onko mulla joku velvollisuus kuskata lapsen luokkakaveria

Hävytöntä olis meidän kuskata vain omaa ja laittaa muut kävelemään sateeseen.



Ilman vastapalveluksen toivoa me kyyditellään, mutta myönnän, että astetta helpompi on joskus pyytää jotain apua näiltä naapureilta :-)

Voihan olla että he kulkevat kaiken muunkin bussilla tai kävellen, ja ovat valinneet vaikka sellaisen harrastuksen jossa se onnistuu.



Pyytävätkö he kyytiä joka kerta vai oletko aina tarjonnut sitä? Miksi se tuntuu sinusta vastenmieliseltä, eivätkö he kiitä kyydistä ja ystävällisyydestä?



Meillä on joitakin tuttavaperheitä joilla ei ole autoa. He eivät koskaan edellytä keneltäkään kyytiä (toisin kuin autoilemaan tottuneet joille joka askel on kauhistus) ja jos heille sitä tarjoaa, kiittävät jälkeen päin vuolaasti.

jos kerran naapurin lapsikin menee bussilla? Miksei omasi voi?

En ymmärrä tätä vanhempien koko ajan hyysäämistä, kaikki täytyy lapselle tehdä niin helpoksi. Menkää joskus tekin bussilla, sekin voi olla lapselle elämys.

Tai jos joskus tulee kyytiin niin heitä hetken päästa hankeen. Oppiihan, ruoja.

jätä toki lapsi käveleen ja aja itse oman lapsesi kanssa autolla. Jospa saat siitä hyvän mielen itsellesi. Meillä ei autoa ja olen ikuisesti onnellinen ja kiitollinen kun lapseni ei tarvitse viiden kilsan matkaa kävellä kotiin harrastuksesta kun pääs§ee1

kun pääsee tuttujen kyydillä kotiin harrastuksestaan. Itselläni ei tulisi mieleenkään jättää lapsen kaveria kävelemään ja ottaa vaan omaani kyytiin. huhhuh sinua!!!

Vierailija:

Eikö sinulta liikene tuon vertaa hyvää tahtoa?

Itse ajattelen niin, että en ehkä saa vastaavaa palvelusta juuri siltä ihmiseltä, jota autan, mutta joskus joku muu auttaa minua!

miksei lapsesi voi mennä kaverisi kanssa yhtämatkaa kävellen tai bussilla. Ja te vanhemmat voitte kanssa mennä kävellen.

Ajattele, jos itse olisit lapsi, jota kuskataan, miltä tuntuu kun näkisit kaverin seisovan bussipysäkillä vesisateessa. Ja sitten kun saavutte hienolla autolla halleille tms, toinen tulee juosten litimärkänä sinne.

Olisko kivaa?

Ensin tarjoilet kyytiä ihmisille jotka ei sitä edes pyydä ja sitten valitat kun " joudut" heitä kuskaamaan...voi pyhä yksinkertaisuus.

ehkä ei kerta kaikkiaan ole rahaa! Kävikö mielessä! Olin 35 kun minulla oli varaa ostaa eka auto. Siihen asti menin vain sinne minne pääsi julkisilla.



Monet ihmiset kehittää menoja joihin ei pääse muuten kuin autolla, eivätkä ajattele ettei kaikilla ole autoja.

Työpaikan virkistykset oli jossain syrjämökeillä. Jos en saanut kyytiä, en mennyt. Yleensä kyyti järjestyi.

Sukulaisten mökeille ei pääse bussilla, mutta sinne vaan olisi pitänyt mennä mummoja katsomaan. Sama juttu, menin bussilla lähimpään kirkonkylään ja minut haettiin sieltä.

Asunnon valitsin läheltä bussiliikenteen reittiä, vielä niin että se bussilinja meni lähelle työpaikkaani.

En ostanut isoja huonekaluja koska ei ollut autoa.

En harrastanut mitään mikä vaatii isojen varusteiden raahausta.

Opin pakkaamaan mukaan vain mitä pystyn repussa kantamaan.



Monesti ihmettelin ihmisiä jotka lähtee matkalle neljän matkalaukun kanssa vaikka eivät käytä tavaroista kuin murto-osaa. Samoin ihmettelin että voi ostaa talon jostain ihan metsästä tai maalta, minne bussi ei tule edes sunnuntaisin. Mutta se on heidän elämäntapansa.



Vielä nytkin vaikka perheessä on jo kaksi autoa, asumme bussilinjan lähellä. Tulee nimittäin aika että lapsen pitää päästä jonnekin ilman että on riippuvainen kyydeistä.

Meillä on nimittäin vähän sellainen tilanne, että lapsen kaverin äiti aina tarjoaa kyytiä, en oikeastaan yhtään haluaisi, matkakaan ei ole pitkä.



Jotenkin vaan vaikea kieltäytyä, kun toinen tarjoaa...Joskus olen sanonut, että voidaan kävellä kun on kaunis lma.

Ongelma tämäkin:)

Vierailija:

olenko sika kun ajoin ohi vaikka tämä vanhempi oli bussipysäkillä ?

Siis joo, todella sika. Mut niin olen sitten mäkin. Ei tulisi mieleenkään poimia kadun varsilta tuttuja, joita en oikein edes tunne tai joista en erityisemmin pidä, kyytiin kun ajelen autolla.

mutta nyt alan kyllästyä kun meitä pidetään taksina, varsinkin tuo harrastuskuskailu alkaa tökkimään.

ap

Ellette tukehdu omahyväisyyteenne ensin...

" Ja minähän en tee mitään ilman vastapalvelusta!" Luoja mä en voi sietää näitä tyyppejä!



Mitäs jos tekisit sen ihan vaan silkasta ystävällisyydestä, eihän se sulle mitään maksa, kun kuljet autolla sen matkan muutenkin.



Voit tietenkin olla ottamatta kyytiin, jos se sinut onnellisemmaksi tekee.



Meillä kolme lasta harrastaa ja kimppakyydeillä kuljetaan. Mieheni on myös valmentaja ja kuskaa lapsia (myös autottomia) monta kertaa viikossa (ilman vastapalvelusta). Ja teki niin jo ennen kuin valmensi.

Eipä tuo ole ikinä ollut meille onegelma, mutta sinun kaltaisille tyypeille se tulee aina olemaan, koska oikeasti, olet vaan tosi juntti!



Ja sinun kaltaisia tyyppejä on maailman sivu täynnä. " Ketään en jelpi jos en siitä jotain vastineeksi saa." Sun kaltaiset ei ikinä saakaan mitään, kun eivät ole valmiita mitään tekemään!

tulee joka kerta ylimääräsiä kilometrejä autolla, ei toi bensa ilmasta ole.

Meillä ainakin lasten harrastuksiin kuljetaan kimppakyydeillä ja sovitellaan keskenämme aikatauluja, milloin kukakin vanhemmista parhaiten joutaa kuskiksi.



t. kolmen aktiivisesti harrastavan koululaisen äitee

Edes joku tyyliin kahvipaketti sais tän kuskaajan paremmalle mielelle. Mä kyllä maksaisin ihan rahaa, jos säännöllisesti jonkun kyydillä kulkisin. Ei voi olettaa, että joku viikosta toiseen vaan hyväsydämisyyttään kuskaa.

On helppo marmattaa että " kun teillä on se autokin" , mutta jos sattuisi esim. onnettomuus, kyytiä kinuavat olisivat ensimmäisinä kurkussa kiinni.

ainakaan miehellä ei ole edes korttia, ei ole kuitenkaan rahasta kiinni koska molemmat hyväpalkkaisssa hommissa. viimeksi harrastuksessa tää mies sanoi mulle että ei tulla nyt teidän kyydissä koska me käydään ruokakaupassa. no hemmetti tuo just ärsyttää kun en edes ollut kyytiä tarjonnut.