Tutkimus: opettajat suosivat poikia arvosanojen antamisessa. Opetus-

opet on naisia ja arvostaa miehiä...

sitten voivat olla johtajia jne.

tasa-arvoisuus ei tarkoita sitä, että ihmiset laitetaan gaussin käyrälle. Tasa-arvon mukaan arvostelun pitäisi tapahtua yksilön omista lähtökohdistaan käsin. Siinä mielessä on ihan oikein, että pojat saavat parempia numeroita. Eihän se heidän vikansa ole, että kehittyvät myöhemmin. Jotenkin se tyttöjen ja poikien välinen ero pitäisi kompensoida. Onko hyviä ehdotuksia?

Opettajat usein puhuvat oppilaista yleistäen näin:

- hyvin menestyvä tyttö -> voi olla poikkeustapauksessa lahjakas, yleensä vaan pinko, jolta loppuu äly vaativammissa tehtävissä

- hyvin menestyvä poika -> todellinen nero

- keskinkertainen tyttö -> tunnollinen, mutta tyhmä

- keskinkertainen poika -> lahjakas ja järkevä, mutta laiska ja lapsellinen

- huono tyttö -> apukouluun kuuluva

- huono poika -> piilolahjakas tai sitten oikeasti tyhmä



Kyllä ärsyttää tuo ajattelumalli.

tuon logiikan mukaan tytöille tulisi antaa siksi parempia numeroita kuin pojille osamiiseensa nähden, mutta näinhän ei siis ole. Uskomatnta että joku puolusta poikien suosimista, minusta taitojen tulisi ratkaista ei sukupuolen!

4

Tytöistä osa on tosi fiksuja, mutta sitten toisessa päässä on nämä tytöt, joille kukaan poika ei vedä vertoja hoksottimien puutteessa. Sellaista älyn ja päättelykyvyn puutetta ei pojissa löydykään, mitä sieltä äärilaidalta tytöistä löytyy.

Olen amk-ope ja taidan tietää, mitä tarkoitat.

opetuksessa on vikaa ja sitä pyritään räätälöimään pojille sopivammaksi. Ja näemmä arvostelukin menee yläkanttiin.



Jos tyttö ei opi tai kiinnostu opetuksesta, hän on äärityhmä ja joutaakin jäädä tyhmäksi.

seiskaluokan syksyä eli arvosanat oli kutosen kevään arvosanoja (=luokanopettajan antamia).



Kun itse muistelen ala-asteaikaani, käytimme valtaosan äikäntunneista luokkalehden tekoon (erilaisia tehtäviä ja labyrinttejä sinne väsäsimme, emme siis tekstejä juurikaan...) ja muilla tunneilla kesken jääneiden juttujen tekemiseen. Nopeasti sitten huitaistiin jotkut sanaluokat, kirjoittamisen opettamisesta ei puhettakaan. Enpä oikein käsitä, mistä äidinkielen arvosanamme mahtoivat muodostua. (Ja vielä sekin, että ainakin nykyään valtaosa äikäntunneista on peruskoulussa alakoulun puolella, ja monet alakoulun opettajat eivät siis todellakaan ole äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta kiinnostuneita tai oikein edes pätevän oloisia siihen.)



Onneksi yläkoulussa pääsimme todella pätevän ja vaativan aineenopettajan opetukseen, ne opit muistan yhä. Ehkä aineenopettajajärjestelmä pitäisi ainakin äikässä ja muutamassa muussakin aineessa saada alkamaan jo alakoulussa? Vaikuttaisikohan positiivisesti oppimiseen ja arvioinnin luotettavuuteen myös? Yhtenäiskouluissa tämä ehkä onnistuu jo nykyäänkin?

Pojalle annetaan helpommin se tietty numero kun "sehän on poika". Esimerkiksi keskinkertainen tyttö saa helpommin seiskan kuin kasin kun taas keskinkertaiselle pojalle annetaan helpommin kasi kuin seiska kun se on kuitenkin poika, eikä pojilla ole helppoa ja poika kuitenkin yrittää.



Itsekin huomasin kouluaikoinani, että pojilta vaadittiin vähemmän ja heitä ymmärrettiin enemmän ja numeroissakin oli tuota ymmärtämisvaraa.

Että ottaa päähän ja pahasti! Sitten ihmetellään kun naisia on vähemmän johtajina. Johtuisikohan siitä, että naiset saa tehdä n. 5 kertaa enemmän töitä päästäkseen samaan asemaan kuin mies.

Älykäs ja koulutettu nainenkin on arka ja sen sijaan keskinkertainen tai jopa yksinkertainen mies vaan vetää kauhealla egolla asioita, eikä koe mitään syyllisyyttä epäonnistumisestaan. Muut ympärillä oletusarvoisesti pitää miestä heti pätevämpänä ja itsevarmuus lisää tuota käsitystä. Nainen on taas enemmän se blondi, jota pitää vahtia ja opastaa. Tämä siis lähtötilanne ja tilanne muuttuu vain näyttöjen jälkeen. Tosin naisella ne näytötkin pitää olla isommat kuin miehellä ja miehellä vain selvä töpeksintä sännöllisesti tipauttaa tornista alas.



Hyvä esimerkki viime viikolta: olimme asikastapaamisessa. Mukana 4 miestä ja minä. Asiakas ei katsonut edes mua vaan puhui koko ajan meidän miehille asioista, jotka vaivasivat häntä. Minä taas olin ilmaa, vaikkei oltu koskaan edes tavattu aikaisemmin. Millään ei ollut merkitystä. Ei sillä, että esittelytilanteessa kävi ilmi, että olen tehnyt tuotetta vuosia ja vastannut useiden rinnakkaistuotteiden valmistumisesta. Olen vanhempi kuin meidän miehet ja (no, tätä asiakas ei tiedä) ainoa, jolla on alalta akateeminen koulutus. Lisäksi olen näiden miesten projektipäällikkö. jotenkin vaan mut ignoorattiin alkuesittelyn jälkeen täysin. Ei liene tarpeen kertoa, että kyse on teknisestä alasta ja asiakas oli keski-ikäinen mies, jonka maailmassa nainen ei voi olla tuollaisissa asioissa pätevä...

Meillä on älykäs tyttö, jolle pitää perustella asioita - ei siis niele mitä vaan. Samassa ryhmässä on poika, jolla on samanlainen luonne.



Meidän tyttö on opettajan mielestä arka ja ujo ja muutosvastarintainen, kun taas ko. poika on älykäs ja mukava haaste...

Kehittyy myöhään tai ei niin pitää silti arvostella samalla tavalla jos ollaan samalla luokalla ja opetellaan samoja asioita! Jos koet että poika on myöhään kehittyvä niin menköön sitten myöhemmin kouluun!

tasa-arvoisuus ei tarkoita sitä, että ihmiset laitetaan gaussin käyrälle. Tasa-arvon mukaan arvostelun pitäisi tapahtua yksilön omista lähtökohdistaan käsin. Siinä mielessä on ihan oikein, että pojat saavat parempia numeroita. Eihän se heidän vikansa ole, että kehittyvät myöhemmin. Jotenkin se tyttöjen ja poikien välinen ero pitäisi kompensoida. Onko hyviä ehdotuksia?

ja pojat aikaisin kehittyviä...mitenkäs se ero kompesoidaan?



Jos on myöhään kehittynyt tyttö ja aikaisin kehittynyt poika ja poika saa numerot helpommalla kuin tyttö....AIKA EPÄREILULTA KUULOSTAA...

Jos väite olisi poikkeuksetta totta, mihin perustuisivat poikien kehnot arvosanat ja neloset? Niitähän ei pitäisi olla kenelläkään.

pelkkiä kiitettävä todistuksessa. Asiaanhan ei tietysti mitenkään liity se, että tyttö ei tee läksyjään, ei osallistu tunneilla, mutta kunnostautuu meikkaamalla takapulpetissa ja räpläämällä kännykkää.

on noin sovinistinen ja patriarkaalinen. Uskon täysin tuohon opetushallituksen tutkimukseen. Itselläni on poika ja tyttö ja molemmat yhtä hyviä esim matematiikassa. Kun poika saa kokeista 25/27 ope kehuu poikaa lahjakkaaksi, mutta kun tyttö sai numeroksi 25/27 ope sanoi, että tyttö on ihan hyvä mekaanisisa tehtävissä, mutta ongelman ratkaisussa kaipaa harjoitusta. Vain "ihan hyvä" vaikka aina kaikki vastaukset tunneila oikein...

jotain muuta yhtä naurettavaa. Poikien itsetuntoa ei vain liiskata silloin kun menee huonosti, mutta jos tytöllä menee huonosti niin heilutellaan sosiaalitapauskorttia...

Jos väite olisi poikkeuksetta totta, mihin perustuisivat poikien kehnot arvosanat ja neloset? Niitähän ei pitäisi olla kenelläkään.