Äitien " esittäminen" ärsyttää

minulle, vaikka osoittaakin sanansa lapselle.



t. 4

käyttäydytään eri tavoin, vaan sellaista tietoista, tietynlaisen teenäisen äitiys-roolin ottamista äitien ja lapsien ympärillä pyörivissä tilanteissa. t ap

en tosin tarkoita mitään " rakas-kulta-mussukka" juttuja, vaan sitä että joistakin huomaa sen, että nyt ei puhuta " vain" lapselle, vaan ollaan esim. bussissa ja pitää esiintyä kaikille matkustajille...

ikäänkuin esiintyy sille.

vain käyttäytyy niin ja joitakin ärsyttää? tai sitten ei oikeasti voi käyttäytyä niin kuin mieli tekisi...tai sitten tulee selitettyä ja näytettyä lapselle erilailla kuin toinen? itse aikapaljon selitän lapsilleni, ja ehkä

se voi näyttää/kuulostaa toisesta että esitän. Tosin myös huudan paljon lapsilleni- kotona. Muualla en kehtaisi...Hmm..

miettiä mikä ja miksi kuin sitä, että miksi he käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Koetko huonommuutta heidän rinnallaan ja koet, että heidän äitiroolinsa olisi jotankin oikeampi kuin sinun? Koska roolihan se äitiyskin aina on. Yksi iso rooli naiselle, mutta ei koko ihminen ja usein poikkeaa aika paljonkin saman naisen muista rooleista. Kaikillahan meillä on eri rooleja ja on syytäkin olla ja harvoin ne ovat edes kovin samanlaisia keskenään.

Äitiys on äidiksi juuri tulleelle ihan uusi rooli ja jostain se malli pitää ottaa. Omasta äidistä, muista tutuista äideistä, populaarikulttuurista, kasvatuskirjallisuudesta jne. Äitirooleja on yhtä monta erilaista kuin on äitejäkin ja se mikä sinusta tuntuu esittämiseltä, saattaa heille olla luonnollista.

Vierailija:

käyttäydytään eri tavoin, vaan sellaista tietoista, tietynlaisen teenäisen äitiys-roolin ottamista äitien ja lapsien ympärillä pyörivissä tilanteissa. t ap

Jos ei käyttäydy, kannattaa miettiä neurologiaansa ja sosiaalisia taitojaan - eli tuollainen tilanteen mukaan käyttäytyminen on TAITO, jonka normaali ihminen oppii aika varhain. On verrattavissa vaikka siihen, ettei muiden nähden ole tapana kaivella nenää tai piereskellä - eikä myöskään nalkuttaa lapsilleen...

Fletch:

Ihmiset puhuvat erilailla ja samatkin ihmiset puhuvat erilailla eri tilanteissa. Pienet lapset, joille luetaan paljon, puhuvat usein kirjakieltä ja vanhemmat saattavat alkaa peilata sitä puhumalla itsekin lapselleen yleiskielisemmin. Lisäksi ihan peruskäytöstapoihinkin kuuluu käyttäytyä yleisillä paikoilla eri tavalla kuin yksityisissä tilanteissa. Puolisolle ei anneta intohimoisia kielisuudelmia eikä toisaalta tiuskita, lapsille ei räpätetä, vaan tehdään asia selväksi pienieleisemmin, perheen likapyykkejä ei pestä julkisesti. Ja jotkut muuten lässyttää ihan yksityisestikin.

Tietysti siinä sitten on astevaihteluita, miten paljon käytöstään siistii ja muuttaa, mutta se, mitä sinä (tai ehkä minäkin) pidät epäaitona käyttäytymisenä, voi monen muun mielestä olla täysin luontevaa ja hienotunteista.

ja tosiaan olen huomannut sellaista ihan tuttavapiirissäkin



esim yksi tuttava puhuu lapselleen aivan eri tavalla, jos ollaan julkisella paikalla tai kotona, julkisella äänensävy on supermairea ja puheet: mitä äidin pikku enkeli ja tule kulta pieni rakas tänne äidin syliin yms...

kotona taas vauva tuupataan heti miehen syliin kun mahdollista ja puheet: hei se on sit sun vuoro vaihtaa vaippa ja joko lämmitit sen maitopullon, anna sille jo sitä maitoo, ettei se huuda kokoajan....

Minä joskus kaupassa ole miettinyt, että mistä lähtien suomalaisten puheenkäyttö on kehittynyt noin valtavasti!?

Sen vaistoaa olemuksesta, ja se on eri aisa kuin normaali eri-tavalla-julkisella paikalla-käyttäytyminen.



Varmaan huomaat senkin jos joku ihminen ei ole sinua näkevinään vs ei oikeasti huomaa. Kyse on samasta asiasta.

Kyse on siitä tyylistä millä jotku äidit esiintyvät. Eli vaikka ja Maija ja Liisa sanoisivat samat jutu, niin toinen kuulostaa esittämiseltä ja toinen luonnoliselta. Yleensä se esittäjä kailottaa kolme kertaa kovempaa mitä luonnollinen tyyppi...

Minun pointtini on, että se, mikä sinusta tuntuu syystä tai toisesta esittämiseltä, nimenomaan sinusta tuntuu esittämiseltä. Se ei sitä välttämättä ole, vaan voi olla sille toiselle luontainen tapa olla.

Minulla on eräs ystävä (eikä edes ruotsinkielinen, meitähän aina syytetään kailottamisesta ;)), joka puhuu kiusallisen kovalla äänellä. Ei hän esitä, hänellä on vain sellainen tapa, joka kieltämättä vetää huomiota puoleensa. Itse olen sen verran neuroottinen käytöstapojen suhteen, että minä kiusaannun hänen puheensa voimakkuudesta, mutta se kiusaantuminen lähtee minusta, on minun ongelmani, ei tämän ystäväni ominaisuus tai vika.

Vierailija:

Kyse on siitä tyylistä millä jotku äidit esiintyvät. Eli vaikka ja Maija ja Liisa sanoisivat samat jutu, niin toinen kuulostaa esittämiseltä ja toinen luonnoliselta. Yleensä se esittäjä kailottaa kolme kertaa kovempaa mitä luonnollinen tyyppi...

tiedän erään joka on niin parasta, ihanaa, kilttiä äitiä kyläillessä ja muualla ihmisten ilmoilla mutta kun kotiin pääsee niin on kuin ahteriin ammuttu karhu joka vain huutaa lapsilleen.



joku mainitsi eri äidinkielellä puhumisen. minusta se on hyvä että jo pienestä oppii eri kieliä mutta toisaalta jos muiden kuullen puhuu niin se on minusta aika epäkohteliasta koska toiset eivät ymmärrä mitä sanotaan vaikka ei olisi juuri sille tarkoituskaan puhua joka ei ymmärrä kieltä.

olipas sekavasti kirjoitettu. mutta kuiteski, vain minun mielipide.

Ei sen toisen kaupassakävijän tarvitse ymmärtää, mitä vanhemmat lapselleen puhuvat tai niiden muiden puistossa olevien vanhempien tarvitse ymmärtää, käskeekö äiti lastaan olemaan varovaisempi vai varoittaako, että kohta lähdetään kotiin.

Meillä tosin tuota ymmärtämisongelmaa ei ole, koska puhumme toista kotimaisista kielistä, vaikka asummekin paikkakunnalla, jossa valtaosa puhuu sitä toista, mutta kaikki aikuisethan nyt toki osaavat molempia.

Vierailija:

joku mainitsi eri äidinkielellä puhumisen. minusta se on hyvä että jo pienestä oppii eri kieliä mutta toisaalta jos muiden kuullen puhuu niin se on minusta aika epäkohteliasta koska toiset eivät ymmärrä mitä sanotaan vaikka ei olisi juuri sille tarkoituskaan puhua joka ei ymmärrä kieltä.

olipas sekavasti kirjoitettu. mutta kuiteski, vain minun mielipide.

Vierailija:

Kyse on siitä tyylistä millä jotku äidit esiintyvät. Eli vaikka ja Maija ja Liisa sanoisivat samat jutu, niin toinen kuulostaa esittämiseltä ja toinen luonnoliselta. Yleensä se esittäjä kailottaa kolme kertaa kovempaa mitä luonnollinen tyyppi...

Sinusta se kuulostaa teennäiseltä, jonkun muun mielestä ei. Kannattaa aina miettiä, miksi se kuulostaa ärsyttävältä.

Emme ole enää Ruotsin orjia, vaikka kyllähän se orjuus vielä monessa asiassa näkyy. Suomi ei ole koskaan ollut kaksikielinen maa muuten kuin teennäisesti.

Fletch:

Meillä tosin tuota ymmärtämisongelmaa ei ole, koska puhumme toista kotimaisista kielistä, vaikka asummekin paikkakunnalla, jossa valtaosa puhuu sitä toista, mutta kaikki aikuisethan nyt toki osaavat molempia.

Vierailija:

joku mainitsi eri äidinkielellä puhumisen. minusta se on hyvä että jo pienestä oppii eri kieliä mutta toisaalta jos muiden kuullen puhuu niin se on minusta aika epäkohteliasta koska toiset eivät ymmärrä mitä sanotaan vaikka ei olisi juuri sille tarkoituskaan puhua joka ei ymmärrä kieltä.

olipas sekavasti kirjoitettu. mutta kuiteski, vain minun mielipide.

Eihän tässä kohta uskalla lapselleen sannoo mittään julkisella paikalla, kun joku jo samantien naputtaa vauvapalstalla sormet sauhuten, miten tuokin äiti tuolleen esittää... Mitenköhän oikeen pitäs olla, että kaikille kelpais?



Ihan pimeitä huolenaiheita teillä, mammat.

Vierailija:

joku mainitsi eri äidinkielellä puhumisen. minusta se on hyvä että jo pienestä oppii eri kieliä mutta toisaalta jos muiden kuullen puhuu niin se on minusta aika epäkohteliasta koska toiset eivät ymmärrä mitä sanotaan vaikka ei olisi juuri sille tarkoituskaan puhua joka ei ymmärrä kieltä.

olipas sekavasti kirjoitettu. mutta kuiteski, vain minun mielipide.

Eli jos olet ulkomailla lapsesi kanssa, vaihdat aina maan kieleen puhuessasi hänelle, jotta muut ymmärtävät? Kanarialla puhut espanjaa, Lontoossa englantia ja Japanissa japania?

Siis on semmosia äitejä, jotka vetää hirveää showta ja samalla yrittäävät vaivihkaa vilkuilla näkikö kaikki miten hyvä äiti hän on. Toisaalta Fletchillä oli aivan älyttömän hyvä näkökulma. Peesi siihen!

Itse olen lässynlässyn mussun mussun äiti, mutta se tulee minulta ihan luonnostaan. Minä istun penskojen kanssa hiekkalaatikossa lapio kädessä, kun muut äidit istuu penkillä ja höpöttää keskenään.

Eli on äitejä, jotka ovat ihan luonnostaan " äitin oma kulta rakas" tyyppiä.

Mutta esimerkki elävästä elämästä: olin bussissa 1,5v lapseni kanssa. Vieressä oli äiti noin parivuotiaan kanssa. Lapsi istui rattaissaan, äiti penkillä melko kaukana lapsesta. Juttelin oman lapseni kanssa ihan normaalisti, mm. sanoin monta kertaa, että emme jää vielä pois, jäämme vasta kun on meidän pysäkki (hän kun hoki pois, pois). Toinen äiti ei ensin puhunut lapselleen, pari kertaa vain sanoi " lopeta" kun lapsi huitoi minun lastani. Huomattuaan kuinka minä keskustelin lapseni kanssa, hän siirtyi istumaan lähemmäs omaa lastaan ja yritti puhua kuten minä. Hän sanoi esim. että " kohta mennään ulos. Ulos tarkoittaa sitä, että....mennään ulos." Jos tuo ei ollut esittämistä, niin mitä sitten?? Jäi oikein hyvin mieleen tämä kun oli niii-iin teennäistä. Äiti ei edes keksinyt termille " ulos" mitään muuta selitystä kuin " mennä ulos" ....