HUHTIKSET 05 MAALIKUUHUN

Milloinkahan olen viimeksi palstaillut... En meinannut muistaa edes salasanaa enää! En ole siis edes lukenut juttuja moneen kuukauteen. Meillä Helka lopetti, tai siis lopetettiin Helkalta päiväunet joskus joulun tienoilla. Kun homma meni sellaiseksi, että jos nukkui päiväunet, ei uni tullut illalla ennen klo 23. Ja molemmille unille tietysti tappelun kanssa. Mieluummin sitten ilman päiväunia ja klo 21 mennessä yöunille ilman tappelua. Ja sehän tarkoitti sitä, että minulla ei ole ns. hetken rauhaa ennen iltaa. Illalla olen ihan tietoisestikin yrittänyt tehdä jotain muuta kuin istua koneella. Mulla onkin ollut monen kuukauden Harry Potter -rupeama :)



Nyt on kuitenkin sattumalta sellainen hetki, että molemmat nukkuu. Helkakin meni päikkäreille, kun kaikki alkoi olla pelkästään huonosti. Sukka rutussa ja nuken paita ei lähtenyt suosiolla pois ja tukka kutitti silmillä ja legotorni ei onnistunut ja palapelin palat oli liian tiukkoja ja pikkuveli sotki kaiken...



Meillä kuopuskin jo kävelee, on kävellyt alle 9kk ikäisestä. Jonkun verran tulee myös jo sanoja, äitä, itä, namnam ja kissa ainakin. Auto ehkä tai sitten se vain sattui kuulostamaan oikeaan aikaan oikealta. Tavaroiden leviäminen hujan hajan on nykyään hyvin tehokasta. Siivosin tiistaina ja ihan todella se meni sillä tavalla, että mitä minä edellä nostin sen kaksi tenavaa perässäni heitti uudelleen lattialle... Olen aika hiilenä siivouspäivinä. Onneksi meillä siivotaan nykyään harvoin :)



Nyt kun en ole seuraillut juttuja, niin on jotenkin vaikea kirjoittaa itsekään mitään. Viimeisin uutinen on sellainen, että olen taas menossa töihin toukokuun puolivälissä. Nyyh sentään pienemmän takia, kun tarkoitus oli olla vähän pidempään kotona. Sehän täyttää toukokuussa vuoden. Mutta mulle tarjottiin töitä, enkä uskalla/halua kieltäytyä, koska työtilaisuus on sen verran hyvä. Sain onneksi kesän ajaksi lyhennetyn työpäivän, joten yritetään pärjätä syksyyn ilman päiväkotia. Helka varmaan viihtyy hoidossa hyvin, juniori sen sijaan on ollut aika kova vierastamaan ja muutenkin siltä ottaa kauemmin tottua uusiin naamoihin ja paikkoihin. Vaikka välillä on ollut kotona ollessa sellaiset fiilikset, että miten tätä kestää, niin nyt kun tietää " pääsevänsä" täältä pois, sekin surettaa. Ihan innolla olen kuitenkin menossa töihin ja ihanaa saada taas rahaa kuten normaalit ihmiset, hoitorahalla rellestämistä ei tosiaankaan tule ikävä!



Enpä tiedä milloin seuraavan kerran ehdin kirjoittelemaan tätä menoa. Mutta hyvää kevättä teille kaikille palstaystävilleni!

Errjin innoittamana kirjoittelen minäkin... Mukava lueskella " vanhojen tuttujen" tekstejä ja elämänmakuisia kuvauksia.



Meillä on tänään ollut lomapäivä. Itse en ole ollut töissä kunnolla kahteen viikoon, sillä olen ollut kesto flunssassa. Nyt alkaa viimein helpottamaan. Lomapäivä lasten kanssa ei mennyt ihan kuvitelmien mukaan. Ilma oli ihana ja minäkin melkein terveenä. Mutta, mutta... Esikoista harmitti aikalailla kaikki (isi ollut työmatkalla sunnuntaista ja ikävä kova). Iltapäivällä kävimme kriistämässä pinnan kireimmilleen täpötäydessä kaupassa. Pääsiäisostokset oli tehtävä. Söimme HEsessä, jossa sitten esikko sai raivarit, kun raahasin hänet huonon käytöksen vuoksi leikkipaikalta pois. Samalla Pihla armas karkasi sukkasilteen ulko-oven luona olevalle leikkiautolle. Sain lopulta kaksi rimpuilevaa muksua autoon ja perääni katseet, jotka kertoivat siuunnilleen " voi, voi, kolmattakin vielä meinaa pukata" . Joo, tiedätte varmaan nämä kasvatuksen helmihetket ;=)



Pihla onkin ollut viime viikot erittäin hankala tapaus. KArkailu on ihan hip ja pop (millä sen saa loppumaan!?), itku on herkässä ja toisaalta kieltosanat ja komentelu ei tunnu missään. Rakastettavan raivostuttava ja raivostuttavan rakastettava!



Huomenna lähdemme mökille. Mukavaa, kun mieskin tulee kotiin.. Ja ihanaa, että New Yorkin loma mieheni kanssa lähestyy. Eikä noita työviikkojakaan ole enää montaa. Siinä missä Errj lähtee töihin jään minä taasen kotiin.



Mukavaa kevään jatkoa!

.. eli pitkästä aikaa moi! Oli kiva kuulla teistä muista; Mareilalle kiitos kun olet pidellyt kutistuvia pinoja pystyssä! Taitaa olla kaikilla sen verran kiireistä, ettei enää ehdi niin kirjoittelemaan.



Meille kuuluu ihan leppoisaa. Varsinkin juuri nyt, kun Laura on naapuriperheen kanssa pihalla ja Tuure nukkuu jotain megaunia parvekkeella : ). Ihana, harvinainen, aurinkoinen päivä näyttää olevan. On niin mahtavaa kun kevät ja kesä lähestyvät!!!



Laura on jotenkin jo niin iso tyttö. Tällä hetkellä hän tykkää erityisesti laulella ja lueskella. Pukeutumisleikitkin ovat edelleen pop, ja pikkuveljen kanssa leikit sujuvat jo jotenkuten hyvin. Meillä on ollut taas tissi-aiheet tapetilla, sillä Laura on pannut merkille, että hänen tissinsä ovat " aika pienet" verrattuna minun " aika hienoihin" tisseihin : )



Ai niin, Laura aloitti myös kerhossa muutama viikko sitten. On ollut tosi innoissaan, kiva juttu meille kaikille.



Nyt kuopus heräilee, joten siirryn hänen kanssaan myös tuonne päivää paistattelemaan. Iloiset pääsiäisterveiset kaikille ja Errj:lle onnittelut työpaikan johdosta!



t. Ompunäiti + Laura ja Tuure 10,5kk

Moikka!

Kovasti pitäis siivota ja kokata ja leipoa, mutta en sitten kuitenkaan malttanu tässä " lounastauon" lomassa olla kirjottelematta, kun molemmat muksut sopivasti päikyillä..



Niin se vaan 3-synttärit lähestyy hippusia. Tuntuu, että E on tässä ihan muutaman kuukauden sisään muuttunu todella isoksi pojaksi. Jos vaikka vertaa viime kesään-syksyyn, niin ihan on eri mies meillä täällä nykyisin touhuaa. Hänellä on puhe ja ajattelu muuttunu todella oivaltavaksi ja osaa mun mielestä ihmeen hienosti käyttää vaikeitaki sanoja ihan oikeissa asiayhteyksissä ja lauserakenteet ja kaikki on jotenki nyt loksahtanu paikoilleen.

Hauska uusi muutos puheessa on murteet. Itse puhun e-karjalan murretta miusiumaumoukuineen vaikka p-hämeessä asutaankin. Samoin mieheenkin tuo on aika hyvin tarttunu ja tähän saakka E onki aika usein puhunu samoin sanoin ku mie tai sitten sanat on ollu lähempänä kirjakieltä, mutta nyt lähiaikoina poitsu on alkanuki tietoisesti käyttämään " mä" ja " sä" -sanoja jne. ja korjaa aina puheessaankin, jos ensin sanooki vaikka " mie" .



Uhmistelua meillä on edelleen, tuntuu että aina vaan pahenee. Nyt on ollu tosin pari päivää tosi seesteistä, asioista on voitu jo vähän keskustella ja neuvotella eikä herneitä oo vedetty sekunnin murto-osassa, jos jokin asia onki menny pojan mielestä väärin.

Mutta on tässä vähän aikaa sitten ollut jo puolet herran leluistakin " jemmassa" ja nurkassa seisoskeltu vähän väliä mm. äitin haukkumisesta tyhmäksi, isän haukkumisesta typeräksi, lattialle syljeskelystä ja äitin potkimisesta... Hohhoijaa, välillä ei kyllä tiiä miten päin olis ja mitä tekis, kun toiselle raivari iskee. Toisaalta, kun melkein pistää hymyilyttämään, kun tuommoinen pikkunen karjuu naama punasena minuu tyhmäksi. Edelleen se on vaan pidettävä mielessä, että kuuluu kehitykseen ja hyvä vaan että temperamenttia löytyy.



Kyllä nyt meinaan on ryhdyttävä kuuraamaan ja kiillottamaan. ;) Ohjelmaa on pääsiäisen jokaiselle päivälle, sunnuntaina mennään todennäköisesti american car showhun, autot kun on tuon E:n ykkösjuttu edelleen. :)



Aurinkoista pääsiäistä kaikille!



S ja E (17.4.) ja pikkusisko (6kk)

vähän pinoa ja samalla kerron viimeisimpiä juttuja neidin suusta...



Pääsiäisen aikaan saimme äitini kanssa naureskella Jennan tokaisuille. :) Eniten nauratti seuraava: Meillä on makuuhuoneet yläkerrassa ja isompien poikien huoneessa on myös tietokone. Pelatessaan pojat ei aina välttämättä kuule (tai halua kuulla =P), jos alhaalla heitä tarvitaan. Kun taas yläkertaan huutelin jompaa kumpaa alas, neiti tomerasti komensi vieressä: Äiti, älä huuda mun korvasta! =D Tarkoitti tietysti korvaan, mutta meitä nauratti jo äänen sävykin...



Neiti on sen verran myös seurannut isompien touhuja, että osaa jo käyttää telkkaria+dvd-soitinta ihan itse. Saattaa pikkuveljen aamutoimien aikaan laittaa esim Möhköfantin päälle ja katsoo sitä kaikessa rauhassa, kun äiti pesee pienempää. Välillä unohtaa vaihtaa kielen tai vaihtaa vahingossa vääräksi, ja silloin huudellaan äitiä apuun: äiti, tuo ei puhu kunnolla!



Meillä mennään päivät enimmäkseen nakuna, vaatteet lentää pois heti, kun kotiin/sisälle tullaan. Pihalle kyllä pukee, mutta sisällä ei vaatteita saa olla. Vaippakin on vaihtelevasti, potalla käy kyllä aina kun ei vaippaa ole ja välillä vaipankin kanssa. Pikkareita on kokeiltu parina päivänä (kun kerran muillakin on =P) kohtalaisella menestyksellä. Tutti ja maitopullo piti saada kun pikkuveljelläkin on. Mukista juo kyllä, mutta aina kun veli saa pullon, niin kiikutetaan maitopurkkia ja pulloa täytettäväksi. Nyt onkin sitten tavoitteena saada pois molemmat niin Jennalta kuin veljeltäkin.



Mutta lapset kutsuu, joten hommat jatkuu...



Äippä ja Jenna 2 vkoa vaille 3v (9.4.)

Olipa omaperäinen otsikko. En ole juurikaan ehtinyt kirjoitella, oma tenttin ja miehen gradu on vieneet voimat aika tehokkaasti. Mutta nyt on tentti ohi ja mies sai gradun palautettua, ihanaa.



Uutisiakin minulla on, me muutamme =) Ihan nykyisen kaupungin sisällä, mutta isompaan ja paremmalla paikalla olevaan. Tosi kivaa, maaliskuun aikana koitetaan muuttaa.



Kiirettä pitää vielä,kun muutto tulee ja esikoinenkin täyttää maanantaina 7v, eli synttäreitäkin pitäisi miettiä. PIdetään kavereille synttärit täällä vanhassa kodissa ja sukulaiset pääsevät juhlimaan poikaa ja tupareita uuteen kotiin =)



En muista kerroinko, että ystäväni sai pojan helmikuussa, tämä on siis ystävä, joka pyysi meitä vauvan kummiksi. Nyt on sitten kummipoika maailmassa ja suloinen pakkaus onkin. Olen jo kerinnyt käydä poikaa ihastelemassa ja suukottelemassa. Tosi rauhallinen ja ihana poika on =)



Antonista hiukan, poika on innotunut tekemään palapelejä ja tekeekin jo 50 palan pelejä. Yhtäkkiä innoistui noista isommista ja siitä se lähti. Nyt tehdään palapeljä tosi ahkeraan.



Nyt siivoilemaan, sisko on tulossa kylään tänään. Mukavaa viikonloppua



Mareila+Anton

Meidän nuorimmainen on sairastellut viikon ja ollut oikea sylivauva. Helmi-parka joutuu touhuilemaan itsekseen ja viettämään aikaansa kotosalla itkeskelevän siskon ja häntä kanniskelevan äidin kanssa. Nyt sitten Helmi taitaa olla tulossa kipeäksi...



Viikon kuluttua pitäisi juhlia meidän " vauvan" 1-vuotissynttäreitä! Ja kuukauen kuluttua Helmin 3-vuotiskekkerit sitten! Uskomatonta miten aika menee nopeaan!



Helmilläkin on urasuunnitelma valmiina: hänestä tulee kuulemma formulakuski aikuisena! On tytöllä ainakin kunnianhimoa.



Nyt täytyy taas mennä.



mallu