Mä vihaan uloslähtöä!!! Auttakaa nyt kuinka pitäis toimia!!

Eli laita ennen tohinaa jo vaatteet valmiiksi kaikille. Esikoiselle vaikka jonoksi siihen järjestykseen missä puetaan. Ja sitten vaan yhdessä äidin avustuksella "temppuilemaan". Tai menisikö vaattet päälle paremmin jos samalla laulaisit, höpsöttelisit tai kertoisit jotain lapselle ? Tai miten olisi jokin kiva juttu jos pukeminen sujuu palkinnoksi (siis tarkoitan että käydään pitempi lenkki, käydään keinumassa, äiti pyörittää ulkona tai mistä lapsi nyt sitten tykkääkän).

tosin tyttö on jo isompi, eli reilu 3-vuotias... Puen ensin itselleni takkia vaille kaikki ulkovaatteet, sitten vauva vaatteisiin ja vaunuihin nukkumaan ja viimeiseksi esikoinen valmiiksi ja sitten saman tien ulos, niin ei ehdi hikoilla toppavaatteissa. On opeteltu pukemaan vähän "leikin varjolla", niin ei mene tappeluksi... ja pukemistappelu helpotti meillä jo ennen kolmea ikävuotta, joten kannattaa asennoitua niin, että ei sitä uhmaa ikuisesti kestä ja juuri nyt vaan tarvitsee pitkää pinnaa...

poika on ihan innoissaan kaikesta ulkona olevasta, traktoreista, mopoista, rekka-autoista jne. ja vaikka kuinka houkuttelen ja keksin leikkejä niin aina menee tappeluksi. Mä en enää tiedä mitä mun pitäis keksiä. Vaikka poika haluaa lähteä ulos niin sitten siinä pukemisvaiheessa pistää ranttaliksi, eikä muka haluakaan lähteä. aargh!! Laitan vaatteet ja kaikki aina valmiiksi, että senkun vaan laittaa päälle, eikä tarvi juosta ympäri taloa, mutta kun olis vaan se kenelle niitä laittaa kun poika keksii kaiken maailman temput ja venkoilee.



ap



ps. kiitos viesteistä, lisääkin kokemuksia ja neuvoja otan mielelläni vastaan

Jos myös sisävaatteita, niin mitä jos pukisitte ne ennen aamiaista, pojan vielä halutessa ulos? Ja aamiaisen jälkeen ei tarvitsisi taistella kuin se haalari+ muut ulkovaatteet.

kestää tuokin vaihe lapsen elämässä ja pukea ne vaatteet päälle vaikka tappelun kanssa. Kyllä se siitä sit taas kohta helpottaa!



Tottakai siitä tulee välillä paha mieli itselle, kun lapsi venkoilee vaatteiden kanssa, mutta sitä se vaan on uhmaikäisten kanssa.

meillä samaa ongelmaa. Meillä on otettu käyttöön "rauhoittumisnurkka", jota käytän muissakin tilnateissa (tavaroitten viskely, potkiminen tms). Eli, teen samoin kuin on tässä on neuvottu, eli kaikki valmiiksi ja itselle takkia vaille päälle. Jos lapsi temppuilee, niin komennan nurkkaan rauhoittumaan ja sanon että "nyt lasketaan kymmeneen ja rahoitutaan, sitten halataan ja laitetaan vaatteet päälle". Nyt hän jo itse kävelee nurkkaan ja laskee mukana :). Joo, on se senkin jälkeen vielä sellaista vääntöä, mutta se pahin huuto on poissa. Ja sit sanon mitä tapahtuu jos esim. ei hanskoja halua, että "Miina, jäätkö sisälle vai laitetaanko hanskat käteen ja mennään ulos?". Ja jos se ei tehoa niin sitten nurkkaan rauhoittumaan. Tämä on meillä toiminyt niin hyvin, että jos esim. kylässä venkoilee puettaessa, niin ei tarvitse kuin kuiskata korvaan, että pitääkös taas lähteä nurkkaan rauhoittumaan niin homma sujuu suht mukavasti sen jälkeen.



Hermojani en tässä touhussa menetä kun taitaa kuulua asiaan. Päinvastoin naurattaa kun siellä nurkassa laskee itse sormillaan milloin voi tulla (yritän parhaani mukaan pitää pokkaa että tehoaa jatkossakin). Mutta tää onkin meidän ainokainen niin ei ole sitä toista siinä laitettavana ja siten voin "yrittää hyvällä" ilman paineita.

meillä 2 v 8 kk, samantapaista venkoilua. Kauhulla odotan aikaa kun vauva kohta syntyy.



Leikin varjolla toki yritän jne. mutta ei se aina toimi. Halutaan ulos, ei haluta... sitähän se on, "tahtoikä", pitää harjoitella omaa tahtoa ja kerran kun lapsi keksii että pukemisesta saa kivan shown aikaiseksi, niin sitähän ne jaksaa toistaa sitten iän kaiken, eli niin kauan kun "aika hoitaa" senkin asian pois... jos ei äidin hermot lopu sitä ennen.



Ite vaan yritän pysyä mahd. rauhallisena ja jämäkkänä, ei siinä muuta voi. Kunhan haalarit ja kengät saa jalkaan niin hyvä, esim. hanskat jotka meillä ihan ylivoimaiset, saatan antaa pukemisvaiheessa periksi "hyvä on, ulkona on kylmä ja kohta huomaat että ne tarvitaan". NO, kun pääsee ovesta ulos, niin yleensä ne hanskat saa sitten jo laittaa.

(Joo niitä on kyllä hankalampi laittaa sitten jälkikäteen, mutta ei auta...)



Kerran kävi niin, että koko aamu oli venkoilua joka asiassa ja uloslähtö viivästyi. Kun lopulta päästiin ulos, satoikin jo KAATAMALLA + tuli vähän rakeitakin, ja totesin että nyt ei lähdetäkään puistoon tällä ilmalla. Samantien takaisin sisään ja vaatteet pois. Sanoin että "nyt ei ehditty mihinkään kun kiukuttelit" yms. pariin kertaan, kyllä oli lapsi vähän ihmeissään.. EHKÄ se siitä vähän oppi, siihen ainakin on pystynyt yrittämään vedota, että nyt täytyy pukeutua kiireellä jotta ehditään ulos.