Kaksiosaiset sukunimet
Miksi naiset ottavat joskus miehen sukunimen oman sukunimensä perään?
Jos omasta sukunimestä ei raaski luopua, miksi ylipäätään vaihtaa sukunimeä?
Onko se nimiyhdistelmä sitten kokonaisuus, vai katsotaanko se kahtena sukunimenä?? Itse en haluaisi olla eriniminen kuin mitä mieheni ja lapseni ovat...
Kommentit (29)
koska minusta se parhaitan juuri symboloi yhdistymistämme. En halua vaihtaa nimeäni kokonaan, koska minä olen minä, sen niminen joksi syntynyt, mutta toisaalta haluan olla lasteni kanssa myös "samaa sukua" nimen kautta. Lisäksi mielestäni minun ja mieheni nimet ovat sellaiset, joista tulee poikkeuksellisen komea/kaunis yhdistelmänimi. :) Mutta kukin tavallaan. Jos olisin esim. Möttönen, varmasti voisinkin vaihtaa kokonaan miehen nimeen.
sukunimen jos etunimeni olisi yksi osainen; Nyt siitä tulisi liian pitkä, tyyliin Kukka-Maaria Höttönen-Möttönen.
En siis vaihtanut nimeä ollenkaan. Kuten edellinenkin mainitsi, se on niin iso osa identiteettiäni, etten halua siitä luopua. Ja jotenkin tuntui ettei mieheni nimi "käy" minulle.
Jos mieheni olisi ehdottomasti niin toivonut, olisin nimen vaihtanut, mutta kun aikanaan asiasta häneltä kyselin, oli hänkin sitä mieltä, että pidetään kumpikin omat nimet.
Nykyään perheissä on niin paljon eri nimisiä ihmisiä, ettei sillä minulle ainakaan suurta merkitystä sinällään ole.
yhdistelmänimi sitten myös miehelle, ja lapsille?
se oma sukunimi puolison nimen edessä on "omaan käyttöön"... mitä lie tarkoittaakaan...
...voiko niitä käyttää jotenkin erillisinä??
No miksi ihmiset vaihtaa sukunimeään, miksi ei... kullakin syynsä tai sitten ei mitään varsinaista syytä.
niin joo ja itse en vaihtanut sukunimeä ollenkaan.
Itse tykkäisin siitä, että lapsillani olisi sama sukunimi kuin minulla. Mutta ennemmin pitäisin oman sukunimeni sellaisenaan, kuin liittäisin siihen jotain väliviivalla... koska en edelleenkkään ymmärrä selkeästi miksei mies ota myös uutta yhdistelmänimeä - vai ottaako tavallisesti?
Ymmärrän sen että mies voi ottaa yhtälailla naisen sukunimen.
jotkin sukunimet ovat itsessään yhdysnimiä
puolisot saavat valita, toinen voi ottaa toinen voi olla ottamatta tai molemmat voivat ottaa, mutta tuolloin toinen on Lehtinen-Lahtinen ja toinen Lahtinen-Lehtinen
käsitelläänkö yhdistelmänimi yhtenä uutena nimenä?
Esim. jos olisi Möttönen ja Huttunen, onko Möttönen-huttunen yksi vai kaksi nimeä? Väliviiva viittaisi kai siihen, että kaksi..? Toisaalta ei se niin ihmeellistä olekaan, kun ajattelee että suomalaisilla voi olla monta etunimeäkin!
mä en oo muuten myöskään tajunnu, miks jotkut haluaa 2 sukunimeä!
Vaikka se kuulostaiskin hienolta... ja oma tyttönimi ois kiva pitää... se on ajatuksena hassu että on 2 sukunimeä. Miksei uuteen rouva-identiteettiin sovi yksi nimi?
että naisen sukunimi on oikeasti harvinainen! Ja nainen ehdottomasti haluaa kantaa myös miehen sukunimen luopumatta omastaan.
Mutta sitten nämä Virtanen-Lahti nimiyhdistelmät ovat ihan naurettavia! Jos molemmat sukunimet ovat yleisiä niin mitä järkeä on vaalia molempia? Kaikista naurettavin yhdistelmä oli mielestäni entisellä opettajallani KOSKINEN-KOSKI! Eikö yksi nimi olisi riittänyt kun nimet ovat periaatteessa samat?
KOSKINEN-KOSKI... On ainakin ollut huumorintajua, se on sentään pointti!
Mä voisin kai ottaa yhdysnimen, mutta ilman väliviivaa. Tuntuisi kiusalliselta kantaa samaan aikaan molempien sukunimeä... Eikös se ole vähän pelleilyä?
jos on kaksi identiteettiä, niin miksei kaksi nimeäkin! ;)
Okei toi oli huono...
tämä nimien yhdistäminen joku suomalainen juttu? Tehdäänkö sitä muualla päin maailmaa?
Eihän se ole varsinaisesti yhdistelmänimi, koska se ei edes periydy! Se on vain naisella "koruna".
Siinä oli nainen joka oli ensin naimisissa veljeksistä toisen kanssa ja sitten toisen. Piti molemmat nimet Rva Moilanen-Moilanen.
tyyliin "Anna Möttösentytär Mäkinen"
koska siinä on yhdistetty kaksi samaa sukunimeä, ja se ei käy. Sen sijaan voi olla rouva Moilanen, omaa sukua Moilanen
se oma sukunimi puolison nimen edessä on "omaan käyttöön"... mitä lie tarkoittaakaan...
No miksi ihmiset vaihtaa sukunimeään, miksi ei... kullakin syynsä tai sitten ei mitään varsinaista syytä.
niin joo ja itse en vaihtanut sukunimeä ollenkaan.