Jaahas, mitenhan sita onnittelisi jo kolmatta kertaa kihlautuvaa 20-vuotiasta. En ilkiais enaa sanoa, etta hienoa kun olet nyt loytanyt sen oikean rinnallesi,
enkä tiedä siitäkään, että kolmas kerta toden sanoo. Mutta joo, ihan vakavasti, vähän outo tilanne, mitenkähän sitä oikein olis...
Kommentit (8)
Ehkä sanon vaan kauniisti, että onneksi olkoon. Mutta pitää juhlallisuuksissa varoa sukumme parhaita huumorimiehiä, nimittäin en usko että omakaan pokka pitää. Kolmas kerta ihan samalla kuviolla ja isot juhlat samoin myös.
onpahan jollain pokkaa! Ei se kihlautuminen itsessään mulle kuuluisi, mutta jos olettaa koko suvun juhlivan joka kerta suurin elein.. En varmaan edes vaivautuisi paikalle.
Ei hyvää päivää... Ja parikymppinen!
Erheitähän sattuu, mutta kyllä jo hieman kummalta kuulostaa jos 20-vuotias on kerennyt jo kolmasti kihloihin. Ja etenkin se, että kutsuu vielä joka kerta koko suvun paikalle...
monet kihlajaiset. Mutta ajatelkaapa kun päästään häävaiheeseen:D
Enpä tahtoisi olla nyreä, kun toinen on onnessaan niin vilpitön. Ensimmäinen on " nuoruden erehdys" :DD, toinen onneton rakkaus, joka ei kestänyt ja tämä nyt se oikea, aikuinen kumppani. Miksei tietysti näinkin. Alle puoli vuotta on tosin tuntemista ollut joka kerta takana ja vuoden päästä on oltu jo erillään.
Vierailija:
Enpä tahtoisi olla nyreä, kun toinen on onnessaan niin vilpitön. Ensimmäinen on " nuoruden erehdys" :DD, toinen onneton rakkaus, joka ei kestänyt ja tämä nyt se oikea, aikuinen kumppani. Miksei tietysti näinkin. Alle puoli vuotta on tosin tuntemista ollut joka kerta takana ja vuoden päästä on oltu jo erillään.
Joillekin kihlautuminen näyttää olevan seurustelumuoto, tyhmää!