Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet ihmisistä, jotka kertovat nähneensä enkelin, Jeesuksen tms.
25.11.2008 |
ja tämän jälkeen eivät enää pelkää kuolemaa ja uskovat taivaan olemassa oloon?
Kommentit (35)
Että väärä lääkitys tai vaihtoehtoisesti kyseessä lääkityksen puute. Ei terve ihminen olemattomia näe.
Mitä lääkettä sinä määräisit tällaiselle ihmiselle, joka ei kuitenkaann (mielestäsi muuten) ole harhainen, lääketokkurassa tai psykoottinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä muitakaan kajahtaneita, jotka tyrkyttävät omaa uskoaan!!
Itseasiassa mitä tyrkyttämistä tuollaisen asian kertomisessa on?
Itse olen ehkä aika skeptinen enkelien ym suhteen, vaikka kovasti haluaisin uskoa, että kuoleman jälkeen meitä odottaa jokin vielä parempi paikka. Selvästi elämässäni horjun puoleen ja toiseen tässä asiassa...
Silti en pysty itsekään selittää,mitä minulle tapahtui, kun odotin keskimmäistä lastani ja eräänä aamuna vuodin verta. Olin aivan hysteerinen keskenmenon pelosta (lapsi oli kauan odotettu ja pitkään tehty).
Makasin sängylläni itkien. Soitin paniikissa miehelleni, joka lupasi tulla heti takaisin kotiin töistä.
Yhtäkkiä joku (miesääni) sanoi, että ei tarvitse pelätä (en muista tarkaan sanoja, mutta viesti oli tämä). Kehooni levisi lämpö ja hetkessä olin aivan rauhallinen. Mieheni tuli kotiin ja löysi aivan rauhallisen vaimon lepäilemästä. Raskaus eteni hyvin ja lapsi syntyi terveenä.
Tietysti haluaisin uskoa, että "kohtasin suojelusenkelini", mutta oliko kyse kuitenkin vain omien aivojeni tuottamasta endorfiineistä tms?
Kovin monelle en ole tätä kokemusta uskaltanut kertoa, sillä en halua tulla leimatuksi "hörhöksi".
lapseni ovat nähneet kaksi kertaa enkelin. kertoivat tarkkaan ulkonäön ja koon... Mitäpä siihen sanomista.
jotka uskoivat häneen? sillä ainoastaan usko tekee ihmeitä.
Jos ei usko ei silloin ole kelvollinen ottamaan jumalan lahjaa vastaan.
Hän kysyi aina ensin että uskotko ja sanoi sitten että uskosi sinut parantakoon jne.
Jeesus paransi nimenomaan heitä, jotka uskoivat häneen. Mutta ei todellakaan aina. Kaksi esimerkkiä: Joh.5:1-9 Mies, joka ei ymmärrä Jeesuksen kysymystä eikä ilmaise mitään uskoa. Luuk.7:11-15 Jeesus herättää kuolleen tytön, eikä kenenkään läsnäolijan uskosta puhuta mitään.
Saat hyvin uskoa, että Jumala paransi sinut kesken raskauden. Ja saat varmasti kiittää häntä siitä. Ja saat myös uskoa häneen, sekään ei ole kiellettyä ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli silloin kovassa kuumeessa sängyssään. Enkeli oli ilmestynyt huoneeseen, ja pian sen jälkeen kuume oli hävinnyt. Eikä muuten ole lainkaan lääkityksen tarpeessa tämä henkilö, ihan on fiksu tyyppi.
Itseltäni on parantunut lievä migreeni erään pastorin rukoiltua puolestani. Ystäväni, jolle oli sanottu, että hän ei tod.näk. koskaan tule raskaaksi (endometrioosi ym.) on nyt kahden lapsen äiti. Häneltä on myös parantunut fibromyalgia (pitemmän ajan kuluessa) sekä astma (kertarysäyksellä). Nämä kaikki on saanut aikaan tuo yläkerran lääkäri.
Hän oli silloin vielä nuori mies, vajaa 40-vuotias, isäni pikkuveli. Kyseisenä yönä kun setä kuoli, kävi isäni tavalliseen tapaansa kotona vessassa. Matkalla sinne hän näki mummonsa eteisen välioven takana. Mummo kutsui isääni luokseen. Isä ei mennyt. Myöhemmin aamulla hän sai tietää, että setäni oli kuollut, vieläpä samaan aikaan kun isäni kävi vessassa, ja mitä ilmeisimmin mennyt mummon luo. Liekö mummo erehtynyt pojissa (hänellä oli kuusi lapsenlasta, kaikki poikia), vai mikä ollut syynä tähän isäni näkyyn. Isäni oli sairaampi kuin setäni, nyt isänikin on ollut jo viisi vuotta mullan alla. Heillä oli sama sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyse omasta ajattelusta ja milloin jokin muu todellisuus tulee liki ja todeksi.
Myös isoisälläni ja äidilläni on ollut ennekokemuksia, ja itse olen "tiennyt" joskus asioita ennen kuin ne ovat tapahtuneet. En ole kertonut näistä kuin miehelleni, koska hän uskoo sen olevan mahdollista ja kunnioittaa kokemuksiani, eikä yritä vesittää niitä.
En harjoita mitään korttiennustuksia, enkä ole edes kiinnostunut tietämään asioita etukäteen. En pyri kehittämään tätä ominaisuutta (omituisuutta), enkä varsinkaan haluaisi rahastaa sillä, yöks. Ufohössötyksiä ja rajatietokirjoja kammoksun (anteeksi vain).
On tervettä, että ihminen on kriittinen kokemuksilleen ja punnitsee niiden aitoutta, mutta joskus on vain todettava, että jokin kanava on auki toiseen todellisuuteen.
Raamatullinen sanonta "hedelmistään puu tunnetaan" on hyvä osviitta arvioida yliluonnollisia kokemuksia. Tuovatko ne ihmiselle rauhaa ja levollisuutta, vai lähteekö ihminen "kierroksille" ja haluaa kerätä huomiota itseensä? Rakentavien ja eheyttävien mysteerien kohtaaminen hoitaa ihmista, pimeän puolelta tulevien viestien tai kokemusten kohtaaminen puolestaan rikkoo ja hajottaa ihmistä.
En ymmärrä muitakaan kajahtaneita, jotka tyrkyttävät omaa uskoaan!!
Itseasiassa mitä tyrkyttämistä tuollaisen asian kertomisessa on?
Itse olen ehkä aika skeptinen enkelien ym suhteen, vaikka kovasti haluaisin uskoa, että kuoleman jälkeen meitä odottaa jokin vielä parempi paikka. Selvästi elämässäni horjun puoleen ja toiseen tässä asiassa...Silti en pysty itsekään selittää,mitä minulle tapahtui, kun odotin keskimmäistä lastani ja eräänä aamuna vuodin verta. Olin aivan hysteerinen keskenmenon pelosta (lapsi oli kauan odotettu ja pitkään tehty).
Makasin sängylläni itkien. Soitin paniikissa miehelleni, joka lupasi tulla heti takaisin kotiin töistä.
Yhtäkkiä joku (miesääni) sanoi, että ei tarvitse pelätä (en muista tarkaan sanoja, mutta viesti oli tämä). Kehooni levisi lämpö ja hetkessä olin aivan rauhallinen. Mieheni tuli kotiin ja löysi aivan rauhallisen vaimon lepäilemästä. Raskaus eteni hyvin ja lapsi syntyi terveenä.Tietysti haluaisin uskoa, että "kohtasin suojelusenkelini", mutta oliko kyse kuitenkin vain omien aivojeni tuottamasta endorfiineistä tms?
Kovin monelle en ole tätä kokemusta uskaltanut kertoa, sillä en halua tulla leimatuksi "hörhöksi".
kuumeessa, lääkityksen alla, kovassa psyykkisessä paineessa tai joillain varmaan ihan muuten vaan.
Eli siis ajattelisin, että kokemus on ko henkilölle ollut ihan todellinen, mutta ei "totta" siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän.
En itsekään pelkää kuolemaa, miksi pitäisi? Enkä siis ole kokenut mitään vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Paavali Jeesukeen uskonut, vaan vainosi hänen seuraajiaan ja silti Jeesus ilmestyi Paavalille eli teki ihmeen.
Aika monen muunkin silmät ovat avautuneet Jumalan todellisuuteen jonkin omassa elämässä tapahtuneen ihmeen kautta, vaikka ei olisi yhtään tuntenut tarvitsevansa Jumalaa yhtään mihinkään.
Ei elämä ole niin mustavalkoista.
6. Tiestikö että Jeesukin paransi vain niitä jotka uskoivat häneen? sillä ainoastaan usko tekee ihmeitä.
Jos ei usko ei silloin ole kelvollinen ottamaan jumalan lahjaa vastaan.
Hän kysyi aina ensin että uskotko ja sanoi sitten että uskosi sinut parantakoon jne.
jos tuollainen näky toisi rauhan mielelleni, niin mielelläni itsekin sellaisen kokisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kuullut muutaman kerran jeesuksen äänen ja nähnyt valokuvassa enkelin. Itse pelkään tälläisiä juttuja.Ensin uskoin häntä mutta sitten kun tajusin miten kovasti hän uskoo myös helvettiin niin tajusin että en halua ainakaan uskoa tuollaiseen jumalaan joka pistää ihmiset helvettiin. Sitä paitsi tälläiset näyt tai kuulemiset eivät aina tule välttämättä jumalalta.Uskon että hän on varmaan kuullut jotain mutta en usko sen olleen välttämättä jumalan tai jeesuksen puhetta. Ikävää sinäänsä koska tämä ihminen on aivan ihana ja uskonnollinen ihminen,mutta se helvetti menee yli ymmärryksen ja pari muuta juttua.Ai niin.osaa hän puhua kielilläkin.
ulkopuolisen ja ammattitaidottoman on vaikea arvioida, mikä on höppänyyttä, mikä sairautta ja mikä totta. Minä itse uskon, että nämä ihmiset ovat jostain näiden väliltä. Ja uskon, että viimeksi mainittu ei missään tapauksessa kerro kokemuksistaan isommalle porukalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tiede pysty ottamaan kantaa ja argumentoimaan yliluonnollisten ilmiöiden puolesta, mutta ei kyllä vastaankaan. Tämä on ainoa järjellinen selitys ja varmasti joskus aivan totta.
Olennaista olisi kuitenkin kunnioittaa ihmisen kokemusta ja kuunnella, mitä se merkitsee ihmiselle. Jos se vakauttaa ihmistä ja tuo hänelle iloa ja toivoa, miksi se pitäisi kuunteliljan oman ahdistuksen vuoksi riistää häneltä. Ja vaikka ihmisen mielenterveys horjuisi, voi tämä olla terve alue hänen persoonallisuudessaan. Ihminen on kokonaisuus ja häntä on kuunteltava pyrkimyksenä ymmärtää hänen kokemusmaailmaansa.
Olen tavannut meuhkaajia ja ihmetteleviä ja rauhallisia ihmeiden kokijoita; ei heitä kaikkia voi niputtaa yhteen "otsikon" perusteella.
Ihmisen aivot pystyvät kyllä tuottamaan ihan aidon tuntuisia näkyjä, esim. kovassa kuumeessa, lääkityksen alla, kovassa psyykkisessä paineessa tai joillain varmaan ihan muuten vaan.
Eli siis ajattelisin, että kokemus on ko henkilölle ollut ihan todellinen, mutta ei "totta" siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän.
En itsekään pelkää kuolemaa, miksi pitäisi? Enkä siis ole kokenut mitään vastaavaa.
Alue: Aihe vapaa
Olisiko hänkin entinen lapsesi?
Huomaatko, miten ärhäkästi tulkitset uskonnollisesta kokemuksesta kertomisen herätyksestä paasaamiseksi ja oman uskon tyrkyttämiseksi? Oletko miettinyt, mistä vihamielinen suhtautumisesi juontaa juurensa?
Onko sinulle edellytys, että kaverisi kokevat kaikki asiat maailmassa ja elämässä samalla tavoin kuin sinä, jotta heillä olisi lupa kertoa kokemuksistaan sinulle?