Lue keskustelun säännöt.
Minut on laitettu hoitoon 9kk ikäisenä ja vieläkin kärsin siitä :(
20.02.2008 |
Olen käynyt kovaa kamppailua elämässäni, koska minut on laitettu hoitoon ollessani vain 9kk ikäinen vauva!
Oi äiti, kuinka sinä saatoit laittaa minut hoitoon niin pienenä?? :' ( Kyynel kohoaa taas silmään, kun edes ajattelen asiaa, tekee niin kipeää :' (
Miten voisin jatkaa elämääni eteenpäin tämä raskas taakka kannettavanani? Kuinka koskaan pääsen ylös täältä pohjalta?
Kommentit (19)
Hyvä aihe provosoida ihmisiä tällä palstalla.=D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nähdessäni unessa lastentarhanopettajani kasvot. Ei ole meille 70-luvun lapsille annettu minkäänlaisia mahdollisuuksia.
kyllä se vaan näkyy myöhemmin, turha sanoa
Kannattaako minun mennä enää elämässä eteenpäin? Sen takia äitini ei varmaan äsken vastannut puhelimeen, olen vieraantunut äidistäni. Apua!!!!
Mä olin vajaat 2kk kun makoilin lasten seimirivistössä toisten vauvojen kanssa sillä aikaa kun äiti ja isä töissä oli... ja ruuakskin saatiin vaan lehmänmaitoo johon sekotettiin jauhoja et sakenis vähän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitte siis syyttää meidän äitejä, mitäs menivät itsekkäästi töihin ja laittoi meidät 3kk vanhana hoitoon. ;)
Mut ja sisarukseni on kaikki laitettu hoitoon muutaman kuukauden ikäisenä. Ihan tasapainoisia ihmisiä olemme kaikki ja meillä on erinomaisen läheiset välit vanhempiimme.
Vierailija:
kyllä se vaan näkyy myöhemmin, turha sanoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten saattoikin niin ajattelemattomasti laittaa minut hoitoon ja lähteä itse tienaamaan leipää ja tekemään itselleen uraa. Eihän äidillä olisi edes ollut mitään oikeutta raskautua tilanteessa, jossa ei ollut säästöjä kolmen vuoden kotihoitoa varten.
Isäkin oli valittu niin huolimattomasti. Isän tulevat mielenterveysongelmat olisi tullut nähdä ennalta ja jättää koko lapsenteko sikseen.
Kun provoilet tälläisellä aiheella.
Kiitos, kun todistit pointtini esimerkillä elävästä elämästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kun provoilet tälläisellä aiheella.Kiitos, kun todistit pointtini esimerkillä elävästä elämästä!
" tunnekylmä" :) ei hyvää päivää!
Ja meidän äiti ei suostunut viemään minua hoitoon kun olin 6-v, ei kuitenkaan suostunut leikkimää tai lukemaan satuja mulle. yksin leikin ja tylsistyin. Voi äiti, minkä teit? En varmaa koskaa selviä tästä. Kehityin hitaampaa mitä toiset lapset. Koulu takkuili. Voi ei.
En kyllä suunnittele elämää eteenpäin, alanki tässä ihan päätoimisesti suremaan ja itkemää omaa lapsuuttani ja sen kurjuutta. Toivo on menetetty loppuelämäks. yhyyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6kk hoitoon, olen pilalla. Samoin on 2 ekaa lastani, Ranskassa syntyivät ja 3kk hoitoon. ovat täysin pilalla
Äiti vei mut hoitoon, kun olin 3 kuukautta. Ei kuulemma edes tullut muut vaihtoehto mieleen. Menestykseni on ulkokultaista, olen saavuttanut paljon, mutta sisimmässäni odotan, koska se suuri romahdus tulee. Veikkaan, että ennen seuraavaa syntymäpäivää. Pakkohan sen joskus on tulla.
Kun on vielä tämä lisätrauma. Olen nähnyt, kun äiti ja isä (sanon heitä silti tällä nimellä, vaikka he laittoivat minut niin varhain hoitoon) juovat viiniä ruoan kanssa ja illanvietoissa.
Itkettää. Voi paska, taas yksi valtion näppis meni rikkkkkkk......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelinkin syytä siihen, mutta nyt se selvisi! Hänetkin on laitettu hoitoon 9kk iässä. Voi raukkaa! =)
vuonna 1974 kun mä olen syntynyt, oli äitiysloma kolmisen kuukautta.. Hoitotäti Ritva siis hoiti kolmen kk:n ikäsestä.
Oonkin miettinyt et miksi mun elämä on näin raskasta, mutta siitähän se johtuu. Hitto, ei voi äitiä edes syyllistää kun sekin otti ja kuoli. Senkin se varmaan teki ihan tahallaan mua kiusatakseen.
Ritvakin jätti muhun pysyvät arvet! Hitto kun näen sen seuraavan kerran ni kyllä annan kuulua! PRKL kun pistää niin vihaks tollanen sadismi.
Ihan hirveää sulla! Meidänkin naapurissa Ritva heitteli meitä aina mädillä omenoilla. Ei kun se olikin Sirpa, mutta melkein kuitenkin Ritva.
Itkettää.
Voi ap parkaa.