no myönnetäänkö nyt sit mitä me äitinä tehdään väärin välillä?
kun niin puhutaan hoitoonviemisestä ym, niin ollaanko rehellisiä ja kerrotaan mitä meidän omasta mielestämme tehdään joskus väärin? Itse aamulla suutuin kun tyttö 4v heräsi jo 6:25, tyhmä minä.
Kommentit (8)
nyt vähän useemmin, lupailen lapsille että joo joo äiti tulee ihan kohta. Enkä sit mene. (ovat periaatteessa isänsä kanssa sillon mutta käyvät hyppäämässä tossa selän takana.)
INHOAN turhia lupauksia ja sit teen ite noin.
Mun argumenttini eivät silloin ole yhtään parempia kuin lapsenkaan, ja kiukuttelukin voi olla samanlaista.
" Haluaisitteko te lapset katsoo vaikka vähän vitskaa?" kysyy tämä kotiäiti. Illalla tulee vielä lastenohjelmat ja viionloppusin luotoaiheinen juttu ja lisää lastiksia. Ja mitä hyödyllistä tämä nainen tekee lasten tuijottaessa telkkaria? Lukee, surffaa netissä tai on puhelimessa. Shame on me...
turhan usein istumme 4 seinän sisällä ja katsomme telkkaria vaikka voisi ulkoilla.
- teemme kummatkin vuorotyötä, olemme ihan liian vähän lasten kanssa yhtäaikaa (siis että koko perhe olisi koossa)
-syödään paljon eineksiä
- suutun välillä rajustikkin (en tukista tms. lähinnä huudan)
-leikin liian vähän lasten kanssa, luetaan kyllä kirjoja... mutta ei leikitä juurikaan
- näitä on niin paljon
-
Välillä huomaan tekeväni ihan samoja asioita, joista olen kieltänyt lapsia. Tai nykyään käy niin, että esikoinen toimii mun peilinä eli tekee juuri ne tyhmät ja huonot asiat mun perässä. Kun minä tiuskin, esikoinen tiuskii jne. :(
aikaisin heräämistä kohtaan. Ollaan nyt sit saatu esikko nukkumaan seitsemään ja tehty myös sellainen sopimus, että hipsii joko leikkihuoneeseen lukemaan tai meidän viereen, mutta ei karju naama punaisena, että tulkaa mun viereen, kun mä nyt olen hereillä, kuten ennen teki. Sit vielä katkerana mietin, että miksei lapset tulleet maailmaan toisin päin, kun kuopus on vauvasta asti nukkunut vähintään yhdeksään..Mutta siis asiaan: olen itsekin eräänkin kerran suuttunut samaisesta asiasta, vaikka eihän se pienen syy ole...