Todiste Jumalan olemassaolosta?

Vierailija:

Ja jos tosiaan maailma on vain muutaman tuhat vuotta vanha hänen mielestään niin se kertoo kaiken tarpeellisen hänen järjenjuoksustaan.

who knows... the truth is out there...



Tätä kaikkea voi filosofoida vaikka kuinka pitkään. Fakta on kuitenkin se, kyse on puhtaasti uskosta. Sillä ei ole tekemistä järjen tai älyn kanssa. Uskoa ei voi todistaa puoleen eikä toiseen. Koska silloin kyse ei enää ole uskosta.



Yksittäinen ihminen voi löytää oman " tietonsa" , miksi hän tietää, että Jumala on olemassa tai ei ole olemassa. Mutta kukaan ei voi sitä koskaan toiselle todistaa.

mielestä pitää valita " uskoa" jotain sellaista mistä tietää että se ei ole totta? Miten se tapahtuu käytännössä? Ilmeisesti siis niin, että hyväksytään että lapsille opetetaan valheellisia asioita ja jumalanpalveluksissa puhutaan valheiksi tiedettyjä asioita? Ikään kuin vaietaan kuoliaaksi totuus? Ei suostuta keskustelemaan siitä?

esim. panteistien jumalkäsitys on hyvin erilainen.

Vierailija:

Millä sinä sen selität, että joka kulttuurilla on ja on ollut oma Jumalansa. Kautta aikojen ihmiskunnalla ei ole montakaan yhteistä nimittäjää. Mutta yksi on: kaikilla on oma Jumalansa. Jopa eristyksissä elävillä kansoilla, jotka eivät ole voineet Jumalasta kuulla keneltäkään.

Onko savua ilman tulta?

Tiesitkö, että lohikäärmeitäkin on todennäköisesti ollut joskus olemassa. Eli saduissakin on jokin totuuspohja. Ei ole savua ilman tulta.

Tottakai ihminen yrittää selittää itselleen mystisiä luonnon- ja elämänilmiöitä kaikin keinoin kulttuurista riippumatta, vaikka sitten jumalilla jos parempaakaan selitystä ei keksi.

Ja savua voi olla ilman tulta: kaikki palaminen ei tuota liekkiä eli tulta, ja savua voi tulla ennenkuin liekki näkyy.

Puhutko lohikäärmeiden osalta niistä satujen tultasyöksevistä ja lentävistä, dinosauruksista vai komodonvaraaneista? Mikähän totuuspohja on esim. Khimairalla (kreikkalaisessa mytologiassa tultasyöksevä hirviö, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja häntänä käärme tai skorpionin pyrstö)?

Ensinnäkin, jos joku tyyppi väittää maapallon olevan 6000 v vanha - niin se ei tarkoita, että me kaikki muut uskovaiset uskomme samoin.



Minä kyllä uskon maapallon iän määrityksessä tieteeseen, mutta ajattelen myös, että tiede ei tiedä kaikkea. Tiede voi laskea nuo iät mönkään, koska kukaan ei ole todistamassa ikää. Mutta lähtökohtaisesti uskon tieteen sanomaan.



Minusta aivan liian monet ihmiset USKOVAT tiedemiehiin ja auktoriteetteihin. Tiede on muuttunut vuosien saatossa eikä ole mikään aukoton järjestelmä. Jo historian kirjojakin kirjoitetaan yhä uudelleen ja uudelleen.



Lapsilleni minä esitän molemmat kannat. Kun lapsi kysyy, mistä maapallo on syntynyt, niin ekaluokkalaiselle olen kertonut tieteen kannan ja raamatun kannan. Kerron myös, että kukaan ei ole ollut paikalla, eikä asiaa kukaan tiedä.



En halua opettaa lapselleni sokeaa auktoriteettiuskoa tiedemiehiin. On järjenvähäisyyttä väittää, että koska tieteen kuvalehdessä luki näin, on se totta. Sitä paitsi olen nähnyt piiiitkän listan, jossa satoja proffia yms. tiedemiehiä allekirjoitti väitteen, että ei usko alkuräjähdykseen. Eli minusta on valhellista väittää sekä itselleni että lapselleni, että tiede kokonaisuudesaan on tätä mieltä.

jonne mennään kuoleman jälkeen. Se on siinä mielestäni se pointti. Ja noi jumalalle annetut ominaisuudet kertoo lähinnä siitä kuka on halunnut käyttää massojen ohjailuun valtaa ja millä tavalla, koska siihenhän uskonto tarjoaa oivan tilaisuuden.

mitään todistuksia

joku joka ohjaa/kasvattaa/suojelee, mikä olisi helpompaa, kuin vedota johonkin henkiolentoon, joka palkitsee ja rankaisee, jos rikot sääntöjä/lakeja joita ihmiset ovat luoneet.

Vierailija:

Se joka uskoo, ei tarvitse

mitään todistuksia

Siksi ihmettelenkin uskovaisten kiivaita haluja todistella Jumalan olemassaolo. Miksi he ylipäänsä haluavat väittää tietävänsä Jumalan olemassaolosta, kun koko pointtihan on siinä että se pitää USKOA. Ilman uskoa joudut helvettiin, mutta eikö usko katoa silloin jos tietää? Aika harva meistä uskoo esim. postinkantajiin, busseihin tai leppäkerttuihin, mehän tiedämme niiden oelvan olemassa. Miksi Jumala siis olisi eri juttu?

Eihän mitään voi tietää ilman todisteita, muutoin se on uskoa tai luuloa.

Minäkin voin sanoa, että " tiedän" Jumalan olemassaolon. Se on hassu juttu, en pysty selittämään, miksi puhun tietämisestä, enkä uskomisesta....



Jos etsin vertauskuvaa, niin mietin aviosiippaani ja hänen rakastamistaan. Uskonko, että hän rakastaa? Vai tiedänkö, että hän rakastaa? Voiko tätä rakastamista koskaan " tietää" vai onko se vain uskon asia?



Samalla tavalla minulla on " tieto" Jumalan olemassaolosta.

jumalan olemassaololle. Arveletteko te, että jos jollakulla sellaisia olisi, ne eivät olisi jo kaikkien tiedossa. Kyseessä on uskon, ei tiedon, asia. Jotkut ihmiset haluavat uskoa, toiset eivät, siksi meillä on uskonnonvapaus. Ei uskovainen mitään todisteita kaipaa. Ihmettelen kyllä toteuttavatko he omassa elämässään samaa periaatetta muutenkin. Esim. eivät tarkista laskujaan vaan uskovat ne vaan oikeiksi jne.

Lukeeko raamatussa, että " Jumala sanoo, että maailma on 6000 vuotta vanha vuonna 2000" tj. Ei sano? Se on vain ihmisten TULKINTA. Miksei voisi vain jättää koko hommaa avoimeksi, mulle ainakin on IHAN SAMA milloin maailma on luotu, tässä ollaan nyt..



Ja lisäksi erilaisia Jumalan olemassaolotodistuksia löytyy paljon, siis teoreettisia ja mahdollisimman tieteellisiä (joihin tietysti liittyy kritisointia, eikä aukottomia todisteita ole ,kuten ei jumalattomuudestakaan) mutta niitä on turha varmaan tänne laittaa kun ei kukaan tajua niistä mitään tai jaksa lukea.

Lisäksi on helppo todeta onko aviomies olemassa vai ei - jos et luota omiin aisteihisi, kysäise vaikka parilta kaverilta. Väestörekisterikeskuskin voi auttaa.

Voin kysyä sitä häneltä. Mutta voinko tietää, että hän puhuu totta? Vai uskonko vain, että hän puhuu totta?



Jos sinä väität, että tiedät aviomiehesi puhuvan totta. Niin sitten olet yhtä uskon tiellä kuin koko tämä keskustelukin on.



44

Ja sekin on ihan arvailua että valehteleekohan mies vai ei.



Ihmettelen kyllä kovasti, että avioliittonne on kestänyt.

Vierailija:

Minusta aivan liian monet ihmiset USKOVAT tiedemiehiin ja auktoriteetteihin. Tiede on muuttunut vuosien saatossa eikä ole mikään aukoton järjestelmä. Jo historian kirjojakin kirjoitetaan yhä uudelleen ja uudelleen.

Lapsilleni minä esitän molemmat kannat. Kun lapsi kysyy, mistä maapallo on syntynyt, niin ekaluokkalaiselle olen kertonut tieteen kannan ja raamatun kannan. Kerron myös, että kukaan ei ole ollut paikalla, eikä asiaa kukaan tiedä.

En halua opettaa lapselleni sokeaa auktoriteettiuskoa tiedemiehiin. On järjenvähäisyyttä väittää, että koska tieteen kuvalehdessä luki näin, on se totta.

Millä perusteella se yksi kirja olisi oikeammassa kuin tuhansien tiedemiesten yhteinen näkemys? Tieteen paras ominaisuus on juuri tuo itseään korjaavuus: kun huomataan teoriassa (huom. teoriassa, tieteessähän ei ole virallisia totuuksia) virhe, se korjataan. Tiedeyhteisö sietää erimielisyyksiä ja on valmis myöntämään erehdyksensä. Kuitenkin mikään teoria ei ole yhden kirjoittajan näkemys ja siksi tieteelliset käsitykset ovatkin tieteellisiä, eivät yhteen (synnyltään epäselvään) dokumenttiin perustuvia.

Ja mitä tulee maapallon ikään, tutustu ensin hiukan todistusaineistoon ennenkuin johdat lapsiasi harhaan. Kreationisti/ID-tiedemiehet eivät käy lähteiksi, koska eivät väitteistään huolimatta toimi tieteellisesti tutkimuksiissaan.

Enkö juuri äsken perustellut, että esitän lapselleni molemmat kannat ja kerron myös, että toiset uskovat toiseen ja toiset toiseen?

Huh huh itsellesi: Väitätkö siis, että tiede on autuaaksi tekevä asia? Että juuri nyt pitää lapselle opettaa kivenkovaan sitä, mitä tällä hetkellä tiede uskoo - välittämättä siitä, että se ehkä joku kerta vielä korjaa itseään? Onko se sinusta harhaanjohtamista, että sanon lapselleni, että kukaan ei voi esim. maapallon ikää tietää varmasti, koska kukaan ei ole ollut silloin paikalla? Eikö tämä ole mitä suurinta rehellisyyttä lasta kohtaan?

Vierailija:

Millä perusteella se yksi kirja olisi oikeammassa kuin tuhansien tiedemiesten yhteinen näkemys? Tieteen paras ominaisuus on juuri tuo itseään korjaavuus: kun huomataan teoriassa (huom. teoriassa, tieteessähän ei ole virallisia totuuksia) virhe, se korjataan. Tiedeyhteisö sietää erimielisyyksiä ja on valmis myöntämään erehdyksensä. Kuitenkin mikään teoria ei ole yhden kirjoittajan näkemys ja siksi tieteelliset käsitykset ovatkin tieteellisiä, eivät yhteen (synnyltään epäselvään) dokumenttiin perustuvia.

Ja mitä tulee maapallon ikään, tutustu ensin hiukan todistusaineistoon ennenkuin johdat lapsiasi harhaan. Kreationisti/ID-tiedemiehet eivät käy lähteiksi, koska eivät väitteistään huolimatta toimi tieteellisesti tutkimuksiissaan.

Jos esittää asian niin että maapallon 6000 vuoden ikään uskominen ja tieteen sanaan uskominen ovat kaksi vaihtoehtoista, täysin samanarvoista asiaa, on kyllä tullut huijanneeksi lastaan pahemman kerran.