallistumiseen.
Moni tarha/kouluikäinen saa käydä erilaissa terapioissa (esim. puhe) ja tietysti virka-aikana.
Samaan aikaan työikäiset matkaavat yhä pidemmälle töiden perässä ja saattaapa työ olla sellaistakin ettei siitä voi irrottautua missään tilanteessa (esim. kotisairaanhoito/ ulkomaankomennukset/ym.)
Miten Te muut USEAN lapsen vanhemmat saatte sovitettua "pakolliset" menot arkeenne, etenkin Te joilla toinen huoltaja (/isovanhemmat )on estynyt/ei ole läsnä pyörittämässä arkea?
Itse koen olevani SITOUTUNUT työhöni sinne palattuani ja etenkin tälläisenä aikana, jolloin työpaikoista taistellaan, niin teen kaikkeni välttääkseni poissaoloja. Olen sitä mieltä, että minulla on OIKEUS tehdä äitinäkin töitä, kerryttää eläkkeitäni. Olen lisäksi SITOUTUNUT vanhemmuuteen ja lapsillani on OIKEUS saada palveluja virka-ajan ulkopuolellakin... mutta; -niin se klassinen mutta.... lapsien hyvinvointiin, perusoikeuksiin kuuluu saada asioita ja vanhemman velvollisuuteen velvoitetaan asioita... ja oravanpyörä on valmis!
Kiitän vinkeistä ja erilaisista näkökannoista jo etukäteen.
Kommentit (11)
Kaikki kolme koululaista saavat oikomishoitoa, joten hammaslääkäriaikoja riittää. Esikoinen osaa käydä hammaslääkärissä itsenäisesti, mutta kahden pienemmän ajat otan heti aamuun, joten minä tai mieheni ehtii niihin mukaan ennen töihin menoa.
Vanhempainillat ovat illalla ja vanhempainvartitkin ovat järjestyneet työpäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaahan tämä ilman muuta on!! Meillä kolme lasta joista kaksi on erityistarpeista. Toisella onneksi fysioterapia on loppunut, toisella jatkuu toiminta- ja puheterapia. Niihin onneksi pääsee nykyään menemään eskarista.
Mutta joo, nuo lukuisat neuvola-, hammaslääkäri, lastenlääkärikäynnit ja vanhempainvartit tuottavat kyllä jonkin verran ongelmia. Meillä ne onnistuvat vain ja ainoastaan siksi, että mies on iltatöissä, eli pystyy viemään lapsia päivisin, ja toiseksi koska itsekin olen vapaamuotoinen yrittäjä ja pystyn irrottautumaan päivisin. Mutta sekin tarkoittaa taas sitä, että työni kärsivät, saan vähemmän palkkaa tai joudun tekemään töitä iltaisin mikä taas on hankalaa kun mies on poissa...
Olen kyllä usein ajatellut että aika mahdotonta olisi jos olisimme molemmat 30 km päässä kaupungissa virka-aikoina töissä. Miten ihmeessä saisimme mitään lääkäri- tai neuvolakäyntejä edes tehtyä??? Ei kesken työpäivän kannata ruveta ajelemaan tänne kotiinpäin ja sitten taas takaisin pariksi tunniksi. Olisiko edes sellaista työnantajaa joka katsoisi sellaista suopeasti?
Onhan monilla tosin juuri tuo tilanne että molemmat vanhemmat töissä kaukana tai sellaisissa töissä, joista ei voi poistua kesken kaiken.
Kaikki lääkärit on aina ilta-aikaan, myös terapiat ja siedätyshoidot. Meillä on vakuutus joten pääsemme hyvään hoitoon järkevästi.
Kasvatuskeskustelut on aina ilta-aikaan ja lapsi saa leikkiä siellä sen ajan.
Myyjäiset yms. on iltaisin ja viikonloppuisin.
Neuvola on kerran vuodessa, ei paljon rasita. Pidän lomapäivän ja hoidan kaikkea muutakin sinä päivänä.
ja pahoittelee lukuisia kirjoitusvirheitä, joita näpytteli avaukseen "kiihtyneessä" mielentilassa.
-Kehityskeskustelut (hoitopaikka) 7-16.00 välillä kaksi kertaa vuodessa
-vanhempainvartit (8-15) kaksi lasta neljä kertaa vuodessa
-neuvola 8-16 välillä kerran vuodessa
- terveystarkastus kerran vuodessa per lapsi9-15 (ja lääkäri torstaisin vain paikalla)
-hammaslääkäri 9-16 kerran vuoteen per lapsi jos ei mitään erityistä
-terapia kerran viikkossa yhdellä lapsella 8-15 välillä
-4-10 kertaa vuodessa lääkärissä käyntejä päiväpoliklinikalla 8-15
+ hoitopaikan juhlat/vanhempain illat alkaen yleensä 17->
+ koulun juhlat/vanhempainillat yleensä 18-->
Työaikani lähes koko vuoden 7-15.30 plus työmatkat 45min / suunta eikä sisäänteko / vuoronvaihto mahdollisuuksia työssäni ole.
Eli tällä hetkellä olen siinä tilanteessa, että olen "ajettu" antamaan potkut julkisen sektorin palveluille ja tulen jatkossa ostamaan palvelut yksityiseltä sektorilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska yksityisellä on usein parempi hoito ja sen lisäksi vielä ne on suunniteltu palvelemaan työssäkäyviä.
liukuva työaika, joten pelivaraa on hyvinkin paljon liukumasaldon puitteissa. Lisäksi itselläni on mahdollisuus tarpeen vaatiessa tehdä etätöitä, joten esim. neuvolakäynti kesken päivän on mahdollista.
Omia menoja on vapaaehtoisesti karsittu, nyt kun eletään ruuhkavuosia, eletään tällä tyylillä, sitten kun vähän helpottaa, voin alkaa miettiä esim. jumppaa tai muita harrastuksia. Kaikkea ei voi eikä tarvitse saada yhtäaikaa. t. neljän äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teen lyhennettyä työaikaa, tosin perusteena oma jaksaminen ja se, että perhe on tärkeämpi kuin työ, vielä nyt kun lapset ovat alle 5v. Viikkoon tulee yksi arkivapaa ja silloin hoidetaan em. menot.
Aina ei kannata vakuutusta ottaa tai kuten yhden lapseni kohdalla hänen sairautensa tuli ilmi jo raskausaikana eikä vakuutus olisi korvannut kuluja, joita tämä sairaus mukanaan tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksi pk:ssa ja kaksi koulussa. Ei niitä keskusteluja tai vanhempainiltoja joka viikolle ole, pari kertaa vuodessa vain ja tieto tulee yleensä hyvissä ajoin. Yleensä vain toinen menee.
Liukuva työaika helpottaa mahdollisia menoja virka-aikana. Esikoinen on jo niin iso, että osaa mennä yksinkin.
Meillä ei siis ole isoja ongelmia ajan riittävyyden kanssa, vaikka ei mitään verkostoja olekaan.
töissä toivevihko, johan saa laittaa vuorotoiveet. Vuorotyötä tekevä voi sumpilia vuoroja esimiehen kanssa tai vaihtaa työkaverin kanssa- kaikkea on kokeiltu, että lapsille olisi mahdollisimman paljon aikaa. Ne on vaan ne vanhemmat neiti-ihmiset, joita tietysti sapettaa tuo työvuoroilla pelaaminen, mutta who cares?