Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi en meinaa kestää mun 5-vuotiasta???
27.11.2008 |
Minulla on 5-vuotias poika, suhteellisen kiltti ja hyväkäytöksinen - ei lyö tai satuta 3-vuotiasta siskoaan, pohdiskelee asioita ja suuren osan aikaa keskittyy johonkin rauhalliseen tekemiseen yksin ja yhdessä siskon tai vanhempien kanssa.
Mutta, mutta... ne hetket, jolloin lapsi ei keskity täysillä johonkin järkevään tekemiseen, on jatkuvaa älytöntä häsäämistä. Poika kulkee ympäri taloa, ottaa jonkun tavaran käteen, heittää sen olkansa yli, jatkaa toiseen huoneeseen, närppii juustonmuruja tms. keittiön työtasolta, juoksee pari kierrosta ympäri taloa, kiipeää sohvan selkänojalle, tulee kyselemään jotakin, mutta mikään vastaus ei kelpaa... kuin jatkuva pyörremyrsky, joka sekoittaa talon mennessään.
Ja kun pitää tehdä jotain - pukea, pestä kädet, kerätä lelut - asian saa sanoa ties kuinka monta kertaa ja poika on joko kuin ei kuulisikaan, tai lähtee juoksemaan ympäri taloa... vasta kunnon karjaisu saa jotain aikaan :-(
Viime aikoina pojan käytös on ruvennut tosissaan rasittamaan. Mulla on hermot kireällä koko ajan. Heti kun pojalla menee toi pyörremyrskyvaihde päälle niin kihisen saman tien raivosta, saan käyttää itsehillintää että maltan edes pari kertaa kauniisti pyytää lopettamaan - tekis mieli karjaista heti. Ja rehellisesti sanoen tekisi mieli tukistaa tms. joskus, vaikka en ole kertaakaan niin tehnyt.
Silti pojan tekemiset yksittäisinä ei ole sellaisia, että ansaitsisi niistä oikeastaan edes rangaistusta. Mutta kaikki se häsäys yhdessä on äärimmäisen rasittavaa. Mitähän pitäis tehdä, että jaksaisin poikaa paremmin...?
Kommentit (3)
Voiko olla, että viisivuotias käy hermoille siksi, että toisaalta on jo tosi fiksu ja "iso". Sitä odottaisi sellaiselta fiksua käytöstä enemmän. Voi myös olla, että me äidit ollaan väsähtäneitä.
Vaan mitäpä noille voisi tehdä? 3-vuotiaani on tavallaan paljon haastavampi, uhmaa riittää jne. mutta en samalla tavalla rasitu hänestä, koska vaikka taistelut hänen kanssaan ovat kovempia niin niitä on vähemmän, kun taas 5-vuotiaan kanssa on jatkuvasti oltava puuttumassa hänen tekemisiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että yritän muistaessani töistä tultua rauhoittaa hetken lapsille, siis ihan vaan istun alas ja olen siinä, enkä yritä tehdä mitään muuta samalla. Lapsi kiehnää siinä vähän aikaa, ja aika pian uppoutuu omiin puuhiinsa.
Olen huomannut, että jos alan saman tien siivoamaan ja laittamaan ruokaa, niin lapset yrittävät sitten ottaa sen huomion jollain ikävämmällä tavalla.
Minullakin riittää kolmivuotiaan kanssa enemmän hermoa, varmaan osittain siksi, että viisivuotiaani on jo näyttänyt minulle, mitä kolmivuotiaalta voi vaatia ja mitä ei. Esikoiselta odotetaan aina enemmän ja aikaisemmin, ja niin tuntuu käyvän, vaikka sen kuinka yrittää tiedostaa...
Alue: Aihe vapaa
Päivällä töissä odotan sitä hetkeä, kun näen taas lapseni, ja tunnin päästä kotiintulon jälkeen mun tekee mieli viedä nuo heti takas. Se huuto ja hälinä ja marina ja jatkuva kysely ja pikkusiskon kiusaaminen, grrr!!
Voiko olla, että viisivuotias käy hermoille siksi, että toisaalta on jo tosi fiksu ja "iso". Sitä odottaisi sellaiselta fiksua käytöstä enemmän. Voi myös olla, että me äidit ollaan väsähtäneitä.