Onko hullua suunnitella opiskelua 39 ikäisenä?
Mulla on kaksi pientä 3v. ja 4kk lasta ja ikää tosiaan 39v. ja halu opiskelemaan kova. Aikaisempi tutkinto vuodelta -85 ja työmarkkinoille turha yrittää enää sillä. Onko hullua lähteä opiskelemaan, jos pääsee?
Kommentit (11)
Toteutat vaan unelmasi! Eipä tarvitse sitten katua.
Itsekin lähdin 40-vuotiaana opiskelemaan ja olin intoa täynnä. Sitä suhtautuu opiskelemiseenkin ihan eri tavalla näin " aikuisena" kuin aivan nuorena. On kiinnostunut siitä, mitä opiskelee ja haluaa ottaa selvää asioista perin pohjin. Elämänkokemuksesta on myös paljon hyötyä opiskelua ajatellen oli sitten ammatin valinta mikä tahansa.
Olen " nuorten" puolella, päivälinjalla. Mutta iltapuolen opiskelijat ovat selkeästi vanhempia, sellaisia 30-50-vuotiaita. Hyvin tuntuu heillä menevän!
kyseessä on sinun elämäsi, jos et ala opiskelemaan vaikka haluaisit, jätät sen väliin " turhaan" koska elämäsi kuluu koko ajan kuitenkin etkä saa toista mahdollisuutta vaikka kuolinvuoteellasi kuinka katuisit hukkaan heitettyjä tilaisuuksia.
ja opiskelu on helppoo. opiskelen yliopistossa kaupallisisa
Minäkin opiskelen huvikseni aikuislinjalla toista tutkintoa, ja koulukaverini ovat iältään 20-50-vuotiaita.
meidän amk:ssa nuorten puolella opiskelee useita parhaassa iässä olevia.
aikuisten kanssa opiskelu on ollut mulle tosi avartavaa, meidän koulun seniorit ovat tosi mukavia ja leppoisia. ja tuntuvat olevan hyvillään alan vaihdosta.
Välillä itsekin haaveilen alanvaihdoksesta.
Te, jotka olette about tuon ikäisenä vaihtanee alaa, niin olisin kysynyt että mille alalle olette vaihtaneet? Minulla on jotenkin se käsitys, että monet tuossa vaiheessa heräävät, että haluavat tehdä jotain työtä, jolla on MERKITYS. Ja niinpä vaihtavat vaikkpa bisnesmaailman terveydenhuoltoalaan tai papin työhön. En tiedä, onko muilla näitä kokemuksia..?
Kiitokset kannustuksista. Olen jo hakenut englanninkielisiin linjoihin, lähinnä englanninkielisille sairaanhoitaja linjoille. Katsotaan mitä vastaavat. Itseä vain epäillyttää. Mutta intoa minulla on, on ollut jo monta vuotta. Ehkä sitten opiskelujen arkipäivässä vaikeuksiakin tulee. Perhe kärsisi kyllä melko lailla, sillä mies asuisi ainakin aluksi toisessa maassa.. :(
ja sitten illalla kun menivät nukkumaan noin klo 20-22 ja se määrä on kyllä riittänyt.
Koskaan ei ole liian myöhäistä!
Lääkiksessä opiskelee viiskymppisiäkin, ja siellä ne porskuttaa kakskymppisten seassa ihan hyvin.
Parempi tehä se siirto nyt, mitä miettiä sit lopun ikäänsä et " Vitsi, ku oisin uskaltanu sillon.."
Mäkin lähdin lukemaan toista tutkintoa, enkä ole hetkeäkään katunut.