Mieskulta suuttui lapstenvaatteiden ostosta, liian kalliita ja liian huono rahatilanne.

niistä löytää usein kivoja vaatteita, ja voi hyvällä tuurilla vaikka pukea lapsensa kalliisiin merkkivaatteisiinkin. Ja kannattaa hyöödyntää alennusmyyntejä, ja kaikenlaisia tarjouksia, mitä sattuu silmään. Muuten lastenvaatteisiin todella menee omaisuus. Miehesi käytös on kyllä kummallista. Mielenkiinnosta kysyn, millaisissa vaatteissa hän itse kulkee?

Merkkivaatteitako ostit?

Valitettava faktahan on se, että lastenvaatteet ovat todella kalliita. Alennusmyyntejä tosiaan kannattaa hyödyntää ja kirppareilta saa monesti todella siistejä vaatteita. Niitä vaatteita kannattaisi ostaa sillain pikkuhiljaa... paita tässä kuussa ja farkut seuraavassa kuussa. Siis jos kuitenkin lapsilla ehjiä vaatteita on vielä. Näin mä ainakin olen toiminut... jos jotain kivaa näen, niin ostan sen... En koskaan hanki kerralla vuoden varastoa. Ei meillä siihen olisi varaa... tällain pikkuhiljaa hankittuna se ei tunnu niin isolta summalta.

mä ostin alesta pojille farkut, merkkifarkut, oli alehinnat vielä pisteety puoliksi, siis tosi hyvä tuuri. saat jotkut 47¿ farkut alta kympillä niin jes.



En mä ois ikinä raskinutkaan ostaa oikeasti noin kalliita farkkuja, muuten.

Lapsille ostankin kirppareilta, mutta täällä meilläpäin ei ole kovin hyviä kirppiksia, eikä sopivaa helposti löydy. Arki ja kotivaatteensa (lasten) ovat kaikki kierrätettyjä, joko toisilta saatuja tai kirppiksiltä ostettuja.



Minusta on tärkeää, että lapset saavat myös jotain uutta ja olen ostanut heille kouluvaatteet uutena, jotta olisi jotain vähän muodikkaampaakin. Lapsukaiset kun alkavat olla jo toisella kymmenellä.



Olen todellakin aika tarkka vaateostoksilla ja ompelen itsekin välillä ja korjaankin vaatteita.



Mies ostaa itselleen normaalia keskilaadun miesten vaatteita juuri sen verran kuin tarvitsee ja välillä vähän kalliimpaakin.

Koulupaidat, koulufarkut, sukkia, kintaita ja kaksi reiman laskettelutakkia alennuksesta. Ja kummilapselle vielä asun.



Ostan yleensä kamppeet nipussa, kun saan lapset mukaan sovittamaan ja valitsemaan, jotta varusteet ovat mieluisia ja sopivia. Aikani kuluksi en kauppoja kiertele, ei minulla olisi aikaakaan.

ymmärrän vitutuksesi, mutta ymmärrän myös miehesi huolen rahojen riittävyydestä

Vierailija:

Konkurssissa emme ole, vaikka emme rikkaitakaan. Tilapäisiä rahahuolia, kaikki on niin kallista.

Päätin ostaa vaatteet tilistäni, joka olisi siimieheni mielestä pitänyt käyttää muuhun maksuun, koska lasten kamppeet olivat jo luokkaa karmea. Syksyllä viimeksi ostin heille koulufarkkuja. Yhdet puserot ovat joulun jälkeen saaneet.

Tuntuisi niin pahalta, kun lapsilla ei ole siistit kouluvaatteet. Alkavat pian koulussa kiusaamaan .... vaikka sitten jäisi yksi tilivelka roikkumaan.

Mutta mieskulta. Hänestä kaikki perheen harrastuksiin, ruokaan ja vaatteisiin laitettu raha on turhaa. Loma menettelee, kun itsekin osallistuu, mutta sekin on ikävää, kun joutuu lomaviikolla olemaan lasten kanssa, lastenhoitolomalla.

Kun vain saisi ostella osakkeita ja sijoittaa rahojaan tai rakentaa jotain. Tällä kertaa vaatelaskun verran meni rakennuslupien hankintaan.

Kauheat haukut sain. On niin paha mieli, mutten halua tutuilleni tilittää. Tämmöistä paskaahan tämä elämä on.

Anteeksi että avauduin, mutta kun jurppii niin.

Ja ikänä ei muuten ukko suostu istumaan ja yhdessä sopimaan rahojen käytöstä. Olisi varmaan alentavaa suunnitella perheen menoja puolta vähemmän tienaavan vaimon kanssa.

Lähtisin viiiitttuun täältä, jos ei noita lapsia olisi. Pienestähän ei saa periksi antaa.

mitkä on kulut siitä että jättää sen maksamatta?

minä ostan meillä lasten vaatteet ja ostan kun tarvetta tulee,ei tulisi meleenikään kysellä tai selvitellä miehelleni mitä mikäkin maksoi ja meillä on tiukkaa--ostan aina aleista jo valmiiksi kun kohdalle sopivia vaatteita osuu

Kyllä se niin kuitenkin on, että ensin maksetaan laskut ja ostetaan pakolliset kuten ruuat. Ei vaatteet varmasti ole prioriteetillä ykkösenä!

tosin tuo nyt ei taida paljoa auttaa.

Jos kerran kuitenkin itse korjaat ja ompelet vaatteita ja lisäksi haet osan kirppiksiltä, niin mielestäni teet ihan riittävästi ja säästät tuolla omalla tekemiselläsi kyllä rahaa niin paljon, että voit lapsille ostella välillä vähän jotain uuttakin.

Totta on sekin, että jos lapsesi ovat jo toisella kymmenellä, niin heille on tärkeää edes joskus saada jotain uutta ja kivaa. Lapset ovat todella julmia ja valitettavasti kiusaamisen kohteeksi joutuu joskus pelkästään siksi, ettei ole tietynmerkkisiä farkkuja.

Sanot miehellesi nyt, että jatkossa lasten vaatteet korjaa joku muu kuin sinä. Lopetat myös vaatteiden ompelun ja kirppiksellä käynnin hetkeksi. Katsotte sitten, miten paljon ne lasten vaatteet todellisuudessa maksaa, jos vaimo rupeaa " kädettömäksi" .

Se, että miehesi tienaa paljon enemmän kuin sinä, ei oikeuta häntä kuluttamaan " omia" rahojaan omiin menoihinsa. Kyllä perhe on yhteinen yritys, lapset ovat teidän molempien.

Kateellinen olen sinulle taidoistasi ommella ja korjata vaatteita... Mä olen menossa äitini oppiin nyt vasta. Tajusin, että on todella noloa, jos mummu joutuu paikkaamaan tyttärenpoikansa housut, kun itse en osaa. Oma äitini on siis ihan mestari käsitöissä ja itselläni on peukalo NIIN KESKELLÄ KÄMMENTÄ kuin olla ja voi näissä asioissa.

Mä ostan joka kuukausi vaatteita ja 2-4 kertaa vuodessa isommat erät(kevät,kesä, syksy-talvi.



Lasten vaatteista ei viitti tinkiä ja mieskin ymmärtää sen, ostaa välillä itekkin lapsille jos sattuu osumaan nenän eteen jotain jotain kivaa, nättiä, tarpeellista.



Kirpparilta ostan harvoin(sinne kyllä lahjoitan) koska saan samat tuotteet jopa halvemmalla uutena kaupasta!

on minusta prioriteetti ykkönen, sen edelle menee vain ruuan ostaminen.



Eli kuten edellinen sanoi, riippuu laskusta.

Yhden laskun maksu vain siirtyy nyt kahdella viikolla.



Ja jumalauta, se miehen rakennuslupa aivan huviksi tehtävää piharakennusta varten maksoi yhtä paljon kuin lasten kouluvaatteet.



Jos herra olisi vaivautunut keskustelemaan kanssani etukäteen hän olisi voinut siirtää myös rakennusluvan hakua tai sopia maksamisen myöhemmäksi.



Emme elä yli varojen, joka kuukausi maksetaan laskut, lainat ja laitetaan vielä säästöönkin, että hoh hoijaa.



Mikä tekee ihmisestä saidan. Mistä on ollut lapsuusvuosina puutetta, että pitää koko ikänsä rahasta nipottaa. Jotain vikaa täytyy olla korvien välissä. Luulisin.

ensin laskut ja sitten vaateostokset



jos kysymys ei ole akuutista tarpeesta, vaan siitä, että vaatteet eivät ole nyt ihan uudenkarheat, niin miehesi on harvinaisen oikeassa prioriteeteisäään

ja vahvasti, jos yksi vaatelasku viivyttää muita laskuja. Terveessä kotitaloudessa on tililla aina parin palkan verran hätävaraa.

niin miksi teillä on maksamattomia laskuja, niistähän menee viivästyskorko?

Jos puolisoista toinen on nuuka, peräti saita ja toinen avokätisempi, riitoja ei varmaan voi välttää.



Pitää sopia raamit, joissa yhteisen kodin talous ei vaarannu, mutta molemmat saavat toimia oman luonteensa mukaan tietyissä rajoissa.



Keskustelemaan pitäisi pystyä kaikista asioista, ei vähiten raha-asioista.

Taloudellinen hyöty ajaa ohi muista arvoista.



Saituus on arvovalinta siinä missä humanismi tai uskovaisuus. Jokainen uskoo johonkin, jopa nuukuuden pelastavaan voimaan.

Hui hai, jos yksi lasku siirtyy parilla viikolla, jos sen saa sitten maksettua. Minusta kuulostaa, että miehesi on itsekäs, jos hänen ei-niin-tarpeelliset vajat täytyy rakentaa, mutta lapset eivät saa kunnon vaatteita. Minusta joka kuukaudesta pitäisi joku kymppi jäädä lastenvaatteisiin.