Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mistä tiedätte kenen luo lapsen voi päästää yksin leikkimään?

20.02.2008 |

Taidan olla hurjan pelokas ja skeptinen kaikkien suhteen... Tietysti suodatan kaikki sellaset pois valikoimasta, joiden käytös on yhtään outoa, joten nyt tarkoitan ihan tavallisia hyvinvoivan näköisiä perheitä lapsineen. Eli mihin kiinnitätte huomiota, jos lapsi (5v) pyytää jonkun kaverin luo kylään tai lapsi kutsutaan kylään kyseiseen paikkaan? Annatteko jo käydä yksin tutun kaverin luona, ja mikä on siinä tapauksessa " tuttuuden raja" eli kuinka syvän tuttavuuden jälkeen annatte lapsen mennä yksin kyläilemään pariksi tunniksi?



Ehkä olen ainoa pelokas äiti, mutta jospas täältä löytyisi muitakin, jotka asiaa miettii...

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli en osaa sanoa onko lapselle parempi ettei pääse kenenkään kaverin luo itsekseen ja on ns. turvassa, vai että pääsee normaalisti joskus käymään jonkun luona... Jonkunlaisen järkevän tasapainon toivoisin tässä löytyvän...

Vierailija
2/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän tyttö on aika sosiaalinen kylläkin, mutta tarvii aikaa ennen kuin tutustuu. Joten olemme tehneet monasti niin, että ensimmäisellä kerralla minä menen mukaan ja ollaan vierailulla hiukan lyhyemmin - siten lapsi tutustuu paikkaan ja perheeeseen ja minä myös.



Toisinpäinkin ollaan tehty, eli minä kutsun tytön perheen kahville meille ensin ja sitten lapsi voi tulla yksin.



En tiedä tuntuuko tämä turhalta, mutta meillä on toiminut hyvin.

Ehkä jos tutustuu vanhempiin ja perheeseen esim. pihalla jo hiukan yksityisemmin, en tekisi näin, mutta tässä siis kyse lähinnä tarha- ja harrastusten kautta tulleista kavereista, joittenka vanhempia ja perhettä en minä eika tyttömme tunne sen paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ollut käytäntönä se että lapset saavat mennä leikkimään niiden lasten luo joiden vanhemmat tunnemme " ja hyväksymme" .



Meidän lapset ovat 3 ja 7 v. Lisäksi asumme Belgiassa joka on valitettavan kuuluisa pedofiiliepisodeistaan.



Meillä käy leikkimässä esikoisen koulukavereita, myös sellaisia joiden vanhempia emme ole koskaan edes tavanneet, mutta vastavierailuja ei ole toistaiseksi tehty.

Vierailija
4/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän naapurustossa on tapana, että kun tulee uusia lapsituttavuuksia, käydään ensin kylässä puolin ja toisin niin, että ainakin toinen vanhemmista on mukana. Kukaan tuntemistani vanhemmista ei päästä lapsia kylään paikkaan jossa ei ole itse käynyt. Ei mitään sen kummempaa kuin että juodaan kahvit ja tutustutaan vähän (vaihdetaan puhelinnumeroita), lapset saavat leikkiä keskenään sillä aikaa. Sen jälkeen on ihan OK lapsen mennä yksinkin kylään, jos on sovittu.



Koululaisten kanssa varmaan alkaa jo olla vapaampaa, mutta alle kouluikäisten kanssa meillä näin.

Vierailija
5/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä voiko asiaan vaikuttaa paikkakuntakin missä asuu luulen, että jos Helsingissä asuisimme olisin tarkempi siitä kenen luokse lapsi pääsee leikkimään, mutta täällä missä nyt olemme, on lapseni kyllä käynyt jo 4 vuotiaasta alkaen yksin kavereiden synttäreillä. Edellisessä tarhassa oli aikuisilla ja lapsilla ilmeisesti tapana kutsua kaverit synttäreille, mistä olin hyvin yllättynyt luulin tämän alkavan vasta kouluiässä, mutta hyvin menivät ja annoin mukaan joka kerta puh.numeron kaiken varalta. Itseäni kyllä hieman joka kerta jännitti kuinka siellä menee. Ja voi sitä ilon määrää kun oli oltu kaverilla kylässä ja sillä oli sellanen lelu ja siellä syötiin sitä ja tätä :))

Vierailija
6/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jonka vanhemmat tunnemme. Esim. kun leikkipuistossa olen tutustunut ikätoverin äitiin mielestäni tarpeeksi hyvin (juteltu usein, vaihdettu yhteystietoja, ajatusmaailma käy yksiin jne.), voin päästää lapseni kaverin luo leikkimään. Ja vien ja haen lapsen itse, että tiedän missä lapsi on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta samoilla linjoilla muiden kanssa, että yksin pääsee leikkimään vain niihin paikkoihin, joissa äitikin on käynyt eli on ollut lähinnä meidän vanhempien tuttujen luona, joissa sitten on myös lapsia.

Vierailija
8/10 |
22.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

4 - 5 vuotiaana tehtiin niin, että mentiin ensin yhdessä kylään ja jos meni hyvin, seuraavalla kerralla jätin vain lapsen ovelle ja tulin hakemaan sovittuun aikaan. Samoin tehtiin puolin ja toisin eli lasten kaverien äidit tuovat lapset meille ovelle ja hakevat parin tunnin päästä pois.

Nyt eskarilainen esikoisemme on kerran ollut kylässä yksin sellaisessa perheessä, jonka kotona en ole itse käynyt. Tunnen perheen äidin, pojat ovat samassa tarharyhmässä ja poika on ollut äiteineen meillä kylässä, tämä on mielestäni riittävää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
23.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset tuotiin ja haettiin. En ollut vanhempia tavannut kuin pk:n ovella. Kun lapseet tuotiin, otin ylös lapsen nimen ja vanhempien yhteystiedot. Kyllä itsekin melko lailla pk-kavereiden vanhempiin luottaisin.

Vierailija
10/10 |
27.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapsi pitää viedä ja hakea, on sen ikäinen ettei ole vielä yksinään, niin kaverikulkemisetkin sovitaan vanhempien kesken. Päästän paikkoihin, joiden vanhemmat tunnen (en välttämättä ole käynyt kylässä sisällä kuin eteisessä). Vanhempien kanssa olen jutellut usein päiväkodissa/kerhossa/näiden juhlissa ja tapahtumissa/paikallisessa pulkkamäessä/uimarannalla/luistinradalla yms. Jos muuten ei tulisi juteltua, menen esittelemään itseni ja juttelemaan. Minusta on tärkeä tutustua edes tietyllä tasolla lasten kavereiden vanhempiin. Asuma-aluemme on sen kokoinen että lähes kaikki tuntee täällä toisensa. Lapset myös kertovat aika hyvin miten homma toimii. Nopeasti on myös opittu tuntemaan lasten kavereiden perheiden kotisäännöt ja ruoka-ajat yms. Ja toisaalta on opittu purnaamaan joidenkin lasten vanhempien epäsosiaalisia tapojakin toisten lasten vanhempien kesken. -Eli suoraan sanottuna juttu kiertää ja nopeasti... Kontaktit on tässä hyvä olla olemassa.



Joskus aikanaan kun vasta olimme muuttaneet alueelle ja lapsi (oli 6v) kysyi pääseekö tietylle kaverille kylään, niin vaikka tunsin lapsen en ollut nähnyt vanhempia- lähdin lapsen mukaan ja esittelin itseni ja juttelin äidin kanssa vähän aikaa. Vähintään yhteystiedot ja kasvokkain näkeminen on minusta tarpeen puolin ja toisin.