jos keisarileikkaukset eivät maksaisi

Ei ollut syytä pantata ja lääkäri tuli paikalle heti kun kätilönidiootti tajusi kutsua. Kysymys oli siitä että ei pidetty mitä luvattiin. Tämä tollo sai lääkäriltä vähän palautetta kun sitten kaikki päättyi

leikkuriin. Kyllä siinä valitettavasti on korjaamista asenteissakin kuinka asiakkaita kohdellaan. Siskolla aivan sama juttu eikä hän enää uskalla lasta vastaan ottaa niiden synnytyskokemusten takia.

Osa on varmasti kiinni siitä että ei lääkäri tosiaan ehdi tulla antamaan/jokin syy miksi ei saa esim puudutetta.

-13-

Vierailija:

Minulla synnytys kävi nopeasti, paranin pikavauhtia, alapäässä näkyy hento jälki epparista, ja seksiä oli 2 viikon kulutta synnytyksestä, ja tuntuma yhtä hyvä kuin ennenkin. Itse kävelin salista osastolle.

Vierailija:

Tosiaan leikkaussalit, tehot, ensiapupoliklinikat ja osastot tarvitsevat anestesialääkäriä siinä missä synnytyssalitkin. Hommia siis riittää.. Ei siis ihme, että päivystysaikaan joku synnyttäjä on jäänyt ilman epiduraaliaan, jos toisella puolella taloa jollain on oikeasti hätä.

Tämä on oikeasti tyypillistä synnytyskivun vähättelyä, joka ei tule ikinä edistämään synnytyskivun asianmukaista ja oikeata hoitoa. Ei liene perusteltua tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, että naisilla jää lapsiluku ehkä yhteen, kun ei enää uskalleta vaikean synnytyksen jälkeen tehdä toista lasta.

Suomessa asiat on oikeasti hyvin ja apua tarjolla, mutta mikään tapa saattaa lapsi maailmaan ei ole täysin kivuton tai riskitön.

19

Äitikuolemat ja lapsikuolemat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa todella harvinaisia tapahtumia. Kaikki riskit huomioidaan ja päätökset tehdään niihin nojaten. Jokaisella synnyttäjällä on oma suu, jolla tuoda julki oma mielipide ja mahdolliset synnytykseen liittyvät pelot. Aina kannattaa keskustella neuvolassa ja pyytää lähettä synnytyspelkopolille, jossa voi vielä keskustella kätilön ja gynekologin kanssa.

Synnytys, tapahtuipa se sitten millä tavalla tahansa on elämää mullistava kokemus. Tunteet ovat pinnassa hormonimyrskyn keskellä. Yhtään en halua vähätellä kokemuksianne, mutta älkää nyt hyvät ihmiset lietsoko tällaista kuolemanpelkoa synnytykseen liittyen!



t.17

Sektio tulee maksamaan kotikunnalle noin 4500 euroa ja alatiesynnytys noin 3500euroa. Eli ei se alateitse pakertaminenkaan veronmaksajille kovin huokeaksi tule, vaikka av-mammat niin luulevatkin.

Kustannukset ovat sairaalakohtaisia, nämä kustannukset kotiseutuni keskussairaalasta.

Ei myöskään kannata niputtaa Suomea yhteen muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsissahan lapsikuolleisuus on Suomen vastaavaa puolet pienempi, vaikka on monikulttuurisempi maa, mikä yleensä lisää lapsikuolleisuuttakin. Yksi suuri syy tähän on juuri se, että Ruotsissa ei viimeiseen asti yritetä tapattaa ja vammauttaa vauvoja alatiesyynytyksissä.

Vierailija:

Äitikuolemat ja lapsikuolemat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa todella harvinaisia tapahtumia. Kaikki riskit huomioidaan ja päätökset tehdään niihin nojaten.

t.17

Onahn siitä niin tuhat esimerkkiä: ensin mennään väen vängällä johonkin kauneusleikkaukseen, ja sitten itketään, kun tulos onkin ihan perseestä.



Sama se on sektioissakin, se on suuri leikkaus, joka on kerta kerralta vaarallisempi, eikä ainoastaan äidille, vaan jokaiselle seuraavalle vauvalle.



Näistäkin vouhkaajista joka toinen olisi vaatimassa sairaalaa vastuuseen, jos seuraava vauva kuolisi kohtuun ekan turhan sektion takia, " koska miksi annettiin päättää, kun ei ole lääkäri" .



Miten se voikin olla niin vaikea tajuta, että jos vauvojen olisi tarkoitus syntyä mahan läpi, niin siihen olisi sitten reitti, ei tarttis puukkoa.



Ja tämä vaan koskee nyt näitä " mä haluun" sektioita, totta kai niille on aikansa ja paikkansa, mutta se ei vähennä niiden riskejä. Ja onhan tästä näyttöäkin maailmalta: tiettyyn pisteeseen asti sektiot vähentävät äiti-lapsikuolleisuutta, mutta sitten kun niiden määrä kasvaa tietyn prosentin yli, ja mukaan tulee näitä turhuussektioita, niin myöskin kuolleisuusluvut alkavat taas kasvaa.

Se, että toinen on jo vaikak tajuttomassa tilassa esim. verenvuodon takia, eikä tunne kipua, vai äiti, jolla on koviakin synnytyskipuja, jotka eivät kuitenkaan tee mitään fyysistä vahinkoa?



Ei sillä, mä olen kyllä sitä mieltä, että synnytyskipuun pitäisi olla parempi suhtautuminen, ja selkeäsi synnytysvalmennuksenkin pitäisi siihen puuttua. Jo se, että äitejä opetettaisiin toimimaan oiekin supistusten aikana (rentoutumaan, ei jännittämään paniikissa), auttaisi aika pitkälle.