WHO:n imetyssuositus ja neuvolan kannustus siihen?
Miten neuvola kannustaa jatkamaan täysimetystä 6kk:n saakka? Mitä mieltä olette? Kokemuksenne?
Meillä on -02 ja 05 syntyneet lapset ja kummallakin kerralla on ollut eri suositusajat kiinteiden aloittamiselle.
Esikoisemme aikana se oli 4kk. Vastikään muistaakseni juuri siirtynyt 3kk:sta -> 4kk:n.
Meillä kolmekiloisena syntynyt lapsi kasvoi hyvin rintamaidolla, mutta söi öisinkin vajaan 3 tunnin välein ja 4kk ikäisenä kokeilimme maissivellin antamista iltaisin - ei vaikutusta öihin tai imetyksiin ja 4kk vanhana aloitimme soseiden maistelun. Soseet eivät maistuneet pitkään aikaan. Pääasiallinen ruoka oli siis äm koko ensimmäisen vuoden ja lapsi kasvoi hurjaa tahtia - koko ajan +1 - käyrällä tai hieman yli, myös painossa. Jotenkin uskon, että soseista saatu hyöty oli niin olematon, ettei niillä olisi ollut mitään merkitystä! Lapsi on nyt 6v täyttävä pitkä ikäisekseen ja hoikka.
Toinen lapsi oli yliaikainen, liki 4-kiloinen ja 53cm jässikkä ja hänen kanssaan kaikki oli toisin. Hän söi alusta asti äm:a kuin jotain vesi huikkaa. Imi vähän ja harvoin. Jouduin pumppaamaan pakkautuvaa maitoa. Hän kasvoi neuvolan mukaan ihan ok, mutta oli ei mitenkään huippuhyvin ja hänelle neuvola ehdotti 4kk:n ikäisenä soseita. Olin ihmeissäni, koska tiesin suosituksen olevan 6kk täysimetystä, mutta toisaalta olin myös itse huolissani kaverin ravinnonsaannista. Hänellä oli oikea imuote, hän ei ollut millään tavalla levoton/itkuinen vauva, mutta hän vain söi rintamaitoa todella nopeasti ja harvakseltaan. Kun aloitimme soseet, niitä hän söi kuin vanha tekijä - toisinkuin esikoinen aikanaan.
Eli se, mikä on jäänyt vaivaamaan, on, että miten paljon neuvolat ylipäänsä oikeasti kannustavat täysimetykseen 6kk:n asti? Esikoisella aloitin mielestäni vellit ja soseet ihan turhaa ennen sitä. Nuoremman kohdalla ehkä oli aihettakin aloittaa.
Tämä ei ole imetystukilista, mutta olisiko kiva kuulla tämän hetken kokemuksia! Kiitos kirjoittajille.
Kolmatta odottaen,
Finette
Kommentit (27)
Finette kirjoitti:
Samoin se, että neuvola olisi pelkkä punnituspaikka, kun neuvolan rooli on kuitenkin ensisijainen kontakti lapsiperheisiin yhteiskunnan puolelta. Tämä tuntuu minusta oudolta!
Niinpä juuri. Omien neuvolakokemusteni myötä viimeisen vajaan 7 vuoden aikana (3 raskautta, kolme vauvaa/lasta, sama neuvola) olen nähnyt ainakin sen, että vaikka suurin osa meidän neuvolath:sta on mukavia ihmisiä, kunta kuitenkin säästää, ja terveydenhoitajat ovat vain ihmisiä hekin. Ehkä vasta siinä vaiheessa, kun yhteiskunta oikeasti satsaa neuvoloihin ja henkilökunta saa koulutuksen kunnolla työhönsä, asia muuttuu. Tällä hetkellä valtakunnalliset suositukset tulevat tutuiksi neuvolahoitajille vain muutaman päivän koulutuksessa tai papereista lukemalla, ei asioita sisäistämällä. Lisäksi heidän oma kokemuksensa äitiydestä ohjaa heidän näkemyksiään ja se, millä vuosikymmenellä he ovat saaneet lapsensa (ja mitkä suositukset imetyksestä, kiinteiden aloittamisesta jne ovat silloin olleet voimassa). Harva omaksuu työssäänkään uusia asioita lyhyessä ajassa.
Ennen äitiys- ja vauvaneuvolan työntekijät olivat koulutukseltaan kätilöitä, nyt riittää teveydenhoitajan tutkinto.
Minun raskauttani neuvolassa hoiti terveydenhoitaja, joka oli tullut sijaiseksi huuli- ja suulakihalkiokeskuksesta, eikä hänellä ollut mitään kokemusta raskauden seurannasta, muuta kuin että luki paperista ohjeita mitä milläkin kerralla kuuluu odottajalle tehdä. Kysymyksiin hän ei olisi osannut vastata, onneksi en ollut ensisynnyttäjä ja raskaus oli normaali...
Tämä ihan off-topic keskustelua " neuvolan neuvoista" ja ylipäänsä neuvolasta ajan hermoilla vauvaperheiden tukena yhteiskunnassa:-)
Ja vielä Fineten kirjoitukseen tuosta kuinka kaksi saman perheen vauvaa kasvoivat eri tahtiin. Tuo on juuri sitä, että yleensä neuvolassa kaikkien lasten pitäisi kasvaa samaa keskikäyrää samojen paino- ja pituusmittojen mukaan, ilman yksilöllisiä eroja. Omien kokemusteni mukaan neuvola on kovin kärkkäästi vertaamassa keskivertokasvua, ei lasten yksilöllistä kasvua. Meillä lapset ovat vauvasta saakka olleet pitkiä ja hoikkia, ja olen saanut selitellä yhdelle jos toisellekin, myös neuvolalääkärille, että mieheni kanssa ollaan molemmat oltu lapsena laihoja ja urheilullisia, ja lapset kantavat meidän geenejämme kasvussaan.
Nykyinen neuvolath:mme on koulutukseltaan vauvaikäisten erikoissairaanhoitaja, ja hän painottaa juuri sitä, että jokainen lapsi on yksilö, ja kasvaa omalla käyrällään, ja juuri sitä katsotaan.
Sori että meni alkuperäisen kyselyn vierestä, mutta vastausta nyt kuitenkin Fineten kiinnostavaan keskusteluun:)
Finette:
Samoin se, että neuvola olisi pelkkä punnituspaikka, kun neuvolan rooli on kuitenkin ensisijainen kontakti lapsiperheisiin yhteiskunnan puolelta. Tämä tuntuu minusta oudolta!
täytyy vielä ihan lisätä, että mulla on molemmilla lapsilla / kaikissa raskauksissa ollut oikein hyvät/kivat/asiantuntevat jne neuvolantädit Vuosien varrella, muutoista jne johtuen ehkä " tätejä" kaikenkaikkaan 6 tai 7). itse vaan henk.koht en ole sitä tyyppiä joka meidän perheen asioista neuvolan kanssa keskustelee tai hakee ensisijaisesti sieltä tukea tai neuvoa päätöksenteossa.
Esikoisen kanssa meni niin että hän itse lopetti rintamaidon 1.5kk.2kk iässä sai sillon kovia raivareita mutta jatkoin imetystä osittain silti 2vk olihan meidän neiti tarvinnut koko ikänsä lisämaitoa mutta terkan kanssa yhteis tuumin päätimme että imetys saa loppua että turhaa tressiä mulle vaan tulee.Vellin aloitimme neidin ollessa 2.5kk koska maito ei yksin riittänyt ja soseet tulivat kuvioihin neidin ollessa 3kk ,mutta soseista kelpasi vaan hedelmät joita ei kovin montaa vaihtoehtoa ollut sillon olihan vuosi 2000 ja tietoakin asioista oli vähän saatavilla.meillä esikoinen oli huono nukkumaan 1.8kk ikään,valvotti siis 1-8 kertaa yössä,kunnes tutti ja tuttipullo otettiin pois käytöstä.
seuraava lapsi syntyikin vasta vuonna 2007 7.5V ikäerolla sisarukseensa häntä imetin 2kk ikään asti ja sen jälkeen kelpasi vain pullo,lopetti siis itse rinnan.samaan aikaan otin sitten vellin(maissi ja riisi) käyttöön terkan suosituksesta koska maitoa rupesi menemään 2dl/tunti.Kiinteät aloitettiin 2.5kk iässä hedelmä soseilla ja liharuokia kokeiltiin jo 4kk iässä.
Esikoisella on nyt ikää 8.5V ja hyvin on kasvanut(130cm ja 24.4kg eli hoikka on niin kuin aina) ja kehittynyt eikä allergioita ole ollut minkäänlaisia.hänellä oli vain pienenä tappelua ruokailut ja nukkuminen.
Mutta tämä meidän nuorimmainen on taas unen ja ruuan suhteen eri maata syö ja nukkuu hyvin ja kehittyy normaalisti.
Nyt pikkuneiti on 9.5kk ja kovasti opetellaan käveleen ainoa este enään on tasapaino:)
TV:heidiS23 ja riina 9.5kk
Yksi ilmeinen syy siihen, miksi neuvolassa eivät th:t aina osaa kannustaa 6kk täysimetykseen on varmasti se, että STM:n selvityksen mukaan vain 32%:lla lastenneuvolassa työskentelevistä terveydenhoitajista on imetysohjaajakoulutus. Loput 68% terkkareista eivät joko tiedä tarvitsevansa kyseistä koulutusta, tai ovat sitä mieltä, että koulutus on heille turha. Tästä koulutuksen puuttumisesta johtunee se, että kun vastaanotolle tulee äiti, jolla saattaa olla ongelmia imetyksen kanssa, ainoa ratkaisu, minkä th äidille tarjoaa, on korvike. Ja se argumenttihan kuuluu, " kasvavat ne vauvat korvikkeellakin" .
Joku kyseli herkkyyskausien hyödyntämisestä. Toki vauvaa kannattaa katsoa kalenterin ohella, mutta herkkyyskausissa ei ole kyse siitä, että jos yksi ohitetaan, peli olisi menetetty.
Tärkeintä olisi, että perheet voisivat tehdä omat päätöksensä lastensa ruokintaa koskien niin, että ne perustuisivat oikeaan ja tasapuoliseen tietoon. Jos th:lla ei ole itsellään edes koulutusta asiasta, miten hän voisi informoida asiakkaitaan oikealla tiedolla? Sen sijaan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen mm. paikkakunnasta, neuvolasta ja ihan henkilökunnastakin. Toiset ovat hyväosaisia ja saavat tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöstensä tueksi, toisille käy kehnommin, ja joutuvat tekemään päätöksensä th:n mutuun ja vanhaan tietoon perustuen.
Jos päätöksen taustalla on asenne, että näin on aina tehty ja ihan hyviä
meistä 60- ja 70-luvun lapsistakin korvikkeella ja aikaisella kiinteiden aloittamisella tuli, niin samalla asenteellahan voisi perustella monia muitakin valintoja. Miksi sitten toiset valinnat tehdään uusimpaan tietoon perustuen, mutta kun kyse on vauvojen ensisijaisesta ravinnosta, vanha tieto koetaan paremmaksi kuin uusi? Pelätäänkö, että aletaan ajatella, että oma äiti on tehnyt jotenkin väärin, kun on luottanut silloiseen tietoon koskien vauvan ravitsemusta? Että itsessä olisi jotain vikaa, kun on saanut erilaista ravintoa kuin mitä tarjoaa omalle lapselleen? Tai että valitsemalla 6kk täysimetyksen jotenkin syyllistäisi vanhempaa sukupolvea siitä, että ovat hoitaneet lapsensa huonosti?
Suurin osa terveistä ja täysiaikaisina syntyneistä vauvoista pärjää ensimmäisen puoli vuotta yksinomaan äidinmaidolla. Se, tapahtuuko näin, riippuukin sitten jokaisesta perheestä erikseen.
Tosin kumpaakaan lasta en ole 6kk ikään asti täysimettänyt.
Mutta muuten on oltu erittäin imetysmyönteisiä, etenkin esikoisen kohdalla. Esikoisen syntyi keskosena ja kotiutusohjeeksi saatiin aloittaa maissivelli 3kk iässä ja soseet 4kk iässä, lihasoseet 5kk iässä. Tämä kai siis riittävän raudan saannin turvaamiseksi. Ilmeisesti lääkäri oletti vauvan olevan korvikkeella, tiedä sitten, mihin tuo vellin aloitus perustui. Joka tapauksessa neuvolan th oli sitä mieltä, että missään nimessä ei kannata aloittaa velliä eli " maustettua korviketta" 3kk iässä, kun vauva kasvoi pelkällä rintamaidolla niin hyvin. Joten täysimetys jatkui vielä noin kuukauden, kun kiinteisiin siirryttiin 4kk iässä ja osittaisimetystä jatkui 8kk ikään asti. Myös silloin, kun imetys takkuili todella pahasti esikoisen kanssa, sain neuvolasta tukea ja apua. Th kädestä pitäen näytti, miten minun kuului vauvaa pitää ja rintaa tarjota, jotta vauva sai hyvän imuotteen. Tästä tulen aina olemaan kiitollinen, sairaalan imetysohjaus kun oli täysin olematonta ja kakkosen syntymän jälkeen totesin, että se on sitä edelleen.
cloe:
Tärkeintä olisi, että perheet voisivat tehdä omat päätöksensä lastensa ruokintaa koskien niin, että ne perustuisivat oikeaan ja tasapuoliseen tietoon. Jos th:lla ei ole itsellään edes koulutusta asiasta, miten hän voisi informoida asiakkaitaan oikealla tiedolla? Sen sijaan asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen mm. paikkakunnasta, neuvolasta ja ihan henkilökunnastakin. Toiset ovat hyväosaisia ja saavat tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöstensä tueksi, toisille käy kehnommin, ja joutuvat tekemään päätöksensä th:n mutuun ja vanhaan tietoon perustuen.
Hyvin kirjoitettu :) Juuri tätä tarkoitin itsekin...
tuulta purjeisiin!
Samoin se, että neuvola olisi pelkkä punnituspaikka, kun neuvolan rooli on kuitenkin ensisijainen kontakti lapsiperheisiin yhteiskunnan puolelta. Tämä tuntuu minusta oudolta!
Omasta puolestani voin sanoa, etten ole mikään Pro Imetys - ihminen. Muistan esikoisen ajalta, että kaikki imetykseen liittyvä ylistäminen ja alistaminen, hörhöily, ym. ärsytti suuresti. Imetin, koska maitoa tuli helposti ja se oli helppoa helppoa liikkuvalle äidille/perheelle. Ei tarvinnut pelata minkään pullojen pesun, yms kanssa. Toisekseen pidin imetyksen läheisyydestä, vaikka sylissä pitäen pullollakin tietysti vauvoja syötetään. =)
Toisen lapsen kohdalla konsultoin neuvolan kanssa minusta kummallisen nopeasta syöntitavasta ja toki näin myös numeroina, että paljon pienempänä syntynyt esikoinen oli jo 4kk neuvolassa pidempi ja painavampi kuin hänen reilunkokoisena syntynyt pikkubroidinsa. Mutta koska en ole kaikkien alojen asiantuntija, oletan, että neuvola on paikka, jossa tiedetään, mikä on hyvää kasvua, mikä riittävää, jne.
Loppujen lopuksi esikoinen on se meidän pitkä, nykyisin kovin hoikka lapsi ja nuorempi juuri hyvin keskikokoinen, +0 käyrällä sekä pituudessa että painossa.
Joka tapauksessa kiitos kirjoittajille!