Miten tärkeänä pidätte lupausten pitämistä lapsille?
Eli miten tärkeänä pidätte sitä että lapsille annetut lupaukset pidetään?
Meille tuli riitaa miehen kanssa kun olemme ostaneet pojalle (6,5v) sängyn ja se haettiin eilen ja oli tarkoitus kootakin eilen. No, miehelle tulikin esteitä eikä ehtinyt koota sänkyä ja poika pettyi tietysti. Puhuttiin sitten eilen pojalle että kokoavat sen sitten yhdessä isän kanssa perjantai-iltapäivällä kun isäkin on silloin kotona. Poika halusi nimenomaan olla mukana siis!
No eikö mies meinannut nyt tänään aloittaa sängyn kokoaminen " kun ei oo muutakaan tekemistä" . Oonko mä nyt sitten typerä kun mä menin ja sanoin miehelle että odotas nyt kun luvattiin jo pojalle että kokoatte sen yhdessä??! Miehen mielestä ei lapselle annettua lupausta tarvitse välttämättä pitää... Kun eihän lasten pidä antaa ohjata tai päättää perheessä...
Kommentit (15)
Ei pitäisi olla iästä kiinni, kenelle pitää lupauksensa!
mun mielestä pitäisi ehdottomasti miehesi tehdä homma yhdessä lapsen kanssa. 6 vuotias kyllä jo tajuaa, jos lupaukset rikotaan.
Turha on miehesi myöhemmin harmitella, ettei poika halua hänen kanssaan mitään tehdä, jos nyt itse osoittaa ettei se yhdessä puuhailu ole tärkeää.
Meillä on periaatteena että mitään ei luvata jos ei pystytä pitämään. Joskus toki joutuu jonkin lupauksen rikkomaan, esim. sovittu matka tms. joudutaan siirtämään sairauden takia mutta näissä tilanteissa lapsen kanssa keskustellaan perusteellisesti ja selitetään miksi joudutaan perumaan sekä surraan yhdessä lapsen kanssa. Oli kysymys ihan mistä tahansa, uimahallireissusta/muistipelin pelaamisesta/kaverille kylään menosta/siitä että lapsi saa osallistua johonkin työhön... sama pätee kaikkeen.
Ja niin tyypillinen mies. Missä kohtaa hän aikoo sitten alkaa niitä lupauksia pitämään? Kun lapsi täyttää 10 v.?
Mielestäni lapset oppivat tämänkin asian kotona.
Siis usein miehellä on tapana vähän ajaa lasten yli. Ihan kuin ei heidän mielipiteillään olisi ikinä mitään merkitystä!! Ja kun nimenomaan päätettiin (muka yhteisesti) että odotamme perjantaihin. Ja monta kertaa vielä siitä puhuttiin. Mutta on ihan kuin mies ei olisikaan kuullut moista.
Nyt on sitten suutuksissa mulle kun minä yritän pitää lapselle annettua lupausta.
ap
lapsi no ensin kokenut pettymyksen, kun ei saanutkaan heti uutta sänkyään koottuna, sitten vielä toinen isku kun ei saakaan YHDESSÄ ISÄN kanssa koota sitä sänkyä. Varsinkin tuon ikäiselle pojalle on hirveän tärkeää saada tehdä jotain oman isänsä kanssa, olla mies miehen kanssa yhteistä hommaa tekemässä!!
No mä jo ajattelinkin, etten voi olla niin väärässä. Mun taju oikeasta ja väärästä ja moraalista kertoo mulle, ettei lapselle annettua lupausta voi ilman hyvää syytä rikkoa. Toki aina voi sattua jotain, mutta nythän ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, ettei mies välitä pojan tunteista.
samaa sanoin minäkin miehelle muuten, että yritätkö opettaa samaa mallia pojallesi kuin isäsi on sinulle? MIehen isä ei ole koskaan tehnyt mitään yhdessä poikiensa kanssa:((. Surullista!
Ap
Ai niin kuin meinaat, tai siis miehesi oikeasti meinaa, että lupaukset pidetään vain aikuisille vai mitä ihmettä? No, enpä itse ole moisiin " miehiin" törmännyt.
Sanomattakin on selvää, että normaali pikkupoika haluaa olla tuollaisessa puuhassa mukana oli se sitten luvattu tai ei. Mutta jos on luvattu, niin silloin vastaus on selvä. Jos luvataan, niin lupaus pidetään. Muuten ei luvata. Ei mitenkään hirveän monimutkainen juttu.
Tosin viestissäsi sanot, että " puhuttiin pojalle, että perjantaina kootaan" , et sanonut, että nimenomaan ISÄ puhui. Eli oliko kenties kyseessä sinun ja isän kommunikaatiovirhe, että itse puhuit ja mies tai vastaavaa...No jos näin oli, niin sitten teillä on selvitettävää, mutta joka tapauksessa oli lupaaja kuka tahansa, niin se lupaus pitää pitää.
sillä lapsi nimenomaan ei välttämättä ymmärrä noita tilannetekijöitä, vaikka kuinka koetat selittää. Lisäksi se esimerkin antaminen juuri noissa luottamustilanteissa on äärimmäisen tärkeää!
Nimenomaan se, että jos miehen oma isä EI tehnyt asioita hänen kanssa, niin luulisi nyt totaalisen urponkin tajuavan, ettei haluaa samaa virhettä toistaa. Tuo kertomasi fakta vain korostaa miehesi typeryyttä, kun kerran luulisi tietävän miltä lapsesta tuntuu.
Vierailija:
No mä jo ajattelinkin, etten voi olla niin väärässä. Mun taju oikeasta ja väärästä ja moraalista kertoo mulle, ettei lapselle annettua lupausta voi ilman hyvää syytä rikkoa. Toki aina voi sattua jotain, mutta nythän ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, ettei mies välitä pojan tunteista.samaa sanoin minäkin miehelle muuten, että yritätkö opettaa samaa mallia pojallesi kuin isäsi on sinulle? MIehen isä ei ole koskaan tehnyt mitään yhdessä poikiensa kanssa:((. Surullista!
Ap
Jep alan olla samaa mieltä että mieheni on typerys:((. Ainakin tässä asiassa! Ei niinkuin mitään tilannetajua tai empatiaa...
Juu kyllä me ihan yhdessä muistaakseni eilen ruokapöydässä asiasta keskusteltiin. Tai no kuten yleensä ehkä, että mieheni oli kiireinen ja ajatukset muualla kun tuli se " kiireinen toinen juttu" . Kysyin just että eikö muista mitä olimme puhuneet niin vähän kierrellen ja kaarrellen jotain mutisi.
No, ainakaan sänkyä ei koota nyt. Onneksi.
Ap
ettei pidä lasten mielipiteitä minään tai vähättelee niitä.
voida silloin laatia uusi sopimus. Eli lupausten pitämisessä ei pidä mennä myöskään överiksi, vaan ne pidetään siltä osin kuin on järkevää ja kohtuullisissa oloissa mahdollista.
Esimerkkitapauksessanne pitäisin kiinni siitä, että lapsen pitää saada koota se yhdessä isän kanssa - jos siis se perjantaikin on miehellesi ok.
siitä miten tärkeä osa hänellä on oman pienen poikansa elämässä miehen mallina ja kasvattajana. Että pienelle pojalle oma isä on tärkein aikuismiehen malli (jos asuu samassa taloudessa) ja siten isällä on hyvin suuri merkitys pojan tulevaisuuteen nähden. Ja eikö mies itse nauttisi siitä, että saisi näyttää pojalle taitojaan ja opettaa omalle pojalleen niinkin tärkeän taidon kuin miten kasataan huonekaluja?
Miehen isällä on ollut aina tuota tyyliä, että luvataan vaikka kuu taivaalta, ja unohdetaan kaikki sujuvasti. On kyllä alkoholisti ja muutenkin persoonallisuushäiriöinen, että kuuluu varmaan taudinkuvaan. Mutta minua se inhottaa, ja haluaisin suojella lapsiani siltä.