Tukilapseksi integroituun päiväkoti ryhmään...

Kannattaa ottaa paikka vastaan, sillä silloin lapsesi pääsee pieneen ryhmään, jossa saa huomiota enemmän kuin yli 20 lapsen ryhmässä, vaikka ryhmässä onkin erityislapsia. Monesti näillä lapsilla voi olla vieläpä oma avustaja, niin henkilökuntaa suhteessa lapsiin on paljon.

Riippuu toki perheen arvoistakin. Meidän 4-5v tyttö oli. Pyydettiin, koska oli niin ystävällinen, huomioon ottavainen ja suvaitsevainen ja lisäksi taidoissaan edellä ikäisiään. Meidän perheen arvojärjestyksessä erilaisuuden hyväksyminen ja auttaminen ovat tärkeitä, joten tuo oli mielestäni erittäin hyvää kasvatusta omalle tavislapselleni. Siellä oppi hieman erilaisia arvoja kuin tavallisessa 4-5v ryhmässä, missä tytön kenties kilpailee siitä kenellä eniten Hello Kittyä vaatteissa tai pisimmät hiukset. Tuolla ryhmässä oli todella hyvä henki ja se loi lapselleni hyvää arvomaailmaa.



Nyt on jo koulussa tämä tyttö ja kehutaan edelleen häntä siitä, miten on niin avulias ja ystävällinen, ottaa kaikki huomioon ja puolustaa kiusattuja ja puhuu kiusaamattomuuden puolesta, ottaa yksin olevat leikkiin mukaan, ei kersku eikä kilpaile ja jaksaa olla hyväntuulinen ja iloinen. Ihana tyttö on hän!

Meidän poika oli tukilapsena puhehäiriöisten ryhmässä ja siitä oli se etu, että ryhmä oli normaalia pienempi. Lisäksi lapsi oppi muutamia viittomia (nyt tosin ne jo unohtanut).

Mutta haittana oli se, että kun yksi näistä erityislapsista kiusasi (hakkasi ja puri) lastamme, niin opet oli tietty sen häirikön puolella. Siis siten, että tiesivät ja tunnustivat tilanteen, mutta "kun se Nico-Petteri on erityislapsi, niin pitäähän sitä ymmärtää".

olen ollut itse ko. ryhmässä töissä ja se on niin paljon kivempaa kun tavallisessa ylitäyteen tungetussa ryhmässä jossa useampi "erityslapsi" ilman diagnoosia.



Erityisryhmässä aina enemmän henkilökuntaa (lue: silmiä ja korvia) lisäksi lapsesi oppii suvaitsevaisuutta, toisen huomioon ottamista PALJON sujuvammin kuin normaalissa ryhmässä.



Oman lapseni HALUAN ehdottomasti tukilpseksi eritysryhmään jos vaan siihen suodaan joskus mahdollisuus.

Itse seurasin ryhmän toimintaa ja ajattelin, että jos vain jollekulle lapselleni tulee mahdollisuus päästä tukilapseksi vastaavaan ryhmään, niin suostuisin heti.



Ryhmäkoko ja työntekijöiden määrä suhteessa lasten määrään (3 tai 4 aikuista 12 lasta) sekä työntekijöiden paneutuminen työhönsä olivat todella hyviä.



Kyseessä oli siis ryhmä, jossa oli 6 tuki lasta ja 6 lasta, joilla oli erityisen tuen tarvetta puheen ja kielenkehityksen alueilla (muutama oli lievästi kehitysvammainen). Työntekijöinä oli lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja työllistetty/harjoittelija. Kaikki olivat motivoituneita työhönsä. Ryhmässä oli tosi hyvä henki ja tuki- sekä erityislapset leikkivät sekä yhdessä että erikseen. Joissain ryhmissä ilmeisesti tukilapset ja erityislapset leikkivät paljon omissa ryhmissään.



Uskoisin, että tukilapset saivat enemmän huomiota aikuisilta kuin normaaliryhmässä ja myös heidän yksilöllisyytensä pystyttiin huomioimaan paremmin. Lisäksi uskon näiden tukilasten oppineen sellaista välitöntä suvaitsevaisuutta, jota ei voi oppia kuin kokemuksen kautta.

Siis sellaisia jotka menevät samaan kouluun? Vai menevätkö tuettavat lapset sitten erityisluokille tms. ja tukilapset jäävät kavereitta kun itse siirtyvät kouluun?

eivätkä kaikki erityislapset mene erityisluokille, joten varmasti löytyy kavereita

2 vuotta lapsi sai olla ryhmässä (mukaanlukein eskarivuosi). Vain ainoastaan hyviä kokemuksia, ryhmän pienuus ja rauhallisuus tuli heti esiin myös lapsessa kun siirtyi siihen 21 lapsen ryhmästä 4 vuotiaana.



Kyseessä oli kielellis-motoorisen kehiyksen tukea tarvitsevien lasten ryhmä, jos olisi kysessä sosiaalis-emotionaaliset ongelmat, jättäisin väliin.

ryhmässä jossa on 4 erityislasta ja 8 tukilasta. Leikkivät sekä erityislasten että tukilasten kanssa. Olen ollut tyytyväinen kun pääsi pieneen ryhmään jossa aikuisilla on aikaa olla lasten kanssa. Pikkuisen on ottanut mallia erityislapsista riehumisen suhteen, mutta sallitun rajoissa kuitenkin. Pitäään sitä saada irrotellakin välillä.