Tässä muistutus virvonnan alkuperästä
Virvonta on alun perin itäsuomalainen ortodoksisuuteen liittyvä siunaava palmusunnuntaiperinne.
Pajunoksat siunattiin kirkossa lauantain jumalanpalveluksen yhteydessä, jotta niillä voitiin virpoa sukulaisille tai perheenjäsenille palmusunnuntaina. Pajunoksa annettiin virvotulle virpomisluvun päätteeksi ja palkka tultiin noutamaan pääsiäislauantaina.
Virvottaessa pajunkissakimppua heilutetaan virvottavan edessä ja lausutaan virvontaluku. Virvottavalle annetaan vitsa ja virpoja saa palkkioksi makeisia tai rahaa.
Ortodoksit paheksuvat tapaa, joka on nykyään yleistynyt laajalti Etelä- ja Keski-Suomessa, että pikkulapset puetaan noidiksi ja he kiertävät palmusunnuntaina tai pääsiäisenä virpomassa tuntemattomia. Kyseinen tapa on länsisuomalaisen pääsiäisnoitaperinteen ja itäsuomalaisen virvontaperinteen sekoittamista. Länsi-Suomessa - erityisesti Satakunnassa - virvontaa ei kuitenkaan pääsääntöisesti harrasteta. Virpomisen sijaan satakuntalaiset lapset keräävät makeisia Nuuttipukinpäivänä.
Kommentit (20)
Vierailija:
ollaan saatu ortodoksinen kasvatus, ehdoton noitakielto
Ei sitä trulliperinnettä tarvitse mukaan sekoittaa.
kävi eilen siunauttamassa vitsakimpun. Poika lähtee kavereineen naapureita virpomaan merirosvoasussa. En viitsi nipottaa, koska virpominen on lapselle tärkeää ja hänestä olisi hölmöä olla tavallisissa vaatteissa, kun muut ovat pukeutuneet. Naapureiden virpominen ei kuitenkaan ole sama kuin kiertää ventovieraiden ovilla. Ymmärrän silti sen, että perinteet muuttuvat ja sekoittuvat - se on elämää. Ei se vitsojen siunaamisen symboliikkaa minusta silti vesitä.
Vierailija:
Et sitten nelonen ymmärtänyt lukemaasi? :D
Nykyisenlainen virpomisperinne, siis se, että trullit virpovat palmusunnuntaina, on kuitenkin jo montakymmentä vuotta vanha perinne. Miksi sitä enää pitäisi yrittää väkisin kääntää alkuperäiseksi, varsinkin kun tämä uusikin perinne on hyvin onnistunut ja elävä.
Juuri pimeyden vallat, synnin ja kuoleman Jeesus tuli voittamaan. Pukemalla lapset noidiksi ikäänkuin ilkutaan Jeesuksen sovitustyölle, pahinta on, että tähän valjastetaan viattomat lapset.
Virpominen taas on ihan ok. Muistutus palmusunnuntaista.
Vierailija:
Nykyisenlainen virpomisperinne, siis se, että trullit virpovat palmusunnuntaina, on kuitenkin jo montakymmentä vuotta vanha perinne. Miksi sitä enää pitäisi yrittää väkisin kääntää alkuperäiseksi, varsinkin kun tämä uusikin perinne on hyvin onnistunut ja elävä.
Vierailija:
Juuri pimeyden vallat, synnin ja kuoleman Jeesus tuli voittamaan. Pukemalla lapset noidiksi ikäänkuin ilkutaan Jeesuksen sovitustyölle, pahinta on, että tähän valjastetaan viattomat lapset.
Virpominen taas on ihan ok. Muistutus palmusunnuntaista.
" Kansatieteilijä Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Vuotuinen ajantieto (1968), että ennen vanhaan Karjalan kannaksella lasten tuoma virpa jätettiin taloon ja emäntä virpoi sillä lehmänsä ja lampaansa sekä lisäsi " Tuoreeks terveeks" -toivotukseen myös sanan " tiineeks" . Nykyinen virpominen on yhdistelmä läntisen ja itäisen Suomen perinnettä, joka syntyi 1970-luvulla. Trullit olivat alunperin länsi-Suomen ja Pohjanmaan perinnettä, joka sittemmin sulautui Karjalaiseen virpomisperinteeseen. Tästä syntyivät pikku-trullit, jotka kiertävät virpomassa herkkujen toivossa. Kahdesta vanhasta perinteestä syntyi siis ihka uusi."
" Mutta mitä ihmettä pakanallisilla noidilla (trulleilla) ja varpomisella on tekemistä kristillisen juhlan kanssa? Vastaus: ei mitään, mikäli kristillistä pääsiäistä ei nähdä tyystin pakanallisena juhlana. Tätä tapaa, jossa pikkutrullit kiertelevät ovelta ovelle virpomassa, harjoitetaan pääasiassa pohjoismaissa. Se on luultavasti alkujaan Ruotsista; trulli on vanhaa skandinaavista tai germaanista perua oleva sana, joka tarkoittaa peikkoa ja nykyruotsissa myös noitaa. Oikeampi vastaus noitien ja pääsiäisen yhteydelle on löydettävissä ' ' pääsiäisen' ' pakanallisesta alkuperästä; kaikesta siitä, mitä tämä artikkeli pyrkii valaisemaan.
Kristilliset piirit kovasti varoittavatkin pakanallisista ja saatanallisista pikkunoidista: ' ' Virpomisen tarkoitus on viedä toiselle palmusunnuntain tervehdys ja Jumalan siunauksen toivotus. Noidaksi ja trulliksi pukeutuneena ei mennä virpomaan, koska noituus kuvastaa pakanuutta ja pahoja voimia.' ' ... Kristittyjen pappien siunatessa samalla hengenvedolla pakanallisia hedelmällisyyssymboleita."
Lähde http: //www. nic. funet. fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/ostara/
Ennenkin (ennen kristillistä palmusunnuntaita) on keväällä tehty taikoja ja siunauksia hedelmällisyyden ja terveyden toivossa, ja noita-asu sopii siihen hyvin :D
mutta en osaa pitää tätä asiaa kovin pahana. Nuo pääsiäisnoidatkin ovat lähinnä iloisia eukkoja, eivätkä pitään " pahuuden voimia" . Onhan sitä ennen vanhaan ihan kristityissäkin kodeissa tehty karjataiat jne. Ja ERITYISESTI ortodoksisilla alueilla. Meidän lapset kylläkin kiersivät virpomassa tutut naapurit karnevaaliasuissa, ei siis noitina.
ja meidän lapset kävivät, kun kovasti halusivat, virpomassa mummoina ja pappoina. Mitään noituuteen viittaavaa rekvisiittaa ei ollut, ja ihan täydestä menivät.
Harva asia kulttuurissamme on autenttinen ja alkuperäinen ja syntynyt vain ja ainoastaan esim. kristinuskon pohjalta ja säilynyt sellaisena läpi vuosisatojen.
että on hienoa miten kirkkomme ja sen monet perinteet ovat pysyneet vuosituhansia lähes muuttumattomina. Mutta yhteiskunta ympärillä muuttuu ja tämä virpomishomma on osa sitä. En viitsi tapella vastaan lasten harmitonta huvia. Tosin toivoisin, että omat lapset pystyisivät säästämään herkut pääsiäiseksi, kun on kerran vielä paastonaika. Mutta ei taida onnistua.
Suomalaisempi versio halloweenista. Asuina voisi olla kaikki muutkin naamaisasut.
Lapsille jännä, kiva päivä. Virpominen vaatii rohkeutta ja mielessä välkkyvä palkka rohkaisee. Hauskaa ja hyvää esiintymistaidon ja itsetunnon kehittämistä. (Kuuntelin ylpeänä nurkan takana kun lapseni osasivat kohteliaasti sanoa kantavalla äänellä " päivää, saako virpoa? Virvon varvon.....ja kiiiiitooooooos!hyväääää pääääsiääääistääää!" )
Vierailija:
. Tosin toivoisin, että omat lapset pystyisivät säästämään herkut pääsiäiseksi, kun on kerran vielä paastonaika. Mutta ei taida onnistua.
Eikös suuri osa juhlista oo nykyään sovellusta monesta eri jutusta joista voi sitten valita sen mikä yähän päivään sopii? MOni asia on maailman sivu muuttunut, miks perinteet ei voi joustaa?
IHme pätemistä?
pääsiäisenä juutalainen kansa vapautui Egyptin orjuudesta. Siitä tulee pääsiäisen nimi Pesah. Juutalainen pääsiäinen sai alkunsa lähes 3000 sitten.
Kristillinen pääsiäinen on taas Jumalan uusi liitto, jonka pelastussuunnitelmaan sisältyy myös kaikkien pakanakansat juutalaisten lisäksi. Jumala syntyi ihmiseksi ja kuoli ristillä pääsiäisenä koko ihmiskunnan syntien puolesta, jotta jokaisella ihmisellä olisi pelastus kadotukselta.
Eukko alkoi karjua, että kuinka kamalaa on kun noidat tulevat virpomaan ja se on syntiä ja lapset joutuvat helvettiin.
Itkuksihan se lapsilla meni ja pelkäsivät kauan aikaa naapureitaan.
Tämä virhe johtui siitä, että meidän lapsilla on ollut tapana virpoa vain kotikadulla muutamassa talossa. Yleensä tämä helluntailaisperhe on ollut ystävällinen ja pitänyt lapsistamme. Mutta se huuto ja karjunta oli aivan käsittämätöntä. Eipä ole sille eukolle enää haluttanut päivää sanoa jälkeen päin.
Ymmärrän varsin hyvin nyt, miksi heidän ainoa poikansa kärsii mielenterveysongelmista.
Pääsiäisen ajallinen määrittely:
Kevätpäiväntasauksen jälkeistä täytttäkuuta seuraava sunnuntai.
Itseäni hieman hämmentää yleinen virpomisloru. … tuoreeks, terveeks.
Isäntien ja emäntien vihanneksiako nykyjään toivotetaan elpyväksi?
Samoin muodikkaasti ”palkka nyt ja heti”
Pääsiäinen on odottamista, kieltäytymistä ja oikea-aikaista juhlaan ryhtymistä.
… nuoreks, terveeks, ja palkka haetaan vasta pääsiäisenä.
ollaan saatu ortodoksinen kasvatus, ehdoton noitakielto