Lue keskustelun säännöt.
Olen päättänyt onnistua tällä kertaa
11.03.2008 |
Onnistua imettämisessä.
Esikoisesta olin niin tyhmä, enkä viitsinyt ottaa asioista selvää. Olin keskenkasvuinen kakara silloin.
En vaan jaksanut panostaa imettämiseen ja lapsi saikin koko ajan korviketta ja vain vähän rintamaitoa.
Tästä toisesta olen imettänyt, imettänyt ja imettänyt. Korviketta on viimeksi saanut viime viikolla, joten oletettavasti maidon tulo on käynnistynyt nyt kunnolla. Ei lapsi ainakaan kovin tyytymättömältä ole vaikuttanut ja nukkuukin useamman tunnin pätkissä ja painokin nousee riittävästi.
Ekan epäonnistuminen johtui osittain äitini painostuksesta. Äiti oli koko ajan taka-alalla kummittelemassa juttuineen. Hänellä ei itsellä ole maito ' riittänyt' , vaan on minuakin imettänyt osittain vain muutaman päivän ajan.
Kommentit (5)
Onnea imetykseen! Minä imetin kolmea ensimmäistä muutamia viikkoja, neljättä lasta 1v. 5kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten oma äiti saattoikin olla sellainen painostaja ja juuri tota et en mäkään teitä imettäny! Esikoisen kohdalla yritti jo et 2kk ikäiselle olisin sosetta antanut ku hänkin on meille aikanaan aloittanut!
Siihen en " suostunut" .
Ja nyt kun en minäkään ole enää kenenkään mielipiteiden vietävissä, olen toista lasta imettänyt jo 4kk ja jatkuu vaan. Paljon helpompaa kuin se jatkuva pulloralli. Kunpa joku olisi esikoisenkin kohdalla kannustanut tähän!!
taas on yksi masentunut ja itseään syyllistävä mamma lisää! miten jaksatte vouhkata imetyksestä... jos onnistuu niin hieno homma, mut jos ei niin tuskin maailma siihen kaatuu??
Minä epäonnistuin ensimmäisellä kerralla neuvonnan puutteen vuoksi. Osittaisimetys loppui 5 kk jälkeen. Vauva kärsi myös ummetuksesta korvikkeen takia. Toisella kerralla otin asioista selvää, kieltäydyin korvikkeista tyystin ja imetinkin sitten 10 kk, ei mahakipuja vauvalla. Tärkein oivallus oli, että vastasyntyneenvauvan vatsaan mahtuu kerralla noin pari ruokalusikallista maitoa ja tuotanto kasvaa kun tilaus kasvaa. Eli heti laitoksella ei tarvitse olla mikään Valion meijeri ja riittämättömyyden tunteessa tunkea korviketta suuhun, paitsi jos se on oikeasti tarpeellista.
Vaan minun jääräpää ja vielä aika lapsellinen siskoni. Minun kaverini ja siskoni odottivat yhtä aikaa vauvaa, ja neuvoin sitten molempia että miten kenties pääsee helpoimmalla hommassa. Kaveri yritti alussa pitää kiinni omasta vauvansängystä, " eikä sitten opeteta sylivauvaksi" , vaelsi yöllä väsyneenä imettämään, soitti minulle ja vaihtoi tyyliä, vauva on perhepedissä ja nukkuvat yöt 4-5 tunnin pätkissä, ei kuulemma väsytäkkään. Sisko ei kuunnellut ja ihmettelee viereisessä huoneessa itkevää 3 kk ummetusvauvaa, kantaa sen viikonloppuisin mummolaan yöksi että saa nukkua ja nyt alkaa sitten loppua maito. Äitini murisee kun ei yhtä penskaa osata hoitaa ja ymmärrän hyvin, itse joutui lähtemään tehtaalle töihin kun olin 6 vkon ikäinen ja valvotin eikä puhettakaan mummolaöistä.
Joskus, vaikka se äitiys onkin herkkä paikka ekakertalaiselle, kannattaisi etsiä tietoa ja kuunnella muita. Ymmärrän ettei se aina onnistu, mutta ainakaan minun kohdallani tieto ei lisännyt tuskaa vaan päinvastoin.
Onnea ja iloa imetystaipaleellenne!