Mies sitten otti ja suuttui...

meillä kumpikin hoitaa oman sukunsa, kun tuntee ihmiset ja tarpeet parhaiten.

Jos sä olet ostanut aina kaikki lahjat ja muutenkin miehet nyt yleensä ei ole kovin hyviä ostamaan lahjoja..



Jos nyt ei lasketa kukkia, suklaata jne



Miksette antaneet rahaa???? Vaan piti valehdella???

ettei teillä tullut puhetta lahjasta vasta kuin autossa. Kyllä meillä ainakin joko mies olisi lahjan ostettuaan kertonut, että " hei löysin tälläisen kivan jutun" tai minä viimeistään edeltävänä päivänä kysynyt että " mitäs ostit siskollesi?" . En ole ikinä mennyt juhliin että tietäisin mitä ollaan viemässä lahjaksi!

mitä mies on ostanut..



Jos mut on kutsuttu johonkin kyllämä varmistan onko lahja haettu ja mitä " annan" lahjaksi..



Musta tuntuu että ap on nyt tahallaan halunnut " näpäyttää" miestään..



t4

Tietenkin kumpikin hoitaa oman sukunsa.

Se, että kumpikin hoitaa oman sukunsa ei mielestäni tarkoita ettei lahjasta voi keskustella. Kyllä mä ainakin haluaisin tietää mitä viemme lahjaksi, jos lahja on perheeltämme, johon minäkin kuulun, vaikka mies sen olisikin hommannut.

Ja koska mies on kovin huono lahjoja ideoimaan, teemme ajatustyön yhdessä ja useimmiten minä sen hommaan, koska itselläni enemmän aikaa. Näin meillä, mutta meillä jaetaan asioita toistemme kesken muutenkin.



Kuulostaa siltä, ettei ap:n parisuhteessa puhuta asioista?

Ei kai nyt jonkin lahjan hehkuttaminen ole mitään keskustelemista. Sehän on juuri sitä pintapöpinää, jolla peitetään se syvällisen puheen puute.

Eli yhteisestä lahjasta keskustelu poistaa sen, ettei parisuhteessa keskustella syvällisistä asioista?



Mielestäni parisuhteen keskusteluyhteys on aika heikko, jos ei edes yhteiseksi tarkoitetusta lahjasta pystytä keskustelemaan.

Sorry 9!

Että lahjasta pöpiseminen on jotenkin keskustelemista...

lähtisi juhliin tietämättä, mitä meidän perhe antaa lahjaksi. Meillä tosin mies yleensä ainakin ideoi lahjan, koska mulla on tosi " tylsä" mielikuvitus näissä asioissa. Mieheni taas on aivan loistava lahjojen ostaja... Mä joudun sitten kyllä paketoimaan ne aina... mutta, meillä tosiaan näistä puhutaan etukäteen ja sitten jompikumpi käy lahjan hakemassa. Siis, jos kyseessä on isommat juhlat... kyllä mä osaan äidilleni kukkia viedä äitienpäivänä, eikä siitä etukäteen miehen kanssa tarvii puhua. Mutta valmistujaiset, isommat synttärijuhlat, häälahjat tmv, nämä sovimme yhdessä kyllä.

(heh, just surffattiin erään seksikaupan nettisivuilla, kun pitäisi hupilahja löytää synttärilahjaksi eräälle tutulle... ihan yhdessä ihasteltiin niitä leluja... ehkä me sitten ollaan pinnallisia, kun tällaisista puhutaan... :))

sitä olisi pitänyt pohtia pitkällisesti jo ennen matkaan lähtöä.

Oli sen sitten ostanut kumpi tahansa.

että toisilla vaan sattuu olemaan tapana hommata lahjoja yhdessä, tai ainakin infota toiselle millainen lahja ollaan juhlakalulle hankittu? :) Tämä kyllä on jotenkin niin huvittava palsta ettei ole tosikaan :)

että itse et hyväksy toisenlaisia tapoja ja alat ilkeästi vihjailla kaikenlaista.

Saapahan sukukin huomata miten tollon kanssa joutuu elämään...

Miks ois pitäny etukäteen kysellä onko lahja mukana? Mies ois voinu vaikka korjata erehdyksensä eikä ois syntynyt herkullisen noloa tilannetta ;D

Siitä pahoittelut jos näin olen antanut ymmärtää.

vaan olivat jo matkalla juhliin kun MIES kysyi että mitä ostit.

Joko mietitään yhdessä mitä ja minkä arvoista hankitaan tai sitten kerrotaan, kun ollaan ostettu jotain.

Miehen oli siis tarkoitus ostaa lahja ja veljensä kanssa juttelivat asiasta jokunen viikko aiemmin, niin mulla oli tietenkin käsitys että homma oli selvä. Yleensä meillä mies on se, joka autossa, yleensä juhlapaikan pihalla, kysyy että mitä ollaan viemässä, eli en omasta mielestäni mitenkään poikkeavasti käyttäytynyt. Paitsi että yleensä minä ostan ne viemiset. Mies on tosiaan ihan onneton näissä lahja-asioissa, vaikka muuten ei valittamista olekaan. Äitienpäivänä just saa äidilleen lähimmästä kukkakaupasta jonkun ruusun ostettua, sitä kun minä en suostu ostamaan.

Onneksi tässä kyse kuitenkin oli miehen siskosta, joka tuntee veljensä. Mutta minustahan tässä nyt tuli se syntipukki.

Tuohon keskusteluyhteyteen vielä, että tämä lahjajuttu on meillä ajautunut siihen, että kun minä ne ostan, niin eihän niistä juurikaan keskustella, eikä se minua suuremmin ole edes haitannut. Sukulaisille nyt ei kummemmin ole tarvinnut mitään ostella, häälahjatkin saa suoraan lahjalistoilta poimittua, ei niistä paljoa jutunjuureksi ole. Että kyllä puheyhteys mieheen on, kunhan taas alkaa puhumaan ;)

ap