Oonkohan mä jotenki ' pilannut' lapseni... : (

Se ajoittuu kyllä aina aamu- ja iltapäiviin vain. Iltaisin puhuu jopa normaalilla tavalla.

yritämme olla huomioimatta koko asiaa emmekä kuule mitä narinaäänellä sanotaan. kai se joskus loppuu...

Tänään sorruin kiljumaan " Hiljaa!" niin että seinät tärisi :((( Kyllä taas hävettää rappukäytävässä ja saa vältellä naapurin katsekontaktia..!



Täytyy ehkä ottaa vähän ryhdikkäämpi ote tuon mankumisen ja marinan kanssa. Jos sitä saisi edes vähän kitkettyä pois.

toivottavasti! Meillä poika 3,5 tekee nyt samaa. Rasittava marina lähestulkoon joka asiassa. " Emmä haluuuu..."

Meidän pikku-ukkeli on vähän yli kolmen eikä puhu juuri mitään normaaliäänellään, mankuu ja vinkuu vaan.

yritä vaan johdonmukaisesti kitkeä tuota narinaa. Eli jätä narinapyynnöt huomiotta.

Pistin sitten kovan kovaa vastaan, enkä mitään, huom mitään anna, jos ei nätisti osaa pyytää.

En tiedä auttoiko se vai aika, mutta nykyään vinkunaa ja marinaa ei juurikaan enää ole.

Olen kyllä ilmoittanut, että saa luven tehdä leipänsä ja muut välipalansa ihan itse tai sitten saa vollottaa pöydässä ilman välipalaa.

Kohta sieltä sitten tuleekin listaa, miten häntä voisi palvella. Isältään oppinut, mokoma.

Kieltäydyin siis ymmärtämästä mitään vinkumalla sanottua. Jos jotain halusi, piti puhua normaalilla äänellä ja pyytää kauniisti. Meni ohi, nyt 4,5-vuotiaana vinkuu vain erittäin väsyneenä tai jos muuten on sukka pahasti rutussa.

Komentelee ja huutaa, kiukuttelee ja oikuttelee.



Huutaa varmaan koska on sen minulta oppinut, ja itse olen oppinut sen vanhemmiltani varsinkin äidiltäni... Niin se paha kiertää vaikka miten ajattelin etten huuda :( Koitan nyt tosissani olla huutamatta mutta välillä kyllä pinna palaa kun neiti keksii kaikkea pahaa ja kiusaa veljeään...



Mutta se minä haluuuuuuun..... Anna NYT jne, huoh!

4,5-v esikoinen on luojan kiitos vähitellen pääsemässä omastaan eroon ja jopa tekee jotain joskus ITSE, REIPPAASTI! En olisi vuosi sitten uskonut...