~~SUURPERHEIDEN vko10~~

omppis sai oman tsemppiviestin. Niin kuin me muutkin siitä selvittiin. Loppuraskaudesta (vaikka tiukkaa teki influenssassa minä ja lapset) ja synnytksestäkin vaikka se muutaman vuorokauden kestäisikin =)



Kuinkakohan tästä vauvaperhearjesta sitten selviääkään. Edellisestä synnytyksestä on viisi vuotta niin on jo helpolle tottunut kun tytöt omatoimisia. Ehkä tuo kotiäitiaika palautuu nopeasti mieleen kun oli kotona 3 alle kolmevuotiasta kun kuopus tuli. Nyt on vaan yksi vauva eli pitäis olla tosi helppoa. Meillä kävi sunnuntaina vieraita ja soitto tuli perään, että kavereilla oksennustautia. No niin! Vauva oksensi saman tien illalla koko vatsalaukkunsa ympäri. Toivottavsti isukki oli vaan rehvakkaammin vauvan suihkuttanut että oli kaivovettä niellyt ja se pyrki ylös tottumattomuuttaan.Mutta eilen illalla puhkesi eskarille VESIROKKO! Mitäs siitä sanotte? Kai vauva pitäisi olla vielä äidin immuniteetin suojassa alle parin viikon ikäisenä?Kaameaa olis heti sairaalaan joutua takaisin. Sairaalan ovessakin oli iso lappu että ei vesirokkoperheitä sisälle vierailemaan.



Vesirokko on hyvä sairastaa mutta nyt pikkuisen huono ajankohta.

tyttötiimi, neiti 12 vrk ja vesirokkoeskarilainen

onnistuin sairastumaan flunssaan,jipii!!! tämä tästä vielä näillä viikoilla puuttuikin. Ei tule nukkumisesta mitään kun kurkku on niin kipeä ja liitokset paukkuu ja natisee...

Neuvolassa kävin ja kaikki ok.

paineet: 126/80

sf:33cm

paino:262g/vko



Sf mittaa kun otti ja painoi tuosta häpyliitoksesta niin ai perhana! miten sattui!! terkka sanoi että oikein hyvä merkki synnytyksen kannalta kun ei se aiemmin ole ollut yhtään kipeä. Meinasi että pari päivää korkeintaan niin saan vauvan syliini. Jep uskoo ken haluaa....huoh!

Katsoi sitten milloin ottavat sairaalassa käymään ja arvatkaa se päivä on vasta 24.3 kun eka kerran kontrolloivat!! siis silloin ei käynnistetä vaan vasta myöhemmin... huoh!!!



Lapsetki vaan tappelee koko ajan ja minä itse olen kuin vihainen valas...



parempia päiviä muille!





Niiloakseli rv 39+1

Kiitos Tyttötiimi tsempityksestä!! :) Ja jaksamisia arkeen ja vesirokkoon. En kyllä jaksa uskoa, että vauva vielä siihen sairastuisi. :)



Ja tosiaan hurjan paljon onnea vauvautuneille!! Kirjoittelinkin jo onnittelut eilen epähuomiossa vanhaan pinoon.. hups.. ;)



Mulla oli kans tänään neuvola. Tässäpä tärkeimmät: pissa puhdas, paineet 106/74, painoa lisää 592/viikko, vauva liikkui mukavasti ja syke 150. Laskeutunut on ja sf- mittakin oli laskenut viime kerrasta 2cm. Vielä ei kuitenkaan ole kiinnittynyt aivan lähtökuoppiinsa. Neuvolantäti meinas ettei nyt varmasti ihan lähipäivinä synny. Ja hyvä niin. Tarvitsen vielä aikaa!! Aikaa kyllästyä raskauteen ja olla valmiina synnyttämään!! Toisaalta, selkää juilii, aijai ai.. Huomenna täydet 38 viikkoa :))



Tänään taas tein vauvahankintoja.. lisää pikkuvaatetta, iki-ihana vauvakirja, nenätippoja (kaiken varalta) ja itselleni rintavoidetta (myös kaiken varalta). :)



Jaksele vielä Niiloakseli! Sun tilannehan kuulostaa hyvältä! Ja terkkakin puhunut positiivisia! Tsemppiä ja lykkyä pyttyyn! Pian pääset synnärille!! PIAN! :)) Flunssa sais tosin hellittää ensin.. :/ Itsekin jännitän samaa kun tautia on niin paljon liikkeellä..



Nyt maksamaan pari ihanaa vauvalle huutamaani juttua huutonettiin!



Unikuvia!



O

Olen etsiskellyt sinua näiltä palstoilta, arvelin sinun olevan synnyttämässä.

Sydämelliset onnittelut uudesta tulokkaasta!



Olisin tosi kiitollinen, jos lähettäisit minulle sähköpostia... jätin sinulle sinne aikaisempaan ketjuun sähköpostiosoitteeni, niinkuin pyysit.



Terkuin M@MIx2 rv 10+4

Omppuäipälle intoa viime hetken touhuihin ennen h-hetkeä. Ja tyttötiimi, en usko että vesirokko vauvaan tarttuu, mutta rankkaahan se on...Muistan kun meidän kolme oli ko. taudissa peräkkäin ja sit sairastettiinkin kuukausi putkeen...



Itse olen ollut NIIN huonovointinen. Jatkuva etova olo ja kuvotus ja ihan kunnolla oksenteluakin mahanesteitä myöten pari kolme kertaa päivässä. Huono olo jatkuu iltaan asti, en voi muuta kuin maata. Kolmen edellisen raskauden pahatolot on olleet lieviä tähän verrattuna. Blääh. Luulisi että raitis ilma tekisi hyvää mutta ainakin tänään oksensin kahta kauheammin kun tulin sisälle. Toissapäivänä yritettiin kävellä miehen kanssa mutta kun piti parin sadan metrin välein pysähtyä yökkäämään, piti kääntyä takaisin. Mies sanoikin, että jos hänen pitäisi tuollaista kestaan olisi jo varmaan tehnyt abortin...tai sit se aina heittää muistutukseksi, että " itepähän halusit" - ja näinhän se tietty onkin....



Olen lähdössä työmatkalle viikoksi ulkomaille kuun vaihteessa jolloin viikkoja 11 ja toivon että olisi paha olo ees hiukan helpottanut siihen mennessä, miten teillä toisilla?



pahoinvoiva Tanni rv. 7+4

Tanni ikävän kuulosta tuo sun pahoinvointi! mulla se selvästi alkoi helpottaa viikolla 9,( en oksentanut kuin kerran jos niitä oksennustaudin oksenteluja ei lasketa:) mutta joillakihan saattaa jatkua miten kauan tahansa.Toivotaan että oot ok kunnossa kun sen matkan aika tulee!!!!

Tyttötiimille kokemuksesta, että meidän lapsilla oli vesirokko, kun siskoni sai vauvan ja oltiin silloin niitten perheen kanssa paljon tekemisissä, ja tietysti tartutettiin se rokko niittenkin porukkaan,mutta vauvalle ei tullut mitään! jostaki oon kuullut että jos pieni vauva kuitenkin sattuu saamaan sen tartunnan se saattaa mennä tosi lievänä ohi.

apua kello käy ja pitäs varmaan mennä nukkuun ku vaavi herättää aina seittemän maissa...meidän pienin tänään just 9kk:) opettelee kovasti kävelemistä ja sanoo ääitä, on ne vaan niiiiiiiiiiiiiiiiin sulosia!



tuuteliluu 12+0

Vauvaonnittelut sinulle!! Vesirokon tarttumisesta vauvaan kyselit. Periaatteessa vauvalla pitäisi olla vielä imuuniteetti sitä vastaan, mutta käytännössä välttämättä ei täysin.. Meidän kakkonen sairasti rokon ollessaan 1v10kk, kaksoset olivat silloin noin 3viikkoa, ja tauti tarttui kummallekin. Mutta lohduttavaa on se, että jos tarttuu näin pieniin, tulee se yleensä tosi lievänä. Vähemmän lohduttavaa taas se, että lievänä sairastettu ei välttämättä takaa elinikäistä immuniteettia eli tauti voi uusia heillä myöhemmin.

Toivottavasti selviätte taudista nätisti. Koitahan jaksaa ja ehtiä nauttia vauvastakin!!



Tuli tässä miiten mieleeni, Nordenskjold kyseli joskus jotain yleensä jaksamisesta monen lapsen kanssa, kun vauva tulee taloon tai siihen suuntaan. Piti silloin vastata, mutta jäi. Meillähän on nyt neljä alle viisivuotiasta (hui, kuulostaapa hurjemmalta kuin onkaan, yksi kuitenki täyttää just kohta viis ja tuplatki jo kolme..)

Kyllä meillä ainaklin välillä (aika useinkin) on täällä melkoinen metakka ja kaikki villitsee kaikkia. Ja aina ei itse jaksa pysyä aikuisen tasolla - sorrun kyllä huutamaan seassa. Ja siinä on sitten peli menetetty sillä kertaa.. Järjestyspoliiisia kaivattais siis aika ajoin. Jos vaan jaksais koko ajan olla hillitty lehmänhermoinen organisaattori, niin homma pelittää ihan hyvin ;) Ei muutas kuin tsemppiä tulevaan sullekin kuten kaikille muille.

Ja sullakin Nordenskjold on tuota tuplakokemusta, niin varmaan Herttulin syntymän jäljiltä muistat, miten helppoa ja ihanaa oli hoitaa yhtä vauvaa! Ihanaahan oli kahtahi hoitaa, mutta silloin koin itseni jotenkin riittämättömäksi. Nyt ehtii täyttää tämän yhden vauvan nälän ja lähesyyden tarpeet ihan vaikka koko ajan ja silti touhuta isompien kanssa. Ääh, osaankohän nyt ollenkaan ilmaista mitä yritän. Toivottavasti ymmärrät. Ja vastasinkohan nyt sitte ihan aiheen vierestä??



Oi, Omppis ja Niiloakseli on jo ihan h-hetkessä käsillä. Täällä taustalla jännätään ja odotellaan hengessä mukana. Niiloakselilla kuulostaa tosiaan lupaavalta. Vauva jo lähes lähtökuopissa!

Eikähän Omppis tiedä sustakaan, vaikka lähtö tulis piankin. Ei kai uudelleensynnyttäjillä välttämättä vauva laskeudukaan ennemmin, mikäli oikein muistan?! Mulla ei oo koskaan laskeutunut, mutta en tiedä oisko sit jossain vaiheessa näin käynyt ilman käynnistyksiä. Jospa sen vielä kokisin.... Heh ;)



Nyt häivyn taas häiriköimästä, enhän mä tänne edes kuulu... Kaikille nautinnollista odottelua, ihania synnytksiä ja tietenkin niitä ihania vauvoja toivottelee



Pikkis kera nuhanenien (vauvakin ressukka nuhassa, ei kiva)



Anteeksi virhet, vauva sylissä 5-sormijärjestelmällä naputtelen...

pikkis saathan sinä tänne kirjoitella vauva arjesta. Sitähän tässä itse kukin odottaa :o)



Viime yö oli ihan hirveä ja oikeastaan en edes muista milloin olen nukkunut kunnolla...

Aamuyöllä heräsin puoli viiden aikaan ja viideltä alkoi supistelut jotka tuntui jo lupaavasti selässäkin ja välillä en edes erottanut kunnolla milloin loppui ja milloin alkoi kun koko maha ja selkä tuli niin kipeäksi :o( kellosta en kattonut kun olen niin kyllästynyt kellottamaan noita kun ne ei johda synnytykseen vielä kuitenkaan.

Olo on siis ihan luovuttanut,tämä menee yli että humisee...

Nyt onkin maha,pää ja selkä kipeänä ja kaiken huipuksi migreeni meinaa pukata päälle... hirveä flunssa ei tietty helpota oloa ollenkaan... huoh!

onneksi sukulais tätini tulee tänään ja hoitaa lapsia niin kauan että tämä nro.5 suostuu tulemaan ulos.

Ulkonakin olisi aivan mahtava ilma mutta eipä tuonne jaksa lähteä. Huomenna yritän kuitenkin käydä kaupungilla ostamassa imetystopin öitä varten ja jos vaikka vauvalle vielä jotain pientä :o)



Ruoka ei maistu ollenkaan. Just ja just sain yhden leivän syötyä ja tee kupin juotua niin maha on niin täynnä kuin olisi puoli lehmää syönyt...



Niiloakseli rv 39+2 (5pv parasta ennen päiväykseen)

Tyttötiimi - onnittelut pienestä tuhisijasta!!



Tuntuu että on iäisyys kun viimeksi tänne olen kirjoitellut.. niin- raskausajan iäisyys:)



Nyt en tietenkään muista mitä piti kommentoida, mutta yritetään:



Tanni - voi otan osaa tuohon pahoinvointiin! Minulla sitä (pahoinvointia - ilman oksentelua) riitti tuonne viikolle 16-17 asti. Mutta tuohan on jo ihan kamalaa, kun noin paljon ja koko ajan saa yökkiä. Ja töitäkin tehdä, toivottavasti se jo helpottaisi ennen sitä sun työreissuasi.



Omppis - kuulostaa ihanan lähellä olevan sun lähtös - vaikkei niin laskeutunut vauva vielä olekaan.(vai oliko se sun vai niiloakselin vauva joka ei ollut vielä laskeutunut??) Ihanaa, kun sanoit että sä tarviit aikaa- että kyllästyisit vauvamahaan. Se voi kuule olla niin että ei tämä ihan vimpaksi ehkä jääkkään... no kuka tietää!



Niiloakselille - ekaksi tervehdystuulia täältä puhaltelen sinulle. Ikävää jos flunssa ei hellitä, ja synnytykseen lähtö tulee. Pysy kaukana kaikesta missä sitä mahatautia liikkuu - voin sanoa, ettei ollut hääviä sairastaa sitä.



Pikkis - on tosi kivaa lukea teidän vauva-arkea - tuohan kuulostaa ihan extremelajilta: 4 alle 5vuotiasta!! huh huh ja hatunnosto sekä rutkasti niitä lehmänhermoja:)



Meidän pikku2v sai eilen kummisedältään isojen poikien sängyn (kierrätetty, mutta erittäin hyväkuntoinen), johon hän sai pinniksestä siirtyä. Vähänkö oli polleaa poikaa. Yhä hän meidän parivuoteen vieressä nukkuu, että voidaan välillä käsikädessä nukkua:) Pikkukaveri meni päiväunille (jostain syystä nyt menee sisälle mielellään nukkumaan, eikä vaunuihin lainkaan mielellään..) heti sujahti sänkyynsä, siinä minä sänkyni reunalla hälle mauri kunnasta luin.. ei mennyt kauaa kun nukkumatti tuli. Säilyis tuo tyyli vain. Kaksi vanhempaa kun on jättäneet päiksyt heti 2v täytettyään.



tästäpä galluppia: Kuinka vanhoiksi teidän lapsenne ovat nukkuneet päiksyt?

Oletteko harkinneet vesirokkorokotusta?

Entäs sitä ripulitautia vastaan - sehän pitäisi antaa ihan pienelle?



Vesirokosta - meillä on yksivuotiaana sairastettu vesirokko - ja se oli ihan reilu tauti, mutta tavattoman helposti sairastettu minun mielestäni. Rakkuloita oli, ja mutta ei onneksi kiusallisen kutiavia. Eli meillä on niin helpolla päästy vaikka sairastettu onkin, etten nää tarpeellisena tuota vesirokon rokotusta meidän perheessä.



Nyt on viikkoja kai kasassa 19+4 - siirsin sitä rakenneultraa perjantaille, kun meillä sitä mahatautia on ollut.



Onko teillä ollut että näillä raskausviikoilla tulee ihan täyteen. Ikään kuin koko ajan olisi syönyt mahan täyteen, vaikkei tasan ole ruokapöydässä istunutkaan.

Niin, Niiloakselilla on tämä fiilis, mutta sulla vain oli niitä viikkoja paaaljon enemmän kuin minulla. Koska sulla tuo täyteläinen olo alkoi?





sinuvi 19+4

Kiitos kaikille lohdutuksesta ettei vauva saisi vesirokkoa (jos hyvä tuuri käy). Eikös se kuitenkin ole raskauden aikaista immuniteettia joka suojaa vauvaa. Itsekkään en tosin ole tautia koskaan sairastanut, mutta tässä vikassa raskudessa otettiin vihdoin vasta-aineet ja lukema oli 44. Mitä lie tarkoittaa.



Olishan se ollut helpompi jos tuo kolmonenkin olisi nyt samaan aikaan sairastanut niin olisi vesirokkokaranteeni nopeammin ohi ja pääsisi jo vauvankin kanssa ihanaan aurinkoon kärryttelemään. Mutta toisaalta jos sairastuu vasta eskarin parannuttua niin saapahan ihan oman huomion sairaspäivilleen mitä äiti nyt vauvanhoidolta ehtii. Vauvan ihoa tulee syynättyä nyt entistä tarkemmin. Leuka jo näytti siltä, mutta oli vaan kynsillään raapinut. Mutta nyt sairaudet ja niiden pohtiminen hiiteen ja iloista ja sitkeää odotusta loppusuoralaisille sekä rentoisaa raskautta muille.



Täytyis vissiin vaihtaa palstaakin jo pikku hiljaa =)

tyttötiimi ja prinsessat pilkkuefektillä

En ottaisi vesirokkorokotusta lapsille. Joku äiti tosin tiesi kertoa, että seuraava perheen lapsi saisi viruksen kovempana kuin edellinen. Pitääkö paikkaansa? Jos olisi jotain vakavaa tautia perheessä niin varmaan olisin eri mieltä.



Kolmosen kanssa oltiin rotavirustutkimuksessa 2003. Reilun kahden vuoden päästä tuli info että sai lumetta ja olin enemmän kuin tyytyväinen. Punnitsen rokotukset tosi kriittisesti yksi kerrallaan ja kaikki kolme on meillä rokotettu. Tykkäsin enemmän vanhasta systeemistä kun tauteja ei pasautettu viisi kerrallaan vauvalle kuten nykyisin. Onneksi tuo calmette poistui. Meidän kakkonen sai siitä samana iltana kovat reaktiot.

Kiitos Sinuvi ja Niiloakseli, kiva ettette oo viskaamassa mua pihalle =)



Sinuvi: Vai extreme-urheilua =D Mukavasti ilmaistu, siltä tosiaan joskus tuntuu. Etenkin äsken, kun koko pikkusarja on vähän kituisena flunssassa ja sitten esikoinen (13v esimurkku) viritteli kolmen kaverinsa kanssa ihka uutta sähkökitaraansa ja koitti saada pienet pysymään huoneensa ulkopuolella... Huoh. Pysyy niinsanotusti vireessä itsekin =)



Jospa vastaan minäkin Sinuvin gallupeihin:



Päiksyt: Esikko nukahteli kai vielä eskarissakin, kakkosta ei 2vuotiaanakaan kertakaikkiaan saanut unille kuin kolmen tunnin väsytyksellä, joten jäi sitten pois, kun oli pikkutuplatkin hoidettavana. Ja tuplat jättivät unet reilu 2-vuotiaana myöskin äitin väsyttyä tuohon tuntien " väsytystaktiikkaan" .



Rokotuksista: Ei oo otettu vesirokkoa eikä rotaa vastaan. Ilman sen erityisempää syytä.



Muistattekos odottajat muuten teidän aiemmilta lapsiltanne, miten ja minkälaista vauvojenne ihonpuhdistusnäppylät on ollut? Arvelin nyt tässä kysäistä, kun en jaksa tuonne muualle kirjoittaa...

Meidän vaavilla on ollut muutamia ensin otsassa ja sitten ne häipyi ja tuli poskiin. Mutta nyt on ihan jokapaikassa päässä, päänahkassakin ja noissa poskien näpyissä on valkoiset päät, ihan ku finnejä. En muista aimmilla näin voimakkaasti olleen tuota puhdistusnäppylää, oisko sitten jostain muusta nyt kyse.



Nyt poistun muihin hommiin =) Mukavaa päivän ja viikonjatkoa!



Pikkis

Niiloakselille tsemppiä! Kyllä nyt alkaa olemaan jo jännät ajat.



Pikkis- meillä lapsilla on ollut tosi vähän noita puhdistusnäppylöitä. Ihan vaan muutamia siellä täällä. Mutta niitä kyllä voi olla ihan joka paikassa. Päänahassa muistan kyllä että jollakin lapsista oli pari näppylää.





Tänään silitin vauvan vaatteet ja tajuntaani iski että kohta meilläkin on oikeasti vauva. Jotenkin vain olen raskautta ajatellut koko ajan. Mutta nyt koin oikein liikutuksen hetken kun niitä nuttuja silittelin. Siis kuinka ihanaa onkaan saada se pikkuinen pian maailmaan! Ei malttaisi enää odottaa...



Pisti kuitenkin myös miettimään että miten osaan pukea vauvalle oikean määrän vaatteita, miten se imettäminen nyt menikään jne. Tuntuu etten muista enää mitään! Mutta eiköhän se äidinvaisto hoida hommansa kuten ennenkin :) Tyytyväisiä nuo kaikki lapset on hoitooni olleet joten kai se oikein sitten on mennyt :D



Miten paljon teillä muuten on alle 60cm vaatteita vauvalle?? Minulla vain kaksi 56cm bodya, kahdet puolipotkuhousut ja kaksi oloasua. Kaikki muut vaatteet on 60cm tai yli. Kertokaahan te joilla tuoreemmassa muistissa vauva aika tarviiko niitä ihan pikkuisia kuinka paljon!



Neuvolassa kävin eilen ja kaikki ok. Paino oli laskenut kilon koska olin sairaana viime viikonloppuna. Vauvan syke sama kuin aina, 140-145. Ja on nyt pysynyt raivotarjonnassa onneksi. Ensi viikolla menenkin sitten synnytystapa arvioon! Tähän joutuu kuulemma aina jos on edellinen lapsi syntynyt sektiolla. Siellä varmaan jotain painoarviota sitten vauvastakin saa?



soffala rv36

Ensin Niiloakselille, että minulla synnytystä edeltävä päivä meni ilman suurempia syömisiä, enkä tiedä miksi. Ei vaan tuntunut hyvältä syödä, vaikka olen koko raskauden yrittänyt syödä säännöllisesti " täydestä" vatsasta huolimatta. Että jospa se tarkoittaisi lähestyvää synnytystä??



Eli lauantai meni lepäillessä ja laiskotellessa, mitä nyt pystyin, kun olin yksin kolmen lapsen kanssa kotona miehen ollessa pelireissulla. En tosiaan koko päivänä syönyt kuin pari leipää, nesteitä meni kyllä runsaasti, oli jotenkin jano koko ajan. Illalla lasten mentyä nukkumaan oli sellainen olo, ettei sinäkään yönä uni paljon maistuisi. Joten ompelin parit tyynynpäälliset makkariin, siivosin ompeluhuoneen ja silitin kauan odottamassa olleet vaatteet. Puuhailin puolille öin ja paikkojen ollessa siistejä menin sänkyyn. Heti alkoi tulla supistuksia 10 - 15 minuutin välein. Nousin välillä pystyyn, eivätkä supparit hävinneet, vaimenivat kyllä. Taas makuulle, jossa ne tulivat kipeämmin ja suihkuakinn kokeilin, eivät sielläkään hävinneet. Kolmen aikoihin yöllä soitin sitten synnärille, että voisinko lähteä tulemaan ja luvan saatuani soitin isovanhemmat vahtiin. Lämmitin kaurapussin autoon ja menoksi. Viideltä oltiin sairaalassa, tunnin matka meni ihan siedettävästi.



Perillä oli heti siedätyshoitoa, ambulanssi ajoi rampille edellämme ja kun pääsimme itse parkkipaikalta vastaanottoon, kuului salista äidin kiljaisu ja perään lapsen ääni. Ihan tippalinssissä miehen kanssa siinä seisoimme. Tuli niistä äänistä ihan synnytysfiilis ja palaili mieleen, mitä sitä oltiinkaan tultu tekemään. Päästiin siitä käyrille ja huoneeseen odottamaan. Kun tilanne ei siitä edennyt, lapsi ei ollut laskeutunut, kanavaa jäljellä niin, ettei kätilö tahtonut kohdunsuulle yltää, käskettiin kävelemään osastoa ympäri. Tiesin kyllä itse, että kävellessä multa supistukset loppuu, mutta teinpä nyt kuitenkin niinkuin pyydettiin. Ja eiköhän ne siihen kävelyyn loppuneet koko supistelut. Taas ne kyllä palasivat, kun vähän lepäili sängyllä. Kerroin aikaisemmista synnytyksistä ja laittoivat sitten tipan avuksi. Saatiin ainakin kipuja aikaiseksi ja totesivat, että kyllä vauva supistuksella hyvin laskeutuu ja hyvin sitten supistuksen jälkeen palaa sinne korkealle kohdun suojaan... Että sama oli käsikirjoitus, kuin aiemminkin.



Mutta kipeä olin ja pyysin päästä saliin nappailemaan kaasua, kun alkoi tuntua siltä, että varpankynnet irtoaa joka supistuksella... Se sitten hetken auttoi ja hieman avauduinkin - siis alapäästä. Mies onneksi älysi sanoa, ettei tämä rouva avaudu ilman epiduraalia. Oli itsellä jo ihan toiset sfäärit tajunnan tasolla, sen verran teki häijyä keinotekoiset supistukset, etten itse saanut sanaa suustani. Mutta epiduraali tilattiin ja lääkäri tuli sitä laittamaan melkein samantien. Ekasta kohdasta kokeiltiin pari kertaa, eikä osunut maaliin, ilkeää teki. Kolmannella kerralla osui kohdalleen, ehkä meni vähän yli, kun toinen jalka puutui kokonaan. Siirsi sitten piikin kohdalleen ja tunto palasi. Ja hieman siinä rentouduinkin. Mutta kivuttomuutta ei tällä kertaa tullut, oli sen verran kovilla panoksilla tippa. Ajattelivat varmaan, että sen verran kovaa lihaa tämä muija, että täysillä eteenpäin. Aika pian alkoikin ponnistuttamaan ja olin 7 tai 8 cm auki ja kalvorakkula oli alhaalla, joka puhkaistiin. Sen jälkeen olisi tehnyt mieli ponnistaa ja lujaa, mutta käskettiin vielä odotella. Siinä olikin sitten tuskallisimmat hetket, mutta olin sen verran hommassa mukana, että muistin, ettei tässä enää kauaa mene. Ja ponnistusluvan saatuani jouduin hetken hakemaan oikeaa ponnistussuuntaa. Sitten syntyi pää ja koska napanuora oli kerran kaulan ympäri jouduin odottamaan vielä yhden tuskallisen hetken. Mutta sitten se viimeinen ponnistus ja helpotus - vauva oli syntynyt ja heti kuului karjaisu. Myöskin kätilö älähti, kun näki kuinka suuri vauva sieltä tuli. Olivat arvailleet korkeintaan neljä kiloista ja 4460 g ja 53,5 cm olivat mitat, py 39.



Ja kuten olin arvellutkin, oli tulokas poika. Heti sain poitsun vatsani päälle ja imemään. Synnytyksen kesto laskettiin tipan aloittamista poltoista eli I vaihe 4.33 II vaihe 0.13 ja III vaihe 0.08. Eli aikas nopea, kun alkuun päästiin.



Jäin sairaalaan suosiolla odottelemaan keltaisuusmittauksia eli bilirubiiniarvoja, jotka olivatkin sitten koholla. Mulla kun on veriryhmä O+, joka on riskitekijä. Yhteensä vauva oli valoissa 2 x 24 h eli kuusi päivää oltiin sairaalassa. Ihan sain siitä tarpeekseni ja oli tosi ihana päästä kotiin! Kotona on kaikki sujunut hyvin, maitoa jouduin alussa antamaan lisää, kun oli vauva ollut poissa vierestä, ei maitokaan noussut tarpeeksi. Mutta neljän päivän kuluttua oma maito riittää ja syönnin jälkeen vauva vetelee 3-6 tunnin tirsat. Ja välillä vähän seurustellaan. Neuvolassakin ollaan jo käyty ja liiviostoksilla.



Kai tästä pitäisi tuonne vauvapuolelle siirtyä, mutta vähän täytyy jännätä vielä teidän seuraamuksia. Ihan kohta on taas synnytysuutisia tulossa arvaan.. Itse vielä ihmettelen,, kuinka hyvältä se vauva tuoksuukaan ja lasken lapsilukua. Kai sen kohta tajuaa, että tässä sitä nyt ollaan... vauva on syntynyt! Ehkä pitäisi mennä nukkumaan, kun vielä poika on unten mailla, jos olisi oikein viisas...



*Kitta75 ja miestyttötyttöpoikapoika - perhe*

Hei,

Anteeksi kun tungettelen tänne teidän pinoon, mutta odotan kolmatta ja haaveilen vielä useammasta lapsesta vaikka en siis suurperheellinen vielä olekaan. Olisi halunnut kysellä, miten asutte? Tuntuu että nykyisin asunnot suunnitellaan kaksilapsisille perheille ja jopa kolmelapsisen perheen tarpeisiin on vaikea löytää asuntoa kohtuuhinnalla täältä pk-seudulta. Haluaisitteko vähän avautua asumistilanteestanne, kuinka monta lasta perheeseenne kuuluu, onko jokaiselle omat huoneet, paljonko on neliöitä, oletteko itse rakentaneet vai mistä olette kotinne löytäneet? Ja missä päin asutte?

Me olemme rakentaneet talon kun luulimme että lapsiluku jäisi korkeintaan kahteen (olemme kärsineet lapsettomuudesta) ja nyt jo kolmannen kanssa talo alkaa jäädä pieneksi. Nyt sitten taistelemme sen ajatuksen kanssa, onko meidän muutettava muualle. Rakentaa emme enää haluaisi, mutta muuten isot asunnot tuntuvatolevan kiven alla...

terv pöppis 18+5

Ensinnäkin lämpimät onnittelut kaikille uusille vauvansa saaneille!!!



Uskomatonta, että Niiloakseli edelleen yhdessä kasassa! Olet sinä kyllä jo megapitkään saanut noita suppareita kestää :-(. Toivottavasti flunssasi paranee pian eikä migreenikään ala vaivata! Tsemppiä tosi kovasti!!!



Omppikselle myös tsempitykset! En ole edellistä pinoa lukenut, mutta jos oikein ymmärsin, kaipaat vielä valmistautumisaikaa synnytykseen. Kyllä kaikki hyvin menee, näin uskotaan!



Soffala kysyi pienistä vaatteista. Meidän neitihän oli syntyessään 4590 g ja 53 cm. Meillä on yksi 50-senttinen potkupuku, ei ollut kertaakaan päällä. Pari kolme vaatetta on 56-senttisiä. Bodya en saanut mahtumaan päälle kertaakaan. Potkuhousut oli päällä pariin otteeseen. Pidetään siis 62- ja 68-senttisiä vaatteita :-).



Meidän arki ollut melkoista hulinaa. Vauva oli alkuun joinakin päivinä tosi itkuinen, joka päivä itkua enemmän tai vähemmän. Nyt on ehkä pikkuisen alkanut siltä osin helpottaa, vaikka neiti kyllä just tällä hetkellä huutaakin tässä sylissä. Yöt on onneksi vauvan osalta menneet älyttömän hyvin. Sit alkoi ensimmäiset isosisarukset sairastaa kuumetta. Sitten täysin yllättäen kuoli mieheni isä yöllä nukkuessaan, joten siltä osin seurannut tietysti paljon surua ja hässäkkää ja miehelleni paljon lisää kaikkea: äidistään huolehtimista, hautajaisjärjestelyjä, isältään jääneitten töiden tekemistä jne. Sitten kun hiihtoloma alkoi lähestyä, sairastui loput isommista kuumeeseen ja oli tosi sitkeässä lähtemään. Nyt vihdoin isot terveitä, mutta 1,5-vuotias kuumeessa. Eilen illalla tasan 40 ja yöllä oli varmaan enemmänkin. Onneksi aamuyöstä annettu Pronaxen lopulta laski kuumeen. Vauvalla räkä välillä tursaa nenässä, mutta eniten onneksi vaivaa vain aamuvarhaisella. Tänään piti äitini tulla tänne, mutta se peruuntui, kun sekin on kipeä. Ja hiihtolomavieraatkin lähti jo anoppilasta, kun nekin oli kipeinä. Saa nähdä, välttyykö anoppi tältä flunssalta, iäkäs ihminen kun jo on. Sais nyt edes se olla terveenä, että jaksaisi 15. päivä olla hautajaisissa. 16. päivähän meillä on ristiäiset, kun yksi kaukaa tuleva hautajaisvieras on vaavimme tuleva kummi. Mutta on kyllä siis tämä hiihtoloma ja yleensäkin vauva-arjen alku ollut _pikkuisen_ erilainen, mitä etukäteen olis voinut kuvitella :-/. Olen kyllä kuitenkin jaksanut ihan hyvin, kun yöt on vauvalla menneet tosi hyvin ja viime aikoina 1,5-vuotiaskin on nukkunut hyvin paitsi viime yönä sai kyllä hyssytellä ja tuttia antaa monta kertaa, mutta johtui tietty kuumeesta.



Että tällaista tänne meille. Vauva on kyllä tosi suloinen ja sen isommatkin sanoo joka päivä. Ja 1,5-vuotias halailee ja suukottelee vauvaa ahkerasti. Nyt on jo hassua muistella, miten paljon murehdin sitä, kun 1,5-vuotias ei saakaan olla ainokaisena silmäteränä ;-).



Ihanaa kevään ja vauvojen odotusta kaikille!



neronja & kuusikko (joista neljä ekaa syntyneet yksitellen 4v.4kk sisällä, kun siitä oli täällä puhetta ;-)

Täältäkin Niiloakselille tsemppiä viimeisiin päiviin! Ei yhtään tiedä milloin pääset tositoimiin! Jaksele! Ja lohdutukseksi voin kertoa, että myös mulle tuli flunssa viime yönä.. Kurkkua aristaa ja nenä on tukkoinen.. :/ Mutta toivottavasti tästä pääsee pikapikaa eroon. :)



Kiva kuulla Pikkiksestä ja Neronjasta. Älkää kadotko minnekään! :)



Ja kiitos kaikille minua tsempanneille!! Ja uskokaa tai älkää, eilen tasan rv 38 tapahtui ihmeitä. Minä tulin valmiiksi. Olossa tapahtui iso muutos. Alapäätä on vihlonut ja nipistellyt eilisestä asti ja kävely ja seisominen jne tuntuu hankalalta. Mutta pelko synnytystä kohtaan on poissa! Yhtäkkiä vain kaikki loksahti kohdalleen ja nyt olen valmis henkisesti ja fyysisesti. Vauvan sänky on valmiiksi petattu ja kaikki tarvikkeet odottaa. Enkä enää pelkää kipuakaan. Oikeastaan jopa odotan sitä. Hyvällä tavalla. :) Eli kaikki hyvin! Ja mikä helpotus.



Eilen kävin katsomassa kaverini 3kk:n ikäistä vauvaa ja tänään mennään katsomaan serkkuni 1,5 kk:n ikäistä vauvaa. Saan ison vauvankaipuun ja sekin vahvistaa tunnetta, että alkaa olla aika luopua masusta ja saada oma nyytti syliin. :) Serkun perheellä tuntui itselläänkin olevan pientä flunssaa, joten onneksi tämä minun tukkoisuus ei ole esteenä kyläilylle. :) Ja illalla menen parhaan ystäväni kanssa elokuviin. Luultavasti viimeinen kerta ennen synnytystä kun menen " tuulettumaan" ruokakauppaa kummemmin. Olen oikeasti niin luottavainen ja toiveikas tuon lasketun ajan suhteen. Kukaan lapsista ei ole mennyt yli. 13 yötä viralliseen h-hetkeen.. Se voi silti olla tänään tai huomenna tai... juu, myös neljän viikon päästä.. ;)



56 senttisiä vaatteita on meillä jonkin verran. Muutamia potkareita ja alkuun söpöstelypukuja ja bodyjä. On ne niin pieniä..



Nyt täytyisi alkaa ruuanlaittoon, että ehditään kylään kolmen kieppeillä.



Jaksamisia ihan jokaiselle!! :))



Omppis 38+1

Tännekkin on nyt iskenyt kauhea flunssa, ei jaksaisi mitään tehdä...Eilen vielä hieman paremmassa kunnossa leipasin pullaa, olipa onni...sillä nyt en jaksaisi ihan mitään. Iskä on talvilomalla,mutta vielä tämän päivän metsähommissa isänsä kanssa... ni ei siitäkään nyt apuja täällä....lapset istuu tietokoneella...nooh on ne jo ulkonaki käyny sentään tälle päivälle.

Pienimmäinen tuossa vinkuu...täytyy käydä se pesemässä välillä:)



NIIN vauvallisille HURJASTI VAUVA ONNITTELUJA!!! Ison kokoisia vaaveja tänne syntynyt ;) mun edellinen vauva oli 4070g ja en oo ikinä kuvitellu/aikonu synnyttää yli nelikiloista... nooh kaikista nopein ja helpoinhan tuo oli,mutta nyt meinaan silti seurata mitä suuhuni laitan, jos se sokereista johtuu ja liiallisesta pullan syömisestä ;) aah salmiakki vaan maistuu nyt liian hyvälle:)



Kyllähän tämä homma on hiukkasen extremelajia:) Ainakin välillä tuntuu siltä vaikka meillä ei aivain nuin, vaan sentään...4 alle 6vuotiasta:)nyt vanhin on täyttänyt 6. (ei oo tuplia;))



Päiväunista...meillä n.kolmevuotiaaksi on isoimmat nukkuneet, nyt tuo 2,5vuotias nukkuu jos nukkuu, oikeastaan se tarvii ne unet, sen oon huomannu...mutta väkisin ei viitsi sitä laittaa, kun isommat on ulkona niin silloin kätevästi kun on rauhalista se nukahtaa omaan sänkyyn tai sohvalle.



pöppiäisen asunto galluppiin... Me asutaan täällä pohjois-pohjanmaalla. Kun kolmas syntyi me asuttiin kolmiossa 78m2-(muistaakseni)... ja ilman saunaa...se oli aika karua aikaa...mutta silloin alettiin rakentaan taloa niin kyllä siinä sen pari vuotta pärjäsi!Ja ny on sitten tilaa kaikkiaan (6mh) 170m2, yläkertaa ei oo viel tehty ihan valmiiksi kun täällä alhaallaki mahdutaan elelemään (alakerta 146m2), sitte kun lapset vähä kasvaa ja tarttee omaa rauhaa tehdään se loppuun.







Neronjan perheelle lämpimät osanotot suruun!

" On laannut voima tuulten, vaikenee puhe huulten,

vain sydän puhua nyt saa"



tuuteliluu 12+2

No niin, tänään oli rakenneultra ja heti kun pääsin koneelle, pitää tulla tuulettamaan kuulumisia!

Eli vauvalla vaikuttaa kaikki olevan hyvin. Ja vielä sukupuolikin selvisi. Kätilö sanoi että jos ei ole poika, niin tulkaa sanomaan hänelle. Moneen kertaan selitti että tässä näin näette, poika on. No minä en juuri ymmärtänyt, muuta kuin suuret linjat, mitä näin ultrakuvassa. Kätilö sanoi myös että jos hän on epävarma sukupuolen suhteen, ei yleensä sano mitään, mutta tämä oli selkeä tapaus:)

No sen näkee varmasti sitten about 20 viikon päästä.

Mutta tämä mamma on tyytyväinen jos me toinen poika saadaan, ennestäänhän meillä n 2 tyttöä:) Eikä mitä, pääasia että saadaan vauva!!!! Mutta onhan nuo sukupuoliveikkaukset kivoja.



Kittalla oli iso vauva! Ja helposti vielä tuli, huh huh! Kiva että sun miehes ties että sulle täytyy se epiduraalipuudute laittaa. Siis kullanarvoinen tuki sun miehes.



Asumisesta kyseltiin, meillä on vanha talo, jota ollaan remontoitu, ja pariin otteeseen laajennettu tarpeen mukaan. Mutta luulen että nyt ollaan äärirajoilla, tämä uusi tulokas saa mennä sitten nykyisen kuopuksen kanssa samaan huoneeseen aikanaan.



Hauska omppis että NYT olet valmis. Tuota tunnetta siis odotellessa, sitten loppukesästä.

Tylsää että nuha saavutti sinutkin. Nauti vauvavierailuista.



Neronjalle osanotto läheisen poismenon johdosta.



Niiloakselin kuulumisia odotellaan...



Nyt kuopus haluaa aikaani, eli palataan linjoille..



sinuvi 19+6

ajattelin ilmoittaa että nyt näyttää hyvältä!! alan kohta soittelemaan synnärille josko saisin luvan tulla edes näytille. Klo 15.40 alkoi supistella ja nyt väliä on 2-5min ja käy kipeää!!! Ihanaa mulla voi olla huomenna vauva TAI sitten ei... jos ei mitään kuulu niin tiedätte missä oon :o)