Tekeekö tuttavani mielestäsi väärin?

..mutta ajattelisin että lapsen mahdollinen lahjakkuus menee hukkaan..

on lapset kans kovasti kiinnostuneita kirjaimista ja kerronkin aina mikä kirjain on kyseessä ja millä mikäkin sana alkaa. Olen vain miettinyt sitä, että onko siitä haittaa kun nykyään kirjaimet opetetaan ääntämään erilailla ja minä opetan lapsille vanhanaikaisesti aa bee cee..

ole kovin kannustava ja innostunut lapsen oppimiseta. Tuntuu minusta tosi vieraalle. Meillä samanikäinen ja minusta on aivan ihan opettaa hänelle kaikenlaista ja kunnella, miten itsekseen harjoittelee asioita. Oppimisen ilo on niin valtava. Ajattelisin, että antaisin lapselle viestin, että ei kannata vaivautua ja sammuttaisin juuri tuon kuplivan tiedon halun.

Vai vastailisiko hän niihin kenties kaiken päivää ja silloin ei enää jaksa kun hänellä olisi kerrankin aikuista juttuseuraa?



Itselläni on tiedonhaluinen 4-vuotias joka puhuu ja kyselee lähes taukoamatta. Kyllä minä yleensä vastailen, mutta jos meillä on vaikkapa vieraita tai olen väsynyt niin kyllä minä sanon että älä nyt kysele.

hassusti, muka äänteellisesti nykyään! kaikkea sitä.

on nykyään ihan vaan ö. :D

Että tekeekö siinä mahdollisesti jopa hallaa tulevalle lukemaanopettelulle jos opettaa lapselle kirjaimet " siinä on aa, siinä on koo, siinä on pee" , kun koulussa ei tosiaan enää niin niitä opetella. Ehkä sitten kannattaakin sanoa lapselle vain ne äänteet, ei kirjainten nimiä. Siis " siinä on a, siinä on k, siinä on p" .



Niinhän se sanassakin on: k-i-s-s-a, ei suinkaan koo-ii-äs-äs-aa.

niinkuin ne nykyään sanotaan??



Kiitos

A:n nimi on aa, mutta ääntyy a.



" Hei, minä olen Aa, mutta äännyn A."