kahden allergikon äiti...uskallanko haaveilla kolmannesta lapsesta..
hei.
Kahden moniallergisen pojan äitinä mietin tulevaa ja perheen kokoa. Ollaan koko perhe käyty molempian lasten vauva-aikana läpi aikamoinen vuoristorata, vaikeaa on ollut ja jaksaminen ajoittain aika kovilla. infektiokierrettä, ainaisia altistuksia, valvottuja öitä jne jne. Kolmatta lasta tekisi silti mieli. Niin nopeasti ne koettelemukset näköjään unohtuvat.... ;) molempien lasten kohdalla tilanne on kuitenkin helpottanut kun oikea ruokavalio on löytynyt ja iän myötä oireet ja allergiat ova vähentyneet ja hävinneetkin.
Onko kokemuksia tai samanlaisia pohdintoja muilla allergisten äideillä? Mihin olette päätyneet? Onko kaduttanut? tai vaihtoehtoisesti oletko onnellinen vielä yhdestä kokemuksesta oli se sitten millainen tahansa? Mies varmasti suostuisi vielä yrittämään, mutta omia voimavarojani mietin.
Meilläkin perheessä kaksi moniallergikkolasta jo ennestään, lisää ei suunnitelmissa ollut. Nuorimmainen varsinkin ollut hyvinkin rajusti oireileva, joskin tyytyväinen lapsi. Molempien kohdalla tiukat dieetit ja ne iki-ihanat altustukset, nuoremmalla vielä käytössä Almiron Pepti 2 ja mm. naudanliha ja soija aiheuttavat melko vaikeat reaktiot. Sen sijan vehnä ja kannmuna kuuluvat jo ruokavalioon, eli ei mitenkään loogisesti mene (taaskaan). Vanhempi on nyt 4 v ja ainoastaan suklaa ja pähkinät aiheuttavat välittömän reaktion, samoin eläinpölyt.
Nyt sitten kuitenkin meitä on siunattu jälleen ja ilolla odotamme tulokasta. Raskausviikkoja huomenna 9. Todellinen yllätysvauva, ihana sellainen.
Vakuutuksen suosittelen ottamaan tarkkaan, sillä on nimittäin aika iso merkitys tulevaisuudessa (meillä kokemusta jo kahdesta huonosta...)
Avoimin mielin odotellaan, tietysti toivoen ettei mitään pahaa olisi tulossa, mutta vastaan otetan oli mitä tahansa. Kahden täysin erilaisen allergikon jälkeen osaa varautua melkein mihin tahansa, joten samapa tuo on jos nyt taas yhden vuoden äiti on syömättä (edellinen imetysdieetti vei minulta 16 kg/6kk, jatkoin imetystä vain 10 kk saakka painoindeksini ollessa enää 18). Toivon ainoastaan, ettei tulokas saisi hengityskatkoksia (vanhemmalla oli) eikä iho palaisi maitokosketuksesta (nuoremmalla oli alle vuosikkaana). Mutta niihinkin siis kokemuksella jo osa suhtautua.
Uutta vain tekemään, kyllä niitä lapsia tähän maailman mahtuu ;o).