Vauva "väärää" sukupuolta...Ov

Jos vauvan syntymän jälkeen olet vielä huolissasi, niin keskustele äidin kanssa.

Mun suuri haave oli saada poika, mutta synnytin tytön. Pieni alkupettymys siinä oli kuitenkin mukana, mutta se ei kestänyt kauaa. Nyt mä olen todella onnellinen että mulla on tyttö ja pois en antaisi.



Seuraavasta toivoin taas poikaa ja sen sain. Mä luulen että jos se olis ollut tyttö, niin olisin siihenkin kiintynyt kuitenkin ihan samoin kuin esikoiseen.

Osaisi sitten valmistautua tulevaan, eikä tarvitsisi ajatuksiaan käydä läpi vasta vauvan synnyttyä.

Kun sanot että "KUN" se paljastuu pojaksi.

Toivoin sitten että toinen olisi poika, tyttöpä tuli. No, toivoinpa sitten vielä viimeisestä poikaa, tyttöhän sieltä kuitenkin tuli. Tiesin kyllä jokaisen etukäteen. "Pettymys" saatuani tietää sukupuolen kesti aina max. puoli sekuntia. Ihania tyttöjä nämä, en osaisi kuvitellakaan että yksikään olisi poika.

kakkonenkin oli toivomani poika ja nyt kolmannesta toivon taas poikaa (olen kai niin tottunut poikien äidiksi). Tuntuu, että jos saankin tytön kriisi olisi nyt suurempi kuin aikaisempien kohdalla olisi ollut. Johtuu varmaan siitä, että olen näiden kahden pojan myötä oppinut näkemään itseni vain poikien äitinä, en osaa kuvitella muuta.

Olen menossa ultraan katsomaan jos vaikka sukupuoli selviäisi ja luulempa, että omaansa rakastaa aina, vaikka raskausaikana tuntuisi ihan muulta.

minulla on kaksi poikaa. Kuopuksesta toivoin tyttöä. Pettymys oli hienoinen, mutta hyvin lyhytaikainen. Nyt pojat ovat jo isoja, enkä vaihtaisi heitä yhteenkään tyttöön - vaikka saisin aikakoneella siirryttyä takaisin päin ja voisin vaihtaa kuopuksen toiseen. En!

Aika ristiriitaista myös tuo että sanot pelkääväsi äidin mielenterveyden puolesta jos saa pojan, mutta heti perään sanot kuitenkin uskovasi hänen olevan hyvä äiti myös poikavauvalle?



Minä kyllä suosittelisin että huolestut sitten jos jotain huolenaihetta oikeasti ilmenee.