Lue keskustelun säännöt.
Toivoisin, että isäni kuolisi
28.02.2008 |
Karua, mutta totta.
Isäni on minulle mieleinen luonteensa puolesta, meillä on usein mukavia keskusteluita -silloin harvoin kun on selvin päin. Useimmiten siis viettää aikaansa kalsarikännejä vedellen. Ja sitten kännispäissään soittelee ja sössöttää ihmeellisiä.
Esikoisemme menee syksyllä kouluun ja joudumme ostamaan hänelle puhelimen. Lapsen puhelinnumero pitää laittaa salaiseksi, eikä isälleni voi numeroa antaa. Soittelisi lapsellekin kännispäissään juttujansa. Lapsen ei tarvitse niitä jorinoita kuunnella.
Tapaamme erittäin harvoin, kerran-pari vuodessa (asumme kaukana toisistamme). Meillä ei ole mahdollisuutta usein irrottautua ja lähteä matkustamaan kauemmas. Isäni taas voisi matkustaa helpostikin, mutta viinanjuonti vie pidemmän korren. Enää ei tee edes mieli soittaa, kun se tuntuu aina olevan päissään silloin kun ei töissä ole.
Olen ainoa lapsi ja taloudellisessa ahdingossa. Joskus huomaan ajattelevani, että kuolispas sekin juoppo, niin pääsisi juopon ongelmistaan ja me rahattomuudesta.
Kommentit (55)
Mutta silti ajattelen hyvin pitkälle samoin. Sitä paitsi hän ottaa meihin yhteyttä vain kännipäissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heille ei voi soittaa kuin aamuisin, ja tänä aamuna he olivat aloittaneet jo klo 9 kun soitin :(
Hei soittelevat päissään myös 11-vuotiaalleni, vaikka olen kieltänyt. He eivät tarkoita pahaa, rakastavat lasta, mutta väärinhän se on.
Nykyään he tappelevat myös päissään, ja äiti soittaa itkien, kun isä on pahoinpidellyt. Oksettavaa. Mikseivät vanhat ihmiset voi elää oikeaa elämää? He ovat eläkkeellä, joten nyt olisi aikaa tehdä kaikkea kivaa. Mutta viina vie....
Oikeasti kaikille olisi helpompaa jos heitä ei olisi :(
Vierailija:
Olen ainoa lapsi ja taloudellisessa ahdingossa. Joskus huomaan ajattelevani, että kuolispas sekin juoppo, niin pääsisi juopon ongelmistaan ja me rahattomuudesta.
Vai miten isäsi kuolema auttaisi sinut rahattomuudesta? Murehditko sitä, että isäsi ei kuolekaan lähiaikoina, vaan ehtii juoda kaikki rahat ja menetät perinnön?
laitat puhelimen kiinne kun kännissä soittelee ja soittaisit joskus itse. Isäsi saattaa olla yksinäinen mutta ei selvinpäin saa soitettua.
Lapsesi numeroa en antaisi, ennen kuin isäsi oppisi tavoille, lastasi sinun pitääkin suojella.
toivoisin että oma isäni eläisi..
isäni nukkui pois alle viisikymppisenä, ei ennättänyt näkemään lapsenlapsiaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahne paskiainen tai juoppo - kumpikaan ei kuulosta hyvältä. Toivon totisesti että isältäsi ei jää perittävää.
Vierailija:
Vai miten isäsi kuolema auttaisi sinut rahattomuudesta? Murehditko sitä, että isäsi ei kuolekaan lähiaikoina, vaan ehtii juoda kaikki rahat ja menetät perinnön?
No onhan sitä rahaa, kun on töissäkäyvä juoppo. Juo palkkansa verran, mutta on onnistunut säilyttämään työnsä ja työkykynsä toistaiseksi.
En murehdi, että hän juo perintöni, eli asuntonsa. Juoppoon ei voi luottaa ja aina on olemassa mahdollisuus, että perintöä ei ole jäljellä kun isä potkaisee tyhjää. Jos jotakin jää, positiivista vaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla taas oli juoppo väkivaltainen äiti,jota yritin auttaa eteenpäin, selvinä hetkinä hän oli jonkilainen äiti mutta kännissä tuntematon hullu.
Toivoin hänen kuolemaa hartaasti lapsena ja aikuisiässä yritin tukea ja auttaa mutta ei siitä tullut mitään ja olin ainut suvusta joka yritti ymmärtää häntä, kunnes oma lapsi syntyi 2002 heräsi pelko omaa äitiä kohtaan ja se pelko kasvoi kun äitini oli kamala mustasukkainen lapsenlapselle ja selvinä hetkinä hän oli mummo muuten sktsofreenikkohäirikkö joka ei muistanut uhkailujaan minua, lapsenlasta kohtaan saati miestäni. Minun oli ratkaisuni tehtävä ja hommattava lähestymiskielto,joka johti siihen että 6kk hän kuoli alkoholinyliannostukseen. Itku syyllisyys painaa vieläkin tänäkin päivänä siitä teinkö kaikkeni auttaakseen häntä, mutta viha myös painaa sillä hän tahalleen teki kuolemansa kostaakseen mulle että jäisi ikuinen suru.
kirjoitin hänen hautajaisissa vihani,rakkauteni häntä kohtaan ja ihmettelen miksi hän VIHASi minua niin kovasti, olin kumminkin hänen lapsi, autoin kaikinpuolin rahallisesti,kuunnellen ja vein häntä tukiryhmiin, mitä sain haukut,lyönnit,syytökset SINUN VIKA SAATANA PENTU...usein tuli sanoja loukkaavia ja minä suodatin ne,mutta oma lapseni avasi silmäni että äitiys on ihanaa aikaa, ilman sitä viinapulloa, diapameja.
Isani on toista maata ja hän on minulle kuin äiti ja isä jolle kerron kaikki huoleni ja murheeni...
Sen kai yritän sanoa että jos jotain toivoo kovasti se tapahtuukin, mutta voiko sen toiveen kanssa elää...
Onko sinulla omaa kokemusta alkoholistin lähellä elämisestä? Oma isäni kuoli vähän alle 60-vuotiaana, ja voin sanoa, että se oli kaikessa kipeydessäänkin helpotus. Älä tuomitse ihmisiä heidän tuntemiensa tunteiden perusteella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhut asiaa! Kenenkään kuolemaa ei saisi toivoa..
ja kun isä kuoli, en oikeasti osaa katua toivettani, sen verran paljon se poisti elämästäni pelkoja ja vaikeita asioita. toi toki tilalle uusia, mutta kyllä mun elämäni oikeasti on helpompaa nyt kuin silloin, kun isä oli elossa, joi ja oli väkivaltainen äidilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
6:mielestäni olet kylmä, raha kyllä kelpaisi
laitat puhelimen kiinne kun kännissä soittelee ja soittaisit joskus itse. Isäsi saattaa olla yksinäinen mutta ei selvinpäin saa soitettua.Lapsesi numeroa en antaisi, ennen kuin isäsi oppisi tavoille, lastasi sinun pitääkin suojella.
7 :
minä
toivoisin että oma isäni eläisi..
isäni nukkui pois alle viisikymppisenä, ei ennättänyt näkemään lapsenlapsiaan :(8:
Raakaa puhetta jota en ymmärrä vaikka kuinka juoppo olisi.Ahne paskiainen tai juoppo - kumpikaan ei kuulosta hyvältä. Toivon totisesti että isältäsi ei jää perittävää.
Teillä ei taida ihan lähipiirissä olla juoppoa?
6, oletko koettanut keskustella kännisen ihmisen kanssa ihan säännöllisesti? Tiedätkö, kuinka rankkaa on kuunnella kännisen lupailuja ja sössötyksiä, joista ei saa mitään selvää? Puheita, joita se känniääliö ei seuraavana päivänä muista puhuneensa, kun taas soittaa kännissä ja jorisee sama tasiat uudestaan? Koskaan en ole luuria lyönyt korvaan, pyrin olemaan ystävällinen. Mutta miksi ihmeessä? Eihän se edes muista jos vaikka haistattelisin ja löisin luurin korvaan.
7, olen pahoillani siitä että olet menettänyt isäsi varhaisessa vaiheessa. Mutta ei näitä meidän asioita voi verrata keskenään. Tottakai minäkin haluaisin isäni pitää äitkään, mutta että juoppona?? Kiitos ei.
8,sinulla ei takuulla ole lähipiirissä alkoholistia. Ei kaikkea voi ymmärtää varsinkaan ilman omakohtaista kokemusta.
ap
Te tiedätte, mistä puhun. Vertaistuki on se paras tuki.
4, jaksamisia!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun omat isovanhemmat olivat tosi vanhoja ja edessä oli vain alamäkeä vanhuuden vaivojen kanssa, niin toivoin, että sitä alamäkeä ei kestäisi kovin pitkään, vaan loppu olisi suht nopea.
Ajattelen ,että juoppouteen sairastuneen kanssa on sama juttu, jos raitistuminen ei vaikuta mitenkään mahdolliselta, niin toivoisi, että alkoholiiin ja juoppohulluuksiin liittyvää ikävyyttä olisi mahdollisimman vähän ja jäisi mahdollisimman paljon hyviä muistoja. Ei se minusta ole mitään ahneutta, vaan pelkoa ja huolta alkoholismiin sairasastuneesta isästä. Juoppoa on vaikea kenenkään auttaa. Voi vain auttaa itseään juopon omaisena.
Sellaisia tukiryhmiä muuten on ja ap voisi saada niistä enemmän keskusteluapua tunteilleen kun täältä.
Itsekin tässä kun isäni alkaa alkoholisoitumaan koko ajan enenevässä määrin ja sille ei mitään itse oikein voi tehdä, toivoo, että kuolis sitten pois ennen kuin pilaa muiston itsestään!
Juoppo=kuollut minulle
Todella rasittava taakka elämälle kun joku läheinen on juoppo!
Tekispä mieli sanoa että kiitti vitusti mahtavasta otsikosta.
Oma isäni kuoli kun olin 17-vuotias, ei ollut ylioppilasjuhlissani, ei häissäni, ei nähnyt lapsenlapsiaan.
Millainen ihminen toivoo oman vanhempansa kuolemaa ja vielä paljastaa kylmyytensä laukomalla jotain noin idioottimaista julkisesti?
Toivon että sun miehes tai lapses kuolee niin tiedät mitä suru oikeesti on.
Vierailija:
Usko pois, et osaa kohdata hänen kuolemaansa kuitenkaan. Minun isäni kuoli viinaan muutama vuosi sitten. Paljon jäi sanomatta ja kokematta. Toivo ennemin, että isäsi raitistuisi.
Tiedän, kun isäni kuolee se tulee joka tapauksessa olemaan iso suru. Suru, jossa käy läpi monenlaisia asioita.
En usko, että isäni koskaan raitistuu. Kyllä sitä on todella toivottu ja yritetty kannustaa ja auttaa siihen suuntaan, mutta ei. Hän ei näe juomisessaan mitään epänormaalia, hänen mielestään muut ovat vain tiukkapipoisia (esim. hänen mielestään JOKAINEN mies haluaa ja tarvitsee kunnon oksennus-konttauskännit vähintään kerran viikkoon. Sellainen mies joka ei niin tee, on joko tossun alla tai muuten epänormaali) Suunta on viime vuosina ollut hurjasti huonompaan päin. Ehkäpä kirjoittamalla tämmöisiä työstän jo sitä, että jonakin päivänä meille soittaa poliisisetä ja sanoo että isäni on löydetty kuolleena.
ap
lähheiset ihmisensä, mutta veljeni perheineen joutuvat olosuhteiden pakosta asumaan hänen kanssaan seinänaapurina.. Niidenkin elämä helpottuisi huomattavasti JOS... kun mikään ei saa sitä ihmistä irti tuosta alkoholista!
sama tilanne oman isäni suhteen..kaikki tunteet on läpikäyty