Suositelkaa koirarotua lapsiperheeseen! Omat kokemukset tervetulleita.
Meillä suht rauhalliset 3- ja 5-vuotiaat lapset, jotka myös tuttavien koiriin tottuneet (tietävät etteivät koirat ole leluja jne. perusasiat). Asumme omakotitalossa metsän laidassa, eli mahdollisuudet koiran pitoon olisivat hyvät. Meillä on ollut vuosia sitten ennen lapsia pieni koira (terrieri), ja nyt on alkanut koirakuume nostaa päätään, kun lapset ovat jo " inhimillisen" ikäisiä. Koiraa ei kuitenkaan olla mitenkään hankkimassa lapsille, vaan tämä on ihan meidän aikuisten juttu ennen kaikkea, tietenkin.
Mikä olisi hyvä rotu kokoluokassa keskisuuri-suurehko? Terrieriä en itse enää halua (edellinen oli aika jukuripää ja pomottamaan taipuvainen vaikka ihana " persoona" kylläkin), mutta välttämättä kultainennoutaja-tyyppinen perusperhekoira-ratkaisukaan ei tunnu ihan omalta.. Olisi kiva, jos koiralla olisi sen verran turkkia, että hetken pihallakin tarkenisi, ja mielellään ei ihan superhankalaa trimmausta vaativa rotu.
Kommentit (15)
Klassinen vastaus, tiedän. Mutta kyllähän labbiksen suosioon on syynsä. Kiltti, seurallinen, oppivainen jne. En ole ikinä kuullut, että yksikään labbis olisi tehnyt pahaa ihmiselle toisin kuin sisarrotu kultaisissa noutajissa joskus harvoin on luonnevikoja.
Keskisuurista-suurista koirista ottaisin siis labbiksen. Toki koira on vielä teidän lapsille iso yksin ulkoilutettavaksi, mutta teillä kun on iso tontti, niin se ei ole ongelma. Ja kuten sanot, koira tulee ensisijaisesti vanhemmille.
Ja muita.. Lagotto romagnolo, erinomainen olisi Englanninspringerspanieli, nämähän suorastaan rakastavat lapsia :) Itsellä ollut joskus tällainen, silloin ei ollut kyllä lapsia mutta näistä noin muuten voisi sanoa että ottaisin kyllä uudelleenkin.
tuttavallisemmin lassie ( tiedän, tiedän....lassie ei ole rotu...heh heh).
Meillä kolme lasta joista yksi kehitysvammainen, ei puhu, ei kävele jne. Kaikki alle 7-v.
Päädyimme collieen sen rauhallisuuden vuoksi, on laumanvahti ja ottaa toiv. lapset laumakseen. Ihana turkki on plussaa (kuulemma ei niin vaikeahoitoinen kuin voisi kuvitella, harjataan vain n. pari kertaa/kk). Olen ajatellut käydä koiran kanssa näyttelyíssä jos mahd., saan siitä itsekin harrastuksen. Meillä myös piha, jossa voi ainakin kesäisin köllötellä ja lenkkiseuraakin saamme tämän kokoluokan koirasta.
Minulla myös kokemusta pienistä koirista (bichon frise joka eli 16-vuotiaaksi ja kääpiösnautseri/villakoirasekoitus, joka on nyt 17-v., täysin kuuro mutta muuten ok) mutta tällä hetkellä tekee mieli isompaa koiraa. Kokemusta myös sekä nartuista että uroksista, ja tällä kertaa meille tulee narttu.
Onnea koiran etsintään!
että meillä naapurissa juuri tällainen koiravanhus tällä hetkellä ja heillä on pieniä lapsia ja meillä on pieniä lapsia mutta aina tämä koira tulee hyvin lapsia kunnioittaen, rauhallisen onnellisena tervehtimään.. Toki nyt voi taas ajatella että näinhän varmaan on ollut täällä keskustelun aiheena ollut rotikkakin (uutisaihe tänään) mutta en nyt lainkaan lähde vertaamaan näitä rotuja keskenään. Rauhallinen,lempeä koira on tämä Englanninspringerspanieli. Oppivainen, suht helppo kouluttaa, jääräpääkin kun sille sellainen päivä sattuu muttei ollenkaan tyhmä oppimaan ;) Pidetään liikaa ajatuksena ehkä metsästysrotuna, lintukoirana mutta on ihan muutakin, seurakoiranakin viihtyvä. On aktiivinen kun aktivoidaan mutta osaa rauhoittua ja ei ole koko ajan hyppimässä ja vaatimassa kuten esim. tuo Novascotiannoutaja josta myös kokemus.. jos et ole sillä tuulella itse niin se on raivostuttavaa ;) on nimittäin sellainen rotu että se vaatii itse jos on sillä tuulella että nyt lähdettiin niin se alkaa koira hypellä pitkin " seiniä" ;)
Tosi fiksu, seurallinen, energinen ja tottelevainen koira.
Ainoa iso miinus ko. rodussa on että niiden turkki haisee tosi vahvasti " koiralle" . Minun on pakko pestä kädet saippualla jos olen koiraan koskenut, koska vesikoirista lähtee niin vahva haju.
Esim. haluaako pihalla varmasti pysyvän vai riistaviettisemmän, vilkkaan vai rauhallisemman, paljonko lenkkeilette/harrastatte koiran kanssa jne.
Noutajat ovat aktiivisia ja vilkkaita ja usein riistaviettisiä. Vaativat ainakin reilusti lenkkeilyä, mieluiten muutakin aktiviteettia. Novascotiannoutajat ovat mukavia, samoin sileäkarvaiset noutajat, mutta tosiaan siitä vilkkaammasta päästä koiria.
Paimenkoirat ovat myös vilkkaita/kohtuullisen vilkkaita ja riistävietti yleensä puuttuu. Ovat siis helppoja kouluttaa. Miinuksena saattaa olla liiallinen pehmeys/herkkyys joissakin yksilöissä. Koko- ja turkkivaihtoehtoja on paljon. Esim. partacollie on kiva perhekoira, mutta aika vaativaturkkinen ja toiminnanhaluinen, collie taas helpompi rauhallisuutensa ja karvansa puolesta, mutta ehkä vähän terävämpi.
Spanieleista ei ole kovin paljoa kokemusta, mutta riistaviettiä kait löytyy. Suomenlapinkoira on vakaa, rauhallinen ja kestävä.
Lagotto Romagnolo ja ei parempaa koiraa voisi olla. Karvaa ei lähde juuri lainkaan ja erittäin lapsi rakas koira. Kooltaan koira on terrierin luokkaa, mutta luonne ei. Eli mielestäni suht koht helppo ollut kouluttaa.
Jututa kasvattajia ja lue huolella kaikki ko. rodusta! Ei missään nimessä ole seurakoira! Vaatii erittäin huolellisen koulutuksen ja jatkuvaa aivotyöskentelyä. Koiran saa helposti pilattua jos yhtään lepsuilee!
Kaverilla on sekopää kultainennoutaja jota kaikki pelkää.
Jos haaveena on kohtuu ylläpidolla menevä koira. Irkut on todella aktiivisia ja tarvitsevat paaaljon liikuntaa ja muuta aktivointia - vaikka ovatkin luonteeltaan aivan ihania. Metsästyslinjaista ette varmaan saisikaan, mutta näyttelylinjakin on liian lähellä vielä metsästyskoiraa.
Kaunis, helpohko koira ja kooltaakin mahtuu tuohon sun akselille, ei vaadi trimmiä. Yleensä tapaamani ovat olleet lapsiystävällisiä ja siis aika alistuvia.