Tunnetteko paljon yli 25 v. lellipentuja, joille vanhemmat kustantavat ihan kaiken?
Siis tyyppejä joiden ei tarvitse laittaa tikkua ristiin toimeentulonsa eteen?
Kommentit (27)
Opiskeluaikana vanhemmat kustansivat asumiseni ja auton. Sen lisäksi antoivat muutakin materiaalista tukea. Näin jälkikäteen ajatellen vähäisempi tuki olisi ollut parempi, koska tämä " systeemi" kyllä laiskisti minua - en esim. tarvinnut ihan joka kesä hankkia kesätöitäkään, joka taas köyhdytti ansioluetteloani ja kokemuksiani työelämästä.
Opiskelut loppuivat aikanaan ja omaa perhettäkin siunaantui, mutta vanhempani suorastaan tyrkyttivät yhä enemmän materiaalista tukea... tilanne tuntui kuitenkin minusta yhä enemmän oudolta, tukalalta, tilivelvoitteiselta - miten sitä nyt kuvailisinkaan. Jotenkin heillä oli myös henkisesti " sananvaltaa" sitä enemmän mitä laajemmin he minua/meitä tukivat.
Pakko olikin sanoa nätisti että kiitos kaikesta mutta nyt ei enää! Ottivat siitä alkuun nokkiinsa. Itselleni tuli hyvin vapautunut ja helpottunut olo. Ja nykyään minulla on aikuisemmat välit vanhempiini.
No, joo, nykyään sitten tuki kohdistuukin lapsenlapsiin...
Yhtenä isona syynä tähän kaikkeen on ollut se ajattelutapa, että parhaiten autat antamalla tavaraa ja materiaa, josta heidän ikäluokallaan on ollut puutetta lapsuudessaan/nuoruudessaan.
jos vanhemmat haluaa auttaa lapsiaan taloudellisesti. Vanhemmat usein saavat hyvän mielen siitä, että voivat lapsiaan auttaa ja lapset tietysti hyötyvät myös. Mulla yks tällainen kaveri. Miksi niiden rahojen pitäisi siellä tilillä homehtua, kun vanhemmat voivat niitä lahjoittaa pois jo eläessään ja saavat hyvän mielen?
vaan niiden elättien suunnitelmallisuudesta vanhempiensa rahojen menoksi--tähän olen minä törmännyt
kuten tämä eräs nainen, jota hänen äitinsä elättää uuden miehensä rahoilla.
vähempää kiinnostaa, kuka mitäkin keneltäkin saa. Miks pitäis olla kateellinen tai ärsyyntyä siitä, että joku toinen saa vanhemmiltaan rahaa???? Mitä hemmettiä se minun elämääni heiluttaa? Oletteko muutenkin elämässänne katkeria ja kateellisia ihmisiä? No, onnea vaan valitsemallenne tielle! Siitäpä hyvä tapa tuhlata oma kullankallis elonpätkä: kateellisena pohtia naapurin Tellervon vanhempien avustuspusseja. Go, girs, go!!!!!
..eikö teille ole tullut mieleen, että joillain mummeilla ja vaareilla on niin paljon rahaa, ettei ne sitä itse saa millään kaikkea kaytettyä ja sitten toisaalta heillä on rakkaat lapset ja lapsenlapset, joilla on tiukkaa taloudellisesti. Pitäisikö vanhempien sitten kieltäytyä lasten harrastusten yms sponsoroinnista vaan sen takia, että ovat ylpeitä. Kyllä ainakin mun äiti ja isä saa maksaa meidän lasten harrastuksia, jos haluavat, en pistä yhtään vastaan, kaikki me halutaan näiden pienten parasta. Hautaanko ne rahat pitäisi viedä? Tottakai on epäreilua, että toisilla on rahaa ja toisilla ei, mutta sitä kommunistista vallankumousta odotellessa antakaa ihmisten käyttää rahansa siihen mihin ne haluaa eli oman jälkikasvun elämän helpottamiseen!
S80:lle kommentoin sen verran (vaikken yleensä periaatteesta provoille kommentoi mitään) että on ihan eri asia elää vanhempiensa rahoilla näiden eläessä kun ottaa vastaan perintö vanhempien kuoltua.