Miksi sääli on sairautta :O
Olen aina kuvitellut että sääli on pahaa mieltä toisen pulesta, ja että usein siihen liitty halu auttaa toista että hänellä olisi parempi olla. En ymmärrä, mitä pahaa siinä on?
Kommentit (16)
1. Sympatian laji
2. Toisen olennon kärsimyksen tai mielipahan herättämä myötätunto.
Eli missä olen käsittänyt väärin?
Sen vuoksi sääli on sairautta. Se on eräänlaista sosiaalista pornoa; mässäilyä toisen huonolla tuurilla/kohtalolla tms. ilman, että siihen sisältyy auttamisenhalua tai mitään rakentavampaa.
Sääli on passiivista, siihen sisältyy tunne että toisella on huonommin kuin itsellä, toisella ei ole homma oikein hanskassa, ylemmyydentunne, säälii vaan, mässää toisen ongelmilla, ei kuitenkaan auta, tunteesta voi tulla fyysisesti huono-olokin, sellainen kuvotus, säälivä ihminen ei laita itseään likkon toisen puolesta, säälistä ei pitäisi auttaa ketään
Myötätunto on lähimmäisen rakkautta. Siinä asettuu toisen asemaan. Pohtii, mitä toinen on kokenut. Kuuntelee ja haluaa auttaa jollakin pienellä tavalla. Myötätuntoinen ei kerro kuulemiaan tarinoita eteenpäin. Hän kunnioittaa toista ihmistä.
En siis ole ap
Siis sellaista " olen pahoillani" . Sääli on voimakkaampaa, sellaista " olen _tosi_ pahoillani puolestasi" .
Aiheutuukohan tämä " sääli on sairautta" siitä että puheessa sanotaan usein " onpa sääli" tarkoittamatta? Tai " säälittävä yritys" ?
-ap
" Voi voi poloinen. Onhan se rankkaa siellä kehitysmaassa. Mutta käy ostamassa itsellesi leivoksia, että saat jotain syömistä!"
mutta se kumpuaa jostain negatiivisemmasta. Se on tavallaan kateuden vastakohta, käänteinen kateus. Onhan kateuskin voimakkaampi tunne kuin ihailu tai arvostus, mutta ne ovat saman mitalin eri puolia. Myötätuntokin voi olla voimakas. Itse tunnen myötätuntoa esim. kehitysmaan lasten puolesta. En kuitenkaan sääli heitä. Moni säälii heitä, mutta ei tee asialle mitään. Itse tuen Unicefin työtä kehitysmaissa, joten kumpi on parempi tunne, myötätunto vai sääli?
En ymmärrä miksi sääli olisi _aina_ negatiivista. Toki se voi olla sitäkin (" säälittävä yritys" , mutta myös aitoa myötätuntoa, erilaista vain.
Jos vaikka makaisin letkuissa odottaessa kuolemaa ja joku sanoisi " on se niin sääli että sairastuit" ja olisi oikeasti pahoillaan, niin en minä siitä mieltä pahottaisi! Tietysti sitten pahottaisn jos joku sanoisi vahingoniloisena " on se sääli että sairastuit vaikka yritit elää terveellisesti ja minä en" , niin silloin kyllä. Mutta se ei minusta olisikaan sääliä, vaan vahingoniloa.
-ap.
Niin kuin tuosta sanakirjaesimerkistäkin näkyy niin sääli-sanaa käytetään monella tavalla.
" Ai niinkö siinä kävi? Sääli."
" Se on tosi säälittävä tapaus."
" Sitä käy kyllä sääliksi."
Säälin kohteena ei ole niin kiva olla, koska joskus siihen liittyy niin negatiivinen tausta-ajatus, kuten kakkosesimerkissäni. Mutta ei se minusta sulje pois aitoa myötätuntoa eikä auttamistakaan.
auttaa siinä kohdassa? Ennemmin pitäisi jonkun sanoa, että " olen pahoillani, että tämä meni näin" tms. Empatiaa ei voi kokea kuin toinen kuoleva moisessa tilanteessa, sympatiaa sellainen, joka itse menettänyt läheisen. Säälillä ei saavuteta mitään tässä kohtaa tai muulloinkaan.
Jos joku sanoisi mulle säälivänsä mua, ottaisin sen loukkauksena. Älä jumankauta sääli, vaan tee jotain! Myötätunnollakin sentään tuetaan toista henkisesti, sääli ei ole muuta kuin oma tuntemus toisen hätää kohtaan.
Aktiivisempaa, koska sisällytetään kohde mukaan.
Sääliminen on taas jostain etäältä tai yläpuolelta säälittelya/kauhistelua, siinä on taas mukana jotain sellaista että " enminä vaan" tai " onneksi mulla ei..."
Eli ihan hyvin voin sääliä ja silti toimia.
Nykysuomessa säälillä on negatiivinen kaiku. Siihen liittyy usein joko ilkeää, vahingoniloista tai ainakin passiivisen surkuttelevaa sävyä. Surussa voi myötäelää ja hankalassa elämäntilanteessa olevaa auttaa tai tukea, mutta sääliä ei kaipaa kukaan. Minusta sääli on neutraalina muotonakin turhaa surkuttelua. Empaattinen voi olla tuntematta turhaa sääliäkin!
Säälimällä ei yleensä saada mitään hyvää aikaan. Sääli tuntuu säälimisen kohteesta inhottavalta, nöyryyttävältä.