asiallisia kysymyksiä kihomadoista, jos joku oikeasti tietää
Meillä oli nyt ekan kerran nämä tuttavvuudet, tai ainakin tietääkseni ja kun netistä hakee tietoa niin sitä löytyy niin kirjavasti - että jos olisi joku jolla on esim. ammatin kautta oikeaa tietoa... Tai ihan puhtaasti kokemuksenkin.
Meillä tämä ilmeni niin, että yksi ilta (alkuyö) 4 v neiti huusi kuin syötävä, että sattuu, peppuun sattuu, hakkasi alapäätään... No, kurkkasin peppuun ja yhden madon näin luikertelevan äkkiä valoa karkuun (kylläkin emättimeen päin). Seuraavana aamuna haettiin pyrvin ja syötettiin koko perheelle...
ekat kysymykset: Koska meidän neiti reagoi siihen kivulla, niin onko mahdollista, että ollaan niin onnekkaita, että se oli se yksi ainoa mato, joka sai sen aikaan vai onko luultavampaa, että siellä on jo ollut matoarmeija, ja määrä sai aikaan kipureaktion?
Pyrvinin ohjeessa lukee, että voi (en muista tarkkaa sanamuotoa) ottaa uuden satsin kahden viikon kuluttua munista kuoriutuineiden tappamiseksi, joissain lähteissä puhutaan 10 päivästä... Onko sillä väliä ottaako sen 10 päivän vai 14 päivän kuluttua? Kauanko sen vaikutus kestää? Meinaan jos otan tänään tabletin ja ne madot, jotka on eläviä kuolee, niin eikö sisällä elimistössä voi olla eriasteisia munia/toukkia... niin että joku voisi kuoriutua seuraavana päivänä, joku sitä seuraavana jne... eli vaikuttaako se aina tappavasti sen 2 viikkoa vai miten?
Lakanat vaihdettiin seuraavana päivänä ja imuroitiin ja patjat, peitot ym saunotettiin (pakkanen oli juuri mennyt ohi ja joissain lähteissä puhuttiin saunaan laittamisesta), osa leluista myös, osaa leluista pyyhin desinfiointiaineella ja kaikki mahdolliset pinnat, jotka keksin ja joka välissä kynsiharjalla pestään käsiä ja vielä desinfiointiainetta päälle... ja rasvaa kun kädet alkaa hajota... ja neidin peppu pestään aamuin illoin ja sen yhteydessä vaihdetaan puhtaat alusvaatteet.
pari seuraavaa kysymystä... kuinka usein sen jälkeen oikeasti pitäisi lakanat vaihtaa? Entä yöpuku? - ei ihan päivittäin kuitenkaan jaksaisi. Meillä ei kukaan kuitenkaan periaatteessa koske takapuoleensa kuin vessassa käydessä ja varsinkin nyt vannotettu, ettei käsiä peppuun. Eikö tällä hommalla periaatteessa madot pitäisi saada häviämään.
Eikö olennaisin ole kuitenkin se, että ei laita suuhun mitään missä olisi munia... eli ei leluja suuhun ja sormet todella hyvin pestynä ennen ruokailua - ja ollaan syöty vain sellaisia, mitä syödään lusikalla tai haarukalla... kohta alkaa kyllä leipää kaivata...eli jos ei munia menisi suuhun, niin madotkin "itsestään" häviäisivät.
lääkkeen jälkeen olen käynyt kurkkimassa kaikkien peppuihin n. 1-1,5 h sen jälkeen kun ovat menneet nukkumaan, ja mitään ei ole näkynyt. Mutta eihän ne siellä koko yötä varmasti huhki ja jossain puhuttiin että kävisivät vasta aamuyöllä... onko oikeasti arpapeliä että sattuisi niitä näkemään, jos on?
Entäs se kakkaaminen. Lääkkeen oton illalla tytöltä tuli pissa ja kakka (pottaan tarkastusta varten) ja siellä se pissan seassa lillui se yksi mato. Jos kakan mukana tulee matoja, onko se ihan selvää, että ne on niitä, jotenkin ihan siinä pinnalla, vielä valkoisena?
Itseltä kurkin ja yhdestä kakasta "nousi ylöspäin" sellainen ruskea - siis saman värinen kuin kakka- narumainenn pätkä, toinen pää kiinni siellä kakassa - voiko ajatella, että oli varmasti mato vai kenties mandariinin kuoren palanen?
Jos itselläni tietämättäni on ollut matoja, normaalia hygieniaa käyttäen kuinka todennäköistä on, että olen onnistunut tartuttamaan monta ihmistä... tunnen jo valmiiksi syyllisyyttä, kun meillä paljon käy ihmisiä kotona, että jos onkin mulla niitä ollut ja olen tietämättäni tartuttanut - kun olen se, joka ruuan laittaa ym...
Miten vaippakokoiset, jostain luin, että yleensä vaipallisilla ei tavata kihomatoja, pitääkö paikkansa esim. vaipan hautovuudesta johtuen vai vaan siksi, että ajatellaan, ettei vaipan kanssa pääse raapimaan takapuoltaan...
Jos nyt on otettu yksi kuuri ja hoidettu nämä hommat ja otetaan n. 2 viikon kuluttua toinen kuuri, niin missä vaiheessa voidaan olettaa, että mitään matoja ei enää ole? Jos siis oireita ei näy kenelläkään... Siitä toisesta kuurista kahden viikon kuluttuako?
En niinkään stressaa itse asiasta vaan siitä, että tietoa on paljon, mutta vähän erilaista ja ristiriitaista... ja kun tuntuu löytyvän niin paljon ihmisiä, joilla vaan on ja on ja on niitä matoja vaikka kaikkensa tekee... No, tämänkin kokemuksen jälkeen viisaampia, mutta jos jollain olisi vastauksia näihin kysymyksiin... Kiitos.
Kommentit (5)
Meillä tämmöinen kokemus:
Lapset 2 ja 4 v, esikoisen pyllyn kihnutus alkoi kiinnittää huomiotani, ja niinhän sitten kun yöllä tähystin, siellä luikerteli matonen. Havainto yhdestä, mutta tuskinpa se ainoa oli... Pienemmältä saatiin sitten havainto samalta viikolta kakkavaipasta. Koko perhe lääkittiin Pyrvinillä, kolme annosta muistaakseni viikon välein. Vedettiin siis vähän yli virallisen suosituksen, mutta kun turvarajat antoivat myöten, ajattelin ottaa varman päälle.
KAIKKI mikä irti lähti (tekstiilit, pehmolelut, kaikki muutkin lelut), meni pesukoneeseen, pakastimeen tai karanteeniin (vähintään kuukauden karanteeni, koska munien elinkyvystä on vaihtelevia tutkimustuloksia). Unilelut viettivät pari vuorokautta pakastimessa joka kuurin yhteydessä. Lakanat vaihdettiin joka viikko seuraavan kuukauden ajan, pyyhkeet ja yöpuvut suunnilleen joka ilta. Patjat imuroitiin, koko huusholli luututtiin joka kuurin päälle (lattiat, sängyt, sohvat, kaikki mikä suinkin jaksettiin). Supertiukka käsienpesukuri päälle ja kaikki napostelu ruoka-aikojen välillä pois. Helvetillinen urakka, sanon suoraan. Mutta ei ole matoja näkynyt sen jälkeen.
On totta, että matokantojen sietokyky eri lääkkeisiin vaihtelee. Mutta totta on sekin, että siivouksen ja etenkin käsihygienian onnistuminen ratkaisee paljon.
Ei voi muuta toivottaa kuin tsemppiä. Sitä tarvitaan...
Sen vaikutus ei säily, on siis kertaisku. Pyrvin tosiaan lamaa madot, kuten joku jo sanoi. ja tulevat sitten ulosteen mukana ulos. Lääke ei imeydy, vaan kun se tulee suolesta ulos, vaikutus lakkaa (mutta sen mukana tulevat siis senhetkiset elävät madot).
Näin homma siis menee:
otat lääkkeen -> aikuiset joutuvat pihalle, munia jää
munia kuoriutuu pikku hiljaa -> uusia matoja suoleen
uusien matojen varttuminen sukukypsiksi kestää sen pari viikkoa -> eivät ala tuottaa uusia munia ennen seuraavaa lääkettä
uusi lääke -> välillä kuoriutuneet ulos, ja nyt ei pitäisi olla enää kuoriutumattomia munia, kun nämä uudet eivät ole ehtineet munia.
itse en ihan luottanut tähän, ja siksi söimme varalta sen kolmannen kuurin - jos siis olisi kuitenkin ollut vielä kuoriutumattomia munia kahden ensimmäisen jälkeen.
tuntui ainakin se pyrvin silleen tehoavan, ettei ole huutoja ollut tai kukaan raportoinut kutinaa--- sitä tosin ei ollut aiemminkaan, enkä ole muitakaan matosia enää nähnyt pepussa tai muualla - tosin kuinka hyvin niitä onnistuisi näkemään. Ajattelin kanssa varmuuden vuoksi ottaa tässä viikko ekasta satsista uuden lääkesatsin ja siitä taas viikon päästä uuden, oman mielenrauhan vuoksi lähinnä.... Uskoisin siis, että tällä saadaan ohi, mutta jäin panikoimaan koska tulee seuraava satsi, kun odottelin eskarilaista eskarissa vessasta ja kaveri jonotti vessaan sen useamman minuutin koko ajan kädet takapuolessa - apua.
Ja jäin miettimään kaikkia synttäreitä ym, kun eihän useinmiten niissä kehoteta käsiä pesemään ennen syöntiä. Missä olen itse ollut mukana aina omani vien käsipesulle, mutta ei tunnu olevan yleisenä käytäntönä (ja tästä lähtien meillä kyllä tasan tarkkaan vahditaan että jokainen vieraskin käy :-))... eli tuskin tulee olemaan viimeinen kerta kun meillä näitä näkyy. Eihän siinä mitään, jos tietäisi, että ne näillä toimenpiteillä varmasti häviää, mutta just se epävarmuus on niin ikävää... Kyllä vaan paljon mielummin ottaisin täit kuin nämä.
Oh, jos nyt jouluksi saisi itsensä rauhoitettua, ettei olisi niin kova stressi - ja puskee syyllisyys päälle että on niin kireenä tälläsesta asiasta, kun moni joutuu kohtamaan ihan oikeita ongelmia, lapsen syöpää tai vastaavaa - niin pientä tämä, että "harmittaa" että se on itselle niin iso juttu...
Kokemusta on vain tuttavaperheen madoista + nettitieto. Katsotaan, onko mitään apua.
Se peppukipu on tuskin yhden madon aiheuttamaa. Joillakin ihmisillä matojen vaeltelu aiheuttaa peräaukon kouristuksia, ja kipu tulee siitä. Kutinaa voi aiheuttaa myös matojen liikkuminen, mutta pääasiassa kutisuttaa se munien ympärillä oleva aine, joka saa munat pysymään iholla. Kutinan tarkoitus on saada ne sormet sinne peppuun, jotta munat päätyisivät suuhun. Se mato, joka tuli pissan mukana pottaan, on ollut eksyksissä. Tytöillä madot voivat vaeltaessaan eksyä emättimeen ja aiheuttaa emätintulehduksen.
Pyrvin ei tapa matoja. Se vain lamauttaa ne, jolloin tulevat ulosteen seassa ulos. Jos muutaman Pyrvin-kuurin jälkeen matoja on vielä, voi pyytää reseptin toiseen lääkkeeseen, joka sitten tappaa. Tuo eri-ikäisten matojen ym. häviäminen yhdellä/kahdella kuurilla on mietityttänyt minuakin. Tuttavaperheessä ainakin näkyi taas matoja viikon päästä ensimmäisestä kuurista. Ottivat samantien toisen ja siitä sitten kahden viikon päästä. Joidenkin lähteiden mukaan munien kehitys elimistössä voi kestää 4-6 viikkoa, ja kun lääke tehoaa vain matoihin, niin ihmetyttää miten parissa viikossa voisi päästä eroon. Sen Pyrvinin tehoaikaa elimistössä en tiedä.
Olen kuvitellut, että lääkkeen jälkeinen lakanoiden vaihto riittäisi. Alushousut kahdesti päivässä sen kaksi viikkoa. Yöpuvun alle voi laittaa pikkuhousut, niin ei tarvitse koko pukua vaihtaa. Ja on vähän tiiviimpi paketti, munat eivät raapiessa "valu lahkeeseen".
Jossain sanottiin, että matotartunnan jäljille harvoin pääsee näkemällä matoja ulosteessa, ellei matoja ole todella runsaasti. Sitä en tiedä, miltä näyttävät lääkkeen jälkeen ulosteen seassa. Jos epäilee matoja vielä olevan, muttei onnistu näkemään, voi pumpulipuikolla rapsutella aamulla näytteen peräaukon suulta. Oma terveysasema antaa siihen ohjeet. Silloinkin vain positiivinen löydös on varma.
Tuota en ole kuullut, että vaippaikäisellä ei olisi matoja. Ainakin jossain ohjeistettiin kiertämään vaippa heti rullalle ja laittamaan heti roskikseen. Vaippaikäinen ei välttämättä itse kierrätä munia eteenpäin, kun ei pääse käsiksi peppuunsa. Matojen elinikää en tiedä. Minäkin olen miettinyt, että jos kiertokulku estetään, häviävätkö madot pikkuhiljaa itsestään.
Jos teiltä on joku saanut tartunnan, niin todennäköisemmin joltain pinnalta tai tavarasta, kun kerran olet käyttänyt normaalihygieniaa. Munat pöllähtävät esim. lakanoista ilmaan, jos ei ota niitä hyvin varovasti pesuun. Laskeutuvat sitten pinnoille, joista siirtyvät käsien tms. mukana suuhun. Pöllähtämisvaiheessa voivat joutua hengityksen mukana elimistöön.
Meillä ei ole ollut oireita eikä näkynyt matoja, vaikka lasten hyvän kaverin perheessä on ollut jo kahdesti tartunta. Yöpukua pojat pitävät useamman yön, mutta pikkuhousut vaihdatan joka päivä. Housut riisutaan aina pöllyttämättä, pikkarit pyykkikorin vieressä. Paljaspeppuisina ei juosta. Kädet pestään ensimmäisenä aamulla (se tärkein pesu, koska unissaan voi raapia tietämättään), kotiin tultua, ennen ruokaa jne. Hiukan nestesaippuaa ja runsaasti vettä. Kynnet pidetään lyhyinä. Näillä konsteilla yritän estää, ettei tartuntaa tule. Jos poikien kaverin perheessä tulee edelleen tartuntoja, harkitsen sitä pumpulitikkotestiä tai kysyn neuvolasta, syödäänkö varmuuden vuoksi kuurit. Kun en tiedä, voiko tartunta olla piilevänä, niin ettei vaan huomata.
Kihomadot ovat vaaraton mutta kiusallinen riesa. Leviämistä edistää häpeävä/tuomitseva suhtautuminen, kun ei uskalleta tunnustaa, että meillä niitä on. Kuitenkin ihan normaali "tartuntatauti" pikkulasten perheissä.
Meillä kolmesta lapsesta yhden kanssa kävimme suuren matosodan, joka kesti melkein 3 vuotta. Ei auttanut Pyrvin, ei lakanoiden ja vaatteiden vaihto, ei käsien pesu eikä kynsien leikkaaminen. Siis vain yhdellä lapsistamme oli tämä ongelma ja noin 2 kk:n välein. Suuren työn ja siivon teimme monen monituista kertaa, mutta aina madot tulivat tähän yhteen lapseemme uudestaan ja uudestaan.
Lopulta menin asian kanssa lääkärin vastaanotolle ja hänen kommenttinsa olivat hämmentäviä, mutta auttoivat. Eli Pyrvin ei todellakaan tapa, ainoastaan lamaannuttaa kihomadot. Eikä se lamaannuta kaikkia tyyppejä, ainoastaan jotkut lajikkeet. Eli joihinkin matotyyppeihin sillä ei ole mitään vaikutusta. Saimme lääikäriltä Vermox-kuurin ja ohjeet: hylätkää kaikki tekstiilit kahdeksi viikoksi. Eli lähtekää koko perhe parin viikon lomalle, jotta kaikki muna-asteella matoissa, pehmoleluissa, sängynkarmeissa ja muualla ehtivät kuolla.
Oli kesäaika, otimme koko perhe Vermox-kuurin ja menimme möklille kuukaudeksi. Siihen pitkä painajaisemme päättyi.