Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Odotan kolmosia. Sain tietää asiasta ultrassa vajaa 2 vkoa sitten.
18.02.2008 |
Eilen sitten julkistimme asian (olimme kyllä jo kertoneet, että olen raskaana) ja nyt on koko ajan paha mieli, kun ihan jokainen vaan kauhistelee, pelottelee eikä yhtään onnittelua ole tullut.
Tiedänhän minä, että tämä on jätti-iso juttu ja tiedän myös varsin hyvin, että riskit tässä raskaudessa on mielettömät. Silti olen tilanteesta hämillisen onnellinen, mutta nyt en tiedä enää että uskallanko ollakaan!?
No niin, tulipahan purettua.
Kommentit (14)
Ajattele mitä tunteita sullakin nyt on ollut ja kun toinen ei voi toisen puolesta kokea tollasia niin tomppelisuomalaisten reaktio on toi iik kamalaa- kuinka sä jaksat. Koeta olla välittämättä.
Vau, sanon minä, raskaus varmasti on kovempi juttu kuin monelle muulle mutta onhan teillä nyt kivasti aikaa totutella tulevaan viskeeseen :) Onnea vielä kerran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
totisesti teillä tulee olemaan raskasta, sekä raskausaikana että sen jälkeen. Mutta tulet myös saamaan aikanaan 3x HYMYN, 3X RAKKAUDENTUNNUSTUKSEN, 3X ÄITIENPÄIVÄONNITTELUT JA KORTIT YMS. Jotkut eivät koe niitä ikinä. Onnea teille, rakkautta perheessänne tulee totisesti riittämään!
Ole rauhassa onnellinen ja katso mitä elämä tuo tullessaan!
Nämä vauvat ovat tosiaan perheemme ensimmäiset, eli aiempia lapsia en meillä ole. Ehkä hyväkin niin, olisi varmaan raskasta jakaa huomiota myös isommalle/isommille lapselle/lapsille, jos olis kolme kääryä hoidettavana.
Itse en edes uskalla ajatella vauva-aikaa, olen vaan keskittynyt siihen,että raskaus sujuisi niin hyvin kuin mahdollista ja saisimme pitää kaikki kolme rakasta vielä synnytyksen jälkeenkin. Nyt on raskausviikkoja vasta 12, joten pitkä matka maaliin..
Onhan kolmessa varmasti enemmän hommaa kuin yhdessä, mutta niin on iloakin! :) ONNEA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä usko pelottelijoita!
Selviätte varmasti vauva-ajasta ihan hyvin!
Ja kun vauvat vähän kasvavat leikkivät he varmasti ihanasti keskenään!
Joku sulle antoikin jo hyvän vinkin kauhistelijoille: " Kiitos onnitteluista!"
Tai oikestaan kyllä minä Terolutia söin ja Clomit oli tarkoitus aloittaa seuraavasta kierrosta (vauvatoiveita oli ollut kovasti ilmassa jo vuoden ajan ja mulla epäsäännöllinen kierto), mutta luonto yllätti.
Lääkäri totesikin, että montakohan olis Clomeilla saatu aikaseksi :oI
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mistä johtuu, mutta viestisi sai onnen kyyneleet silmiin. Onnellista ja turvallista odotus aikaa sinulle ja miehellesi ja suojelusenkeleitä pikkuisille matkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä te selviätte, kun muutkin ovat selvinneet! Näin minä ajattelin, kun odotin kaksosia. Samoin vauva-aikana jouduin hokemaan tuota joskus ;)
lääkäriltä, tuttavilta jne. Pelkäsimme kuollaksemme kuinka kauheaa elämä tulee olemaan. Kaikki meni hyvin ja nyt lapset jo 4 -vuotiaita.
Sain nauvolan terkkarilta aikoinaan hyvän ohjeen. Hän sanoi minulle joka kerta neuvolassa, kun kyseli kuulumisia ja minä jotakin myhähtelin, että " niin kauan kun kenelläkään ei ole hengenhätää, on kaikki hyvin" . Ja näin jälkeenpäin ajatellen, hän oli oikeassa.
Kannattaa ottaa mahdollisimman rennosti. Kuunnelkaa vain oman perheenne tarpeita ja jättäkää kaikki sivullisten (ja varsinkin sellaisten, joilla ei mitää kokemusta kolmosista) kommentit omaan arvoonsa. Ei kannata ottaa paineita myöskään ympäristön odotuksista, esim. vauvan tahtinen imitys tms. hölyn pöly. Itse sanoin omalle äidille ja anopille monta kertaa vauvavaiheen aikana, että koska heillä ei ole itsellään kaksosia, ei tarvitse neuvoa tai arvostella miten me teemme asiat ja tulkoot puhumaan ja neuvomaan vasta sitten, kun itse ovat kasvattaneet kaksoset. Huomautukset ja neuvot loppui lyhyeen. Eli saakaa suunne auki jos ja kun jonkun kommentit vi...ttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syleille on tarvetta muutaman kuukauden päästä :-)
Onnea Odotukseen !
Ensiksi onnea kolmosista! Tiedän tasantarkkaan tuon tunteen kun kaikki vain voivottelevat ja tuntuu ettei kukaan ole iloinen vauvoista. Meillä on 9,5kk vanhat kolmospojat, ja kun heitä aloin odottamaan oli meillä ihan samanlaista alkuun. Meillä oli myös esikoinen joka oli 3 v kun pojat syntyivät.
Kun aikaa vähän kului minusta tuli sukumme ylpeys, eihän kolmosia anneta ihan jokaiseen perheeseen:)
Älä anna siis juttujen ja onnittelemattomuuden häiritä, varmasti ovat iloisia ja ylpeitä, suomalaiset nyt ovat vain vähän sellaisia että voivotellaan vaikka se tehdään hyvässä mielessä ja onnittelut sitten unohtuvat.
Jos sulla on jotain kysyttävää niin olen tässä aina aika ajoin paikalla, voin vastailla tietoni ja kokemukseni mukaan.
:)
Alue: Aihe vapaa
Jätä ne kauhistelijat omaan arvoonsa ja nauti odotusajasta. Älä etukäteen hätäile mitään, ota asiat silloin kun ne eteen tulee.