~ ♥ ~ KesäNuput to-su ~ ♥ ~

Niin ja samalla jäi koko homma puolitiehen, kun kahvihammasta alkoi pakottaa niin kovasti ja lapsetkin hyökkäsivät samaan pöytään.



Pojat heräsivät tuossa 7.30 aikoihin, mutta itse jatkelin " unia" melkein yhdeksään!!! Kävivät välillä äitiä katsomassa, mutta menivät sitten olohuoneeseen leikkeihinsä ja lastenohjelmien pariin. Olin kokoajan kuulolla ja en kyllä ole vielä suurempia tuhoja täältä löytänyt ; )



Tulipa tosiaankin nukuttua. Menin nukkumaan jo klo 10. Olin eilen Pumpissa. Oli taas kiva kun oli uusi ohjelma ja musiikki, kun alkoi jo edellinen " pikaksen" puuduttaa kun sitä oli veivattu se 3kk!!!!



Lupasin esikoiselle ettämenemme tänään tontille. Ei ollakkaan vähäään aikaan oltu, kun pojat ovat saaneet siellä niin paljon tuhoa aikaan : / (viimeksi ne katuliidut!) Uloillaan nyt sitten ensin siinä pihassa ja syötän sitten nuo. Pienemmän nukkuessa isompikin on rauhallisempi eikä keksi mitään koiruuksia, eli se aika voidaan siellä olla. Tullaan kotiin sitten välipalalta.



Muuten tilasin pojille ensitaveksi haalarit Tanskasta ja siellä nettiputiikissa oli kaikki aletuotteet osta3maksa2. Siellä oli mm. Espritin ihania vauvajuttuja, joten jos jotain kiinnostaa niin suosittelen ; ) os. www.tinyzone.dk



KIITOS KAIKILLE myötäelämisessä tässä minun " perhehelvetissä" tää vertaistuki on kyllä kullanarvoista. Tällä hetkellä suurinosa mun kavereista on palannut töihin, joten he elävät hiukan eri sfääreissä kuin minä... Mutta kyllä tämä tästä, taas on uusi päivä ja hyvin nukuttu yö takana - onneksi saan nukuttua!!!!!



maatuskamamma: onnea raskauteen hienoa, että tärppäsi taas. Pitää muistaa seurailla tilannettasi sitten syksymmällä : )



Tytteli-83: tsemppiä sinullekkin, tuo on NIIN tuttua!!!! Muuten vinkkinä anna tytölle OMA hammasharja tai hammastahnatuubi käteen pesunajaksi, niin keskittyy ihan muuhun. Meillä on toiminut pojilla ainakin välillä ; )



Mutta nyt me mennään (nyt en jaksa tarkistaa kirjoitusvirheitä, joten SOOORIII)



art rv28+?

Yritin soitella neuvolaan niistä sokerirasituksen tuloksista, muttei terkka vastaa, vaikka on puhelinsoitto aika...menee vastaajaan...Höh! no, jätin viestin, josko vaikka saisin vastauksen vielä tänään. :/



Art: Tuo oli juuri oikea termi: tietyt jipot toimivat aina " hetken" ja sitähän se on, aika ajoin pitää lasten kanssa toimiessa muutella strategioita ja se, mikä toimi vielä viime viikolla mainiosti, ei purekaan enää seuraavalla...ainakin meillä näin oli joskus nukutusrituaaleissa, puhumattakaan monesta muusta asiasta.



Mikähän siinä onkin, että kynät kiinnostavat lapsia niin kovin. Keskimmäinen maalasi joskus vahaliiduilla väliaikaisen kotimme seinät. Onneksi kuviot lähtivät pyyhekumilla pois. Tämä meidän nuorimmainen lähinnä syö terät kynistä ja sitten ihmetellään, miten koko naama ja suu on ihan punaisena tai vihreänä...tosi kivaa.



Muutenkin, on se vaan niin terapeuttista huomata, että muillakin on ihan samanlaista skeidaa välillä niskassaan, mutta sitten taas helpottaa. Kiva kun on tällainen palsta, jossa voi todellakin saada vertaistukea :)



Nuorimmainen kohkasi taas aamuneljästä kuuteen, joten olen hieman pöllähtänyt tällä hetkellä, ei väsytä, muttei olotila tunnu kovin " omalta" .

Piti niin lähteä kaupunkiin, mutta kun katsoin ulos ja näin, että siellä sataa räntää tuutin täydeltä, jäin harkitsemaan asiaa vielä kertaalleen....taas yksi päivä jumissa kotona. :-/



Masussa meuhkataan taas oikein urakalla. Välillä tuntuu, että siellä on useampi kuin yksi vauveli, mutta pakko se on uskoa, että yksi siellä vain meuhkailee. Osaa tuo olla välillä niin hiljaakin, että mietin, onko liikkunut lainkaan.



Hain eilen postista äitiyspakkauksen ja täytyy sanoa, että kerrankin siellä oli sellaisia vaatteita ja värejä, jotka ovat ihan kauniita ja neutraaleja. Vuoden 2006 pakkaus oli tähän astisista pakkauksista kyllä ihan pohjanoteeraus. Pelkkää sinistä vain...pue siinä sitten tyttölapsi niihin tamineisiin. Jokaiselle vastaantulijalle olen saanut oikaista, että meillä on tyttö, eikä poika. Jännä miten se vaatteiden väritys ratkaisee... :(



Tajusin juuri, että ensi viikolla on jo pääsiäinen. Tämä maaliskuu on mennyt kyllä ihan hurahtamalla eteenpäin! Nyt mennään jo puolivälissä kuukautta...ei aikaakaan kun olemme jo huhtikuussa. Kevät tuntuu olevan hyvä aika odottamiselle kun päivät senkuin kiitävät eteenpäin pitkän syksyn ja pimeän talven jälkeen. Parin viikon kuluttua on jo kesäaikaan siirtyminenkin. Kivaa!



No, nyt pitää lopetella ja koettaa taas soittaa sinne neuvolaan, josko joku vastaisi sieltä vielä tänään.



Kanelisokeri 27+6 (taas on yksi viikko eletty) :)

Ei varmaan paljon naurata perhehelvetit, mutta täytyy sanoa, että välillä hymyilyttää nuo lapsukaisten tempaukset :) Äitiä ei varmaan naurata, mutta on ne vintiöt kyllä kekseliäitä, kun löytävät liituja jostain tai syövät kyniä :D



Pitkän kivuttomuuden kauden jälkeen on nyt ilmestynyt sellaista kipua, joka tuntuu tosi alhaalta, ehkä emättimessä, ja on sellaista terävää ja viiltävää. Mitäköhän se voisi olla? Miltä se häpyliitoskipu tuntuu, onkohan se sitä?



Kun en päässyt neuvolalääkärille, eikä aikaa meinaa järjestyä, nyt tietysti ilmestyy kaikenlaisia kipuja ja supisteluja ja alkaa jännittää, että alakerrassa tapahtuu nyt jotain. Pakko kai mennä yksityiselle, jos ei muuten järjesty.



Imetysliiveistä piti kysymäni: pitääkö niitä rintsikoita pitää koko ajan päällä? Meinaan, ennen raskautta kuljin kotona aina ilman rintsikoita, vaikka koko oli silloinkin DD. Pidetäänkö niitä rintsikoita sen suihkuavan maidon takia vai tuen takia? En ole yksiäkään vielä hankkinut, mutta ehkä olisi syytä.



Räntää sataa, yök. Ostin jo helpot kevätkengät, joihin voi vain sujauttaa jalkansa, mutta eipä niitä nyt voi tossa kelissä käyttää.

Nuo vihlonnat tulevat kohdunsuulta, näin on minulle lääkäri joskus selventänyt kun olen sitä ääneen päivitellyt. Ihan kuin joku kaivelisi sormella siellä tai pistelisi sinne sukkapuikolla, ei mikään kiva tunne. Onneksi tuota vihlontaa ei ole vielä ollut tässä raskaudessa, mutta loppua kohden tulee ihan varmasti olemaan kun paikat alkavat pehmetä yms. kivaa...



Liitoskipuja minulla on ollut lähinnä häpyluussa. Se kipu on sellaista jomottelevaa särkyä, eivätkä äkkinäiset liikkeet tee todellakaan hyvää, mistään haara-asennoista puhumattakaan :O tuntuu kuin luut räsähtäisivät rikki ja koko häpykumpu menisi kasaan. Voin sanoa, että vesi tirahtaa silmiin...tällä kertaa olen välttynyt liitoskivuilta, mikä on pienoinen ihme...noh, koputan puuta, toivon parasta ja pelkään pahinta.



Poltsille toivottelen jaksamista ja kestämistä. On se kumma, ettei saa neuvolalääkärille aikaa! :( Eikö se lääkäri voi ottaa ylimääräisellä ajalla sisään? Meilläpäin sellainen kyllä onnistuu ja joskus on ehdotettukin kun on ollut akuutti tarve.



Kanelisokeri 27+6

Ihanaa kun lumet sulaa, tulis vaan pian kesäkelit :)



Mulla ei ole parempaakaan tekemistä kuin netissä lorviminen - tai olis, mutta ei inspiroi siivota tms... Kolmatta päivää niskat jumissa ja pää kipeä. Lenkillä vois tänään käydä koiran kanssa (tai kävely kai se ennemmin on kuin lenkki :)



Uimaan haluan edelleen vaan kaveri puuttuu. Uimahallikin aukeaa vasta 14.00, olis kiva käydä jo aamupäivällä. En ole tosin vielä sovittanut nuita uikkareita, mahtuuko ne edes päälle.. Lauantaina pitäis jaksaa töihin! Kävin eilen katsomassa ensi viikon vuorot ja mulle oli laitettu vain tiistai ja keskiviikko töitä, kiva!



Nyt vihdoin eilen sain ne Kelan paperit. Vielä kun osais täyttää. Osaako joku sanoa tuosta miehen lapusta, mitä rahaa se siis voi saada, tai miten sen lomat? Mies on tavallaan yrittäjä, sillä on oma toiminimi mutta se kulkee toisen firmassa tekemässä töitä " alihankintana" vakituisesti, eli tavallaan on toisella töissä mutta oman toiminimen kautta.



Sitten sain Kelalta semmoista informaatiota, että jos vien sinne työnantajan todistuksen, että työtunteja on vähennetty nimenomaan raskauden takia, voivat laskea mulle sitä äitiysrahaa entisten/ enempien työtuntien mukaan! Enpä olisi tuota tiennyt jos en olisi mitään ruvennut sieltä kyselemään. Näinhän se on ettei oikein siellä ole mitään korvaavaa kevyempää työtä tarjolla joten ei mua muihinkaan tehtäviin voi siirtää.



Eilen oli mahassa todellinen myllerrys vähän väliä käynnissä ja näyttää että sama meno jatkuu tänään. Sitä ennen oli pari päivää aika hiljaista. Maha on kyllä jo ihan valtava, hauska aina miehelle esitellä sitä, kun se ei voi olla katsomatta ja sitten kummallakin pettää pokka :)



Halvat ne on hullun huvit, 26+6 (ja taas huomenna vaihtuu viikko!)

Eilen oli neuvola-lääkäri.Saikkua sain kaks ja puoli viikkoa eli siihen asti että kesäloma alkaa.Eli ei päivääkään enään töitä!!!! =) Mulla oli kyllä leveä hymy kun lääkäri kirjoitti sitä lappua.Supistelu herkkyyden takia sitä kirjoitettiin.Kohdun suulla ei ollu mitään tapahtunut vaikka jatkuvasti supistelee.

Kaikki arvot olivat kuten pitikin,sf-mitta on 26 eli juuri ja juuri yläkäyrällä.



Illalla oli perhevalmennus.Meitä oli neljä pariskuntaa opiskelemassa synnytystä ja loppuraskautta.Teoriassa synnytys on helppo ja selkeä, mutta totuus taitaa olla toinen.En osaa pelätä sitä lainkaan vaan se vaan kiinnostaa ja on " kiva" kokea se.



Aika käy pitkäksi täällä kotona yksin niin soitin äitipuolelleni joka lupas lähteä mun kanssa ravintolaan syömään ja viettää muutenki aikaa kaupungille.Käydään varmaankin ostamassa vauvalle tarvikkeita ja jutellaan naisten kesken..



Hauskaa päivää kaikille vaikka tota räntää sataakin!



Node rv 26+2

Kaikki oli pikkuisella hyvin ja painoarvio oli 749g, seuraava polikäynti onkin jo 3 vkon päästä. Mulla noita polikäyntejä tuleekin kun mulla on se klexan-lääkitys tässä raskaudessa (ja edellinen raskaus päätyi keskenmenoon viime kesäkuussa rv16) niin haluavat seurata tarkemmin.



Liitoskivut ja närästys on nyt pysyvä riesa täällä, yöt ovat tuskallisia närästyksen kanssa kun pitää olla maata. Olen nostanut pääpuolta sängyssä mut silti ei tunnu auttavan..rennietä olen syönyt ja gavisconia (meniköhän nimi oikein...) mutta nekään ei tunnu auttavan. Aiemmista raskauksista ja närästyksistä tiedän sen että kun vauva syntyy niin närästys loppuu kuin seinään, joten kesää odotellessa =)



Nyt täytyy taas rientää joten tässäpä pikaiset kuulumiset.



Kauris ja pulla rv25+6

Sori, oma napa, mutta tarkennus vielä Kanelisokerin viestiin alapäävihlaisuista: tarkoittaakohan ne kivut nyt sitten kohdunkaulan pehmentymistä? Eiks se ole huono asia?



Pitää nyt taas hätäillä. Lääkäriajan sain kiemuroiden kautta varattua viikon päähän.

todella suuret sympatia halit kaikille, jotka kamppailevat esikoisten/lapsien kanssa. Taistelua elämä on meilläkin, pikkuiruisen on helpottanut ja päivä kerrallaan mennään. Toivotaan, että tämä pahin vaihe on nyt ja sen jälkeen vain normi kiukuttelua.



Kovasti tuntuu olevan kaikenlaista kipuilua liikkeellä. Itsellä ei ole normaalin lihasjumin lisäksi mitään kipu tuntemuksia. Tosin ei ollut esikoisestakaan. Ekat kivut olivat sitten jo synnytyskipuja. Mielelläni toivoisin nyt menevän samalla lailla.



Hiukan alkoi illalla naurattamaan, kun mä kohelsin ympäri kämppää mahani kanssa. Milloin vaatehuoneessa, niin että maha tiputteli tavaroita tai vessassa tavarat sinkoilivat kädestä. Mies sanoikin, että johan on elämää, olet kuin norsu posliinikaupassa. Kieltämättä norsumainen olo alkaa pian olemaan, masunympärys on 98 cm.



Räntää on työntänyt taivaalta tasaisesti. Tulisi jo kunnon kevät!



Eliador ja vimpula 27+6

Ne vihlaisut voivat tarkoittaa sitäkin, että siellä kohdun suulla/kaulalla tapahtuu pehmenemistä tai pientä aukeamista ja lyhentymistä, mikä on toki ihan normaaliakin viikkojen saatossa, mutta eipä minullakaan mitään hätää niiden vihlaisujen kanssa ollut. Vähän oli kaula lyhentynyt ja kohdunsuu sormelle raollaan kun kävin tarkastuttamassa noiden vihlaisujen vuoksi edellisessä raskaudessa.



Korostan, että niitä vihlaisuja oli vasta viimeisellä kolmanneksella, lähempänä laskettua aikaa (muutamia viikkoja ennen), ei vielä tässä vaiheessa raskautta.



Kanelisokeri 27+6

Art: ollaan joo kokeiltu vaikka mitä tuon hampaanpesun kanssa. Joka päivä toimii vähän eri asia. Pitkään kyllä toimikin tuo kikka, että oli oma harja, mutta ei mene enää siihen lankaan. Miehen sähköhammasharja oli kans yks mitä jaksoi monta viikkoa tutkiskella, mutta siihenkin mielenkiinto lopahti. Yleensä saan pestyä ne kun sanon, että pestään yhdessä. Mut eilen oli varmaan niin väsynyt ja huomionkipeä, ettei mikään olis auttanut.



Onhan se toisaalta ikävä pakottaa pesemään hampaat, mutta toisaalta jos aina jättää pesemättä sen takia että kiukuttelee, niin alkaa varmaan käyttää nopsaan tilannetta hyväksi.



Node k., hiukkako olen kateellinen... Vielä kun itsekin jaksaisi tsempata muutaman viikon (9 työvuoroa), niin haen sitä saikkua. On sitä iltaisin kyllä totaalisen raato.



Mies lähti tänään jo viideksi töihin, eli taas ollaan kahdelleen neidin kanssa. Onneks huomenna on perjantai. Joka aamu tuntuu töihin tallustellessa siltä, ettei ole kotona käynytkään. Alkaa hieman kypsyttää. Ja hitto tuota keliä. Räntää tulee taivaalta minkä kerkiää. Sais jo se kevät tulla ihan kunnolla ja lumet sulaa pois. Vitsi kun mie olen malttamaton.



Tänään tuli vauvalle turvakaukalo postissa. Olipas se kivan näköinen ja topattu. Ihanaa päästä sit taas laittamaan vauvan sänky. Pitää käydä esikoisen kanssa ostamassa uudelle tulokkaalle joku pehmolelu.



Nyt me taidetaan painella suihkuun tuon naperon kanssa. Onpahan yksi illan pakkokuvioista sitten tehty.



Tytteli-83 rv 28+3

Nyt vaan nopsaan omaa napaa, myöhemmin sitten lueskelen paremalla ajalla teidän muitten kuulumisia.



Akupunktion piti olla tänään, mutta ihana, ihana synnäri oli sitä mieltä että nyt ennen kuin yhtäkään neulaa enää tuikataan ahteriin, niin ylilääkäri saa tutkia perusteellisesti näitten kaikenmaailman pikkukremppojen ja tulehdusarvojen takia. Niinpä sitten tutkittiin. Ja vähän kuten 4D-ultran tehnyt lääkärikin epäili, niin nuo minun kovat kouristukseni taitavat sittenkin olla kiovia supistuksia eikä suinkaan mitään suolisto-oireita. Kohdunkaulalla oli sen verran isoja muutoksia taas kahdessa viikossa tapahtunut ja samaan aikaan päälle iskenyt " kouristus" varmistui supistukseksi. Estolääkitysresepti kouraan, pakkolepokäsky ja 10vrk:n päästä kontrolliin ja uudet labrat.

Oli kyllä iso helpotus kun asiat alkavat selviämään, mutta samalla kuitenkin meinasi pieni paniikki-itkukin päästä tältä kovanaamalta joka ei juurikaan muuten mistään panikoi. Kun niin topakasti lääkäri puhui liian pienistä viikoista ja painotti että vkolle 35 olisi nyt tarkoitus päästä. Tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään huolestuttava mutta kai ne hormoonit vaan jyllää siihen malliin että meinasi hieman paniikkia iskeä päälle. Nyt jo onneksi rauha maassa ja osaan taas ajatella rennosti eteenpäin.



Muutamia työkeikkoja olisi vielä maalis-huhtikuun aikana ja tuntuu vähän kurjalta alkaa soitella asiakkaille ja perua ne. Eiköhän kaikki kuitenkin tilanteen ymmärrä, ja toki jos supistukset tästä alkaisivat rauhoittumaan niin katsotaan sitten jos uskaltaisi kokeilla pari tärkeintä hoitaa alta pois... katsotaan.



Mutta nyt syömään ja sohvalle rötväämään, lueskelen teidän muitten jutut sitten myöhemmin.

(ja sorry tämä omanapainen postaus ;-))



nappula ja urpo-ulla 28+3

Ihan ensiksi: Nappulalle jaksamista! Kuulosti ihan kamalalta tuo lepomääräys ja kaikki nuo muutokset kohdunkaulalla :( Tässä kun on näitä viikkoja vielä ihan riittämiin jäljellä niin tuollainen tuntuu ihan vankeusrangaistukselta. Tsemppiä!



Meillä taas vaihteeksi rikkinäinen yö. En tajua miten tuo meidän 1v voi kuvitella joka himskatin yö klo 3 lähtien, että hän voi alkaa valvoskelemaan tuntitolkulla? Rytmit ihan sekaisin! Nyt kyllä nukkuu kuin possu tuolla sängyssään... nukahti viimein kuuden kieppeillä ja minulla on nyt silmät ihan ristissä :(



Soittelin eilen neuvolaan ja sain viimein jonkun sijaisen sieltä kiinni iltapäivällä. Sokeriarvot olivat ihan normaalit. Ovat nostaneet täällä Tampereella sen paastoarvorajan 5,2 mmol/l entisen 4,8mmol/l sijaan, mikä on hyvä juttu kun nyt paastoarvoni oli tasan 5,0. 1h arvo oli 7,0 ja 2h arvo sitten taas 5,2 eli hienosti läpäisin kokeen, enkä ainakaan nyt tällä hetkellä kasvattele sokerivauvaa sisälläni :)



Katselin edellistä äitiysneuvolakorttiani vuodelta 2006 ja totesin, että olen jo tässä vaiheessa raskautta painanut 5kg enemmän kuin mitä painan nyt. Saan kait olla onnellinen, ettei tuota rasvaa ole kertynyt enempää vielä, vaikka liikkuminen on noiden ikävältä tuntuvien harjoitussuppareiden vuoksi jäänyt ihan minimiin. En tajua, miten te jotkut jaksatte vielä käydä jumpassa tai uimassa?...minut voisi kärrätä sairaalaan moisen tuokion jälkeen. Jo pelkkä ajatuskin saa vatsan kiristymään.



Nyt pitää jatkaa aamun toimia. Lähden puoliltapäivin kaupungille ja jos vaikka tässä ennen kuopuksen heräämistä ehtisin ruokkoamaan tämän keittiön ja laittautumaan valmiiksi niin olisi ihan hyvä juttu.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Kanelisokeri 28+0

Huomentapäivää täältä Savosta.



Suosittelen luovaa tulkintaa, jos tässä kirjoitellessa minulta ajatus katkeaa kesken lauseen ja se pointti jää matkan varrelle.



Minä jatkan sairastamista. Kävi niin, että olen allerginen penisillinille ja yhden antibioottikuurin olen tähän tautiin syönyt. Työterveydestä sitten sanoivat että eipä ole oikein troppeja enää hoitaa kun en raskauden takia voi järeämpiä antibiootteja syödä. Sitten määräsi minut poskiontelon punkteeraukseen. Se sitä oli mukavaa. Tämä tapahtui toissapäivänä ja eilinen meni vielä aristavien poskien kanssa.



Innostuin sitten leipomaan eilen ja tein voisilmäpullia ja torttua paria sorttia. Tarkoitus olisi pakastaa niistä osa muuta saas nyt nähdä miten ehdin saada ne jäihin ennen noita loppasuita. Eilen illalla oli vielä työkaverilla Tupperkutsut ja oli ilmeisesti niin kovat bileet kun minä olen kuin pystyyn kuollu tänään. En millään pääse hereille ja aamukin alkoi kolmen voisilmäpullan voimalla. Siinä taas näkee miten tankkaan väsyneeneä ja perse senkun kasvaa. :( Ja tietty se entibioottikuuri nosti närästyksen joka ilmeisesti ruokkii tätä ebolayskää ja renniet on vain vitsi ja pullaahan on siihenkin sitten hyvä syödä. Saakeli.



Niin, nämä 2-3 päivän työviikot on alkaneet olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Tiistaina jäin tällä viikolla taas kotiin ja poika tietty nauttii kun ei tartte päiväkotiin mennä. Oli kyllä hyvänä apuna taikinoita tehdessä eilen. Piti vaan varoa ettei kieli mene vatkaimen väliin :D



Niin ja lomilta tullessa oli siitä käräjäjumpasta tullut lasku. 810,10e, kiitos. Minä kun kylven rahassa muutenkin niin tuohan se on mukava maksella. En ajatellut että noin iso olisi lasku, laskin että 500e olisi riittänyt. On vähän semmoinen olo nyt etten tiedä itkisinkö vai tuijottaisinko apaattisena seinään. Kaikki ponnistukset säästää pahan päivän varalle on ihan tyhjän kanssa ja sitten on semmoinen pelko perseessä koko ajan että jotain tapahtuu, auto hajoaa tms ja minulla ei ole rahaa. Hullua kai näitä on murehtia näin mutta väsy tekee mihin väsyllä kapasiteetti riittää. Minä olen nääs niitä, joilla pitäis olla muutama satanen hihassa että olisi turvallinen olo.



Ehket päikkäreiden jälkeen on sitten parempi olo. Nyt on kakofonia vallalla.



- SelluliittiPirkko ja mahassa Hirmuinen Jumppa rv 25 +1



p.s. eikö se saatanan äitiysloma jo ala?

Viime viikolla syntyi mun serkulle Pirkkalaan poikavauva. Oli kuukauden etuajassa ja silti painoi yli 4kg. Mukelon äitillä on diabetes ja ilmeisesti on ollut ongelmia sen kanssa. Poika joutui tiputukseen kun verensokeri heitteli synnytyksen jälkeen. Sitten äiti soitti ja kertoi kuulumisia. Tippa olikin mennyt väärään paikkaan, kudokseen ja poika oli turvonnut ja joutunut nesteenpoistolääkitykselle. Sitten oli noussut korkea kuume ja on nyt kriittisessä tilassa vauvojen teholla. Ei tiedä, selviääkö.



Hyvä kertoa hormonihirviölle tämmöisiä uutisia. Byääh kuuluu jo muutenkin.



- nosesama

Onneksi ei itse tarvitse tällä kertaa odottaa sen kummemmin äitiyslomaa (tai toivoa sairaslomaa), kun olen hoitovapaalla. Mun työmatkakin on yli 70 km suuntaansa, joten viime raskaudessa välillä ihan pelotti nuo automatkat. Silloin olinkin kovin supistusherkkä ja ravasin lääkärillä tarkistuksissa. Tuolloin sain sairasloman kuukautta ennen äippäloman alkua, sen verran raskasta työssäkäynti oli (ainakin henkisesti).



Eilen oli lääkärineuvola. Kaikki ok, paitsi Hb oli vain 103. Nyt vain rautaa päivittäin. Viimeksi tarvitsin rautaa vasta viikolla 34. Paino oli noussut taas hurjat 700g/vko. Viimeksi oli 600g/vko. Sf-mitta oli kuitenkin vain 22cm. Keskikäyrällä kuitenkin, mutta painonnousun suhteen luulisi olevan isompikin maha... Yhteensä painoa tullut 7 kg, kun lähtötilanne oli n. 61kg (pituus 174cm).



Sairastettu on meilläkin. Pari viikkoa sitten pojalla oli nuha ja mulla viikon ajan myös kuumetta. Viikko oltiin terveitä, ja nyt mulle tuli uudestaan nuha ja pojalle myös kuume. Sairastelun aikana mulla rupes enemmän supistelemaankin. Rasitus siis tuntuu masussa. Aika lieviä suppareitahan nuo kylläkin ovat olleet.



Hyviä viikonloppuja!



timaja 27+0 (tai 28+0, riippuen taas kumman LA:n mukaan lasketaan...)

Aika hurjaa menoa serkullasi, Mansikkapirkko. Toivotaan, että kaikki menee hyvin!! Erityisen herkästi vielä ottaa kaikki tuollaiset uutiset raskaana.



Nappula: koita nyt vaan lepäillä, kyllä ne asiakkaat ymmärtää! Vauvan paras paikka mahassa on vielä ainakin muutama kuukausi :) Minulla on yhden ystävän vauva syntynyt näillä viikoilla, neljä vuotta sitten. Periaatteessa todennäköisesti pärjää jo ihan hyvin, mutta kyllä se alkuaika varsinkin on tosi stressaavaa ja väsyttävää. Kuukausia sairaalassa jne.



En tiedä, miten en eilen huomannut uutta pinoa ollenkaan, kirjoittelin varmaan vaan ekaan tarjolla olevaan. Ja senkin aikana kone tilttasi monta kertaa, jee. Nyt on kuitenkin stressi vähentynyt. Oli eilen taloyhtiön kokous, joka sujui tosi mukavissa merkeissä. Päästiin rempoista ym. yhteisymmärrykseen. Ihanaa...



Nyt aloitetaan sitten kesäpaikan laittoa. Huomenna pitäisi olla ikkunoiden asennus, sunnuntaina mennään varmaan tytönkin kanssa sitten paikalle. Kohta pääsee kasvimaallekin kuopsuttelemaan!!



Poltsi kyseli rintsikoiden käytöstä yöllä. Alussa ne oli kyllä mulla tarpeen, mutta jossain vaiheessa sai luopua. Sitten käytin toppia, jonka alla liivinsuojat suurinpiirtein pysyi paikallaan. Ja toiset vissiin suojaa lakanaa esim. pyyhkeellä. Kaikenlaisia ratkaisuja on, jos ei rintsikoiden käyttö yöllä istu.



Meillä on kyllä esikoinen tosi kiltti tapaus, jos vaan muistaa halailla riittävästi eikä itsellä ole stressiä. Silloin tulee niitä yhteenottoja... osaa nimittäin kyllä esim. vaatteista venkslata ja jos on kiire, menee välillä hermot. Hampaitten pesussa yksi toimiva juttu on ollut, että ihastelen ihania valkeita hampaita tai keksin kaikille hampaille tutut nimet (" ketäs täällä onkaan" ... ja sitten käydään tuttuja ihmisiä läpi niin paljon kuin tarvis on... äiti-hampaasta alkaen). Ja sitten välillä " kissat juoksee" siellä suussa tosi nopeesti ja harjakin kulkee samaan tahtiin jne jne.



Mukavaa viikonloppua!



Taika, viikkoja melkein 26

Ihanaa kun tulee viikonloppu että voi laiskotella ihan luvan kanssa. Keskiviikosta lähtien olen laiskotellut " salaa" eli en ole saanut kuin pari järkevää asiaa tehtyä päivisin kun pitäisi opiskelujuttuja saada aikaan --> huono omatunto.



Olen menossa maanantaina osteopaatin vastaanotolle, syynä nämä nikamien asentomuutoksista johtuvat iskias- ym. hermovedot, joista sitten johtuu edelleen lihasten kramppaamista jne. Eli olen menossa ihan nippuun, tiedän sen kokemuksesta vaikka tällä hetkellä tilani ei ole mitenkään pahimmasta päästä vielä. Keskiviikkona sain lekurilta Panacod-reseptin, mutta päätin odottaa sen osteopatian ensin ja käytän sitten panacod-kuurin jos vielä tarpeen.



Kerron sitten teillekin mitä vaikutuksia osteopatialla lienee. Vinkin sain kaveriltani joka on ammattiurheilija. Tietänee jotakin kroppakrempoista jollei raskaana ole ollutkaan. Hän sanoi että lääkärit ei tiedä tämmöisistä jutuista mitään =) Mulla on kyllä suuret odotukset, nimittäin toivon tästä olevan niin suurta apua että minusta tulee jälleen ketterä oma itseni ja tämä ärsyttävä taaperrus loppuu.



Pääsiäistä tosiaan pukkaa heti ensi viikolla, minulla onkin touhukas viikko ja toivon että tämän loppuviikon laiskotteluilla olen saanut kerättyä energiaa sen jaksamiseen. Yliopistolla on aktiivista, pääsiäisen mökkireissun suunnittelu ja ruokahuolto pitäisi hoitaa, ja kuoron pääsiäiskonsertti on pitkäperjantaina ja sitä ennen paljon harjoituksia muun elämän ohella. Meillä on vaikea ohjelmisto joka on vielä hmmm... loppusilausta vailla.... mutta onhan tässä vielä viikko aikaa... Pääsiäiseksi sitten mökille, tai siis vapaa-ajan asunnollemme (kun rakensimme uuden niin päätimme alkaa kutsua sitä vapaa-ajan asunnoksi, mutta sana mökki istuu kyllä tiukassa). Ihanaa mennä sinne!! Mökki -eiku- vapaa-ajan asunnon ikävä on jo kasvanut melkoiseksi talven aikana.



MansikkaPirkolle tsemppiä, ja tietenkin etenkin sille serkkusi vauvalle. Aika hurja juttu ja etenkin melkoinen hoitovirhe sairaalalta! Toivotaan että hän toipuu. Kerrohan miten tilanne edistyy.



maarmeladi 27+5

oletteko muut tunteneet? Niin hauskan tuntuista, tasaista hytkymistä. Jossain taidettiin selittää sillä, että imee lapsivettä väärään kurkkuun... voi toista :)

Jo vain. kun on liian väsynyt, seinät tuppaa kaatumaan päälle. Itkuherkkä olo on vieläkin mutta nyt sentään ajatukset pysyy kasassa.



En ole serkun pojasta kuullut vielä uusia uutisia. Kerron juu miten asia etenee.



Hivenen parempi mieli kun sain kynnet viilattua ja laitoin lakan. :) Mies tulee kohta töistä ja on sovittu että mennään Rauhalahden kylpylään lutaamaan koko porukka. Niskat on ihan jumissa joten saisi niitä siellä liikuteltua.



Joku puhui imetysliiveistä. Minulla on käytössä imettäessä yötä päivää. Rinnat vuotivat viimeksikin niin että katsoin pareeksi pitää yölläkin. Sai sen liivinsuojan pysymään paremmin paikoillaan. Suosin kokemuksesta niitä kaarituettomia versioita, eivät paina. Minulla kun myös on tuota rynnästä. Normaalisti 85C/D ja nyt ostin uudet ja koko oli 90E (Huh?). Pitää siis olla liivit kun nahkaleilien alta hikoaa muuten.



Sanokaahan, jos suonikohjuja tulee jalkoihin odotusaikana, pysyvätkö ne vai onko toivoa että häviäisivät? Minulla ei ole ikuna moisia ollut ja nyt olen huolestuneena katsellut kuinka verisuonet alkavat enempi ja enempii mollotella tästä kalkkuna-kalpeasta persuksesta.



Jahas, tässä vahtaan kuka naapureista tulee töistä. Nyt ajoi ohi naapurin keski-iän kriisiä poteva isäntä tipunkeltaisella " urheilu" autollaan. Minusta tulee varmasti semmoinen vahtimummo näille nurkille. Osaan sanoa, missä mökissä ollaan kotona kun päivystän tässä koneen ääressä ja ikkunasta katson. Huutelen sitten ikkunasta tai ovesta väliaikatietoja ja neuvoja tarvitseville. Niin, moneen kertaan on todettu että minä olen ollut oikeassa. Kysykää vain minulta.



No nouseehan se häntä sieltä.



- VahtiPirkko