Exäni-luonnehäiriöinen!?

Joidenkin mielestä tarinani kuullostaa uskomattomalle, kuin jostain jenkki-elokuvasta, mutta totisinta totta. Kuinka te toimisitte tällaisen ihmisen kanssa??



Oli ne tyypilliset kuviot, ihastumiset kihlaukset ym. Mies vaikutti alkuun kaikenkaikkiaan ihanalta. Muutti luokseni ja onni kukoisti. Hetken aikaa. Sitten ostimme talon. Suunniteltiin perheenlisäystä ja aloin odottaa. Vieläkin olin suht tyytyväinen suhteeseen. Kävin töissä, mies kertoi olevansa tapaturmaeläkkeellä. Oli päivät kotona, mitä sitten tekikään. (jälkikäteen mietittynä juoksi todennäköisesti vieraissa)



Lapsen synnyttyä alkoi alamäki. Jatkuva valehtelu, asioiden salaaminen. Sairas mustasukkaisuus. Kotiin eristäminen. Mustasukkaisuus jopa lapsesta. Miehen rahavaikeudet. Oli jatkuvasti pa. Möi uuden autonsa, mutta rahoja ei näkynyt missään. Äitiysloman jälkeen palasin työelämään. Se oli lopullinen niitti miehelleni. En olisi saanut käydä töissäkään, kotona piti olla. En tiedä miksi. Koskaan en ole pettänyt.



Sitten lähdin kotoa. Turvakotiin. Alkoi paljastua tilanteen todellisuus. Kuinka mies oli kusettanut minua koko ajan. Kavaltanut rahaa monia tuhansia, vienyt postini, ottanut nimissäni lainaa jne. Lisäksi muutuin hänelle eron jälkeen täydeksi viholliseksi. Hän kulkee julistaen, että olen mielisairas. Vaarallinen lapselleni. Ja en ole koskaan tehnyt pahaa edes kotihiirellemme..



Mies kiertää nyt aikaisempia työpaikkojani läpi, kertoo kuinka hullu olen ja yrittää kaivaa minusta kaiken selville. Joudun varoittamaan nykyisessä työssänikin esimiestäni, jotta tietää jos ex soittelee sinnekin ja mustamaalaa.



Ex lähettelee myös minulle viestejä joissa kiristää minua luopumaan tekemistäni rikosilmoituksista. Lapsen huoltajuudesta kertoo tappelevansa loppuun saakka. Lapsi on nyt väliaikaispäätöksellä minulla ja isä tapaa joka toinen vloppu. Miehellä on muitakin lapsia aikaisemmasta liitostaan, mutta nämä olivat unholassa vuosia, kunnes nyt taas hyvää isää leikkiessään yrittää taas pitää yhteyttä lapsiinsa.



Onpa hankalaa. Olen tekemisissä todella sairaan ihmisen kanssa. Hän oli saanut potkut kesällä ja senjälkeen panetellut julkisesti pomoaan. Tästä menossa nyt käräjille syytettynä. Oli ollut senverran järeää kunnianloukkausta. Tuntuu, ettei hän koe tekemisistään mitään häpeää tai syyllisyyttä, vaan kokee olevansa oikeutettu kaikkeen. Hankki jopa ovelana miehenä itselleen laittoman irtisanomisen ja nettosi tuhansia pomoltaan vaikka asia ei käräjille saakka mennytkään. Ja teki tässä paikassa vain pari työvuoroa.. helppoa on rahantulo, kun sen osaa.



Töitä hän tekee paljolti nyt pimeästi, ulosottomies vie muuten kaiken. Työteko ei muutenkaan ole miestä kiinnostanut, mutta nyt hyvää isää esittääkseen töitä tekee. Yhteiselomme aikana ei tehnyt. Olen saanut selvää, että mies on pahasti velkaantunut (satoja tuhansia) peliongelman takia ja menettänyt elämässään todellakin kaiken. Siksipä ei varmasti usko mitään menettävänsä, kun haluaa nyt tuhota minun elämäni.